mItä asioita puhutte taloissa.Puhutteko toisten tilojen,toisten lomittajien vai omia henkilökohtaisia asioita?Vai ootteko hiljaa ja manaatte että mihin sitä on oikein päänsä työntäny kun on alkanut lomittajaksi.Uteleeko talot toisista lomittajista tai viljelijöistä?Uskallatteko neuvoa taloja eläinten hoidossa?Olisi kiva kuulla mielipiteitä lomittamisesta.Itse en säästele sanoja puhun mitä sylki suuhun tuo.Jos saavat viljelijät kuulla kunniansa eläinten huonoista oloista.Joskus taas johtavat saavat osansa.Minusta asiat pitää sanoa suoraan eikä mumista selän takana.Kertokaa lomittajat miten te koette.
MITÄ PUHUTTE TALOISSA
lomittaja 2000
51299
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sanotaan, että ihminen luo itsestään kuvan ensimmäisen 10 sekunnin aikana, kun hän tapaa uuden ihmisen.Se pitää pitkälti paikkansa.
Lomittajana minä menen uuteen paikkaan nöyränä,olen puhelias, mutta tarkkailen ensin, millaisena minut otetaan vastaan tilalla.
Kaikki lähtee ystästävällisestä tervehdyksestä, esittelystä ja käsipäiväästä.
Kun katselee erilaisia ihmisiä, oppii tuntemaan millainen ihminen on.Annan ensin tilanväen puhua, otan neuvot ja ohjeet vastaan ja toimin kuten he haluavat.Vasta ajan kuluessa huomaa, haluavatko he sinun mielipiteitäsi asioihin, kaikki ei halua,toiset taas kysyvä ja jopa sanovat, että jos sinulla on hyviä niksejä, kerro ne.Luottamus syntyy ajan kanssa, jos henkilökemiat toimivat.Toisten kanssa on helppo jutella, toiset ovat pidättäytyneitä.
Keskustelut lähtee yleensä siellä tuvan kahvipöydässä.Yleensä, jos huomaan, että talonväki on välitöntä, jutellaan heidän karjastaan ja ehkä tilan historiasta, sekä heidän näkökannasta tulevaisuuden maatalouteen.Harrastuksista on helppo puhua ja kaikesta yleismaailmallisesta.
Joskus yritetään udella jotain asiaa naapurista, kuten olivatko ulkomailla tms...mutta nopeasti tilat oppii siihen, etten voi vastata moisiin kysymyksiin.En puhu toisista tiloista, enkä lomittajista.En ainakaan negatiiviseen sävyyn tai mitään henkilökohtaisia asioita.Omista henkilökohtaisista asioista en puhu tiettyyn rajaan asti.Minun perhe tai parisuhdeasiani eivät kuulu julkiseen tietoon.Sitä on oppinut vetämään tietyn marginaalin asioihin.Liian henkilökohtaisiin tai toisen tilan arkoihin asioihin ei pidä lähteä antamaan mitään kommenttia, niistä ei tarvitse tietää mitään.Positiivisen palautteen antaminen yleensä laukaisee tilanteen, jos alkututustuminen on kankeaa.Jokaiselta tilalta löytyy aina jotain hienoja oivalluksia tai niksejä, niistä pitää ottaa oppia ja tuntuuhan se mukavalta, jos sanot sen tilanväelle.Positiivinen asenne on tärkeä ja kuuntelutaito.Pitää olla myös tahdikas.On erittäin noloa, jos napautat jotain asioita ajattelematta ja tuntematta ihmisiä.Saattaa olla, että loukkaat esimerkiksi heidän uskonnollista vakaumusta.Koskaan ei myöskään tule kertoa mitään legendaarista juttua edes nimettömänä, he saattavat arvata mistä puhut.
työntekijä. Ihan niin kuin missä tahansa yrityksessä, pomon ja työntekijän/työntekijöiden asema on selkeä. Sinä teet niin kuin käsketään ja niin kuin pomo käskee. Et niin kuin itse haluat.
Ei se suun soittaminen sinun arvoasemaa hyvänä työntekijänä paranna, pikemminkin hyvät naurut perääsi saat. Moni myös osaa olla lotkauttamatta korvaansa lomittajan tupinoille, katsos, vaikka lomittajan ei tarvitse mennä sinne tilalle, missä ei kemiat pelaa, ei myöskään tilallisen tarvitse mitä tahansa viisasteluja kuunnella. Sinä kun et millään lailla omalla tilipussilla vastaa tilan tuloksesta.
Se, mitä kukin talossa puhuu, taitaa olla yksilöllistä. Henkilökohtainen kokemukseni kyllä puhuu pitkälle sen asian puolesta, että vaikka lomittajat itkevät, kuinka tilanpitäjät jälkikäteen puhuvat mitä sattuu selän takana, totuus taitaa olla toinen. Kyllä se toinen lomittaja on lomittajan pahin vihollinen. Mitä suorapuheisempi lomittaja, sitä takuu varmemmin on herkkä arvostelemaan muita lomittajia.
Ivailemaan työtavoista, arvostelemaan työaikoja, persoonaa, henkilökohtaista elämäntapaa ja ties mitä. Tilallisena joskus huvittaa kuunnella, kuinka "sopuisia" ihmiset on keskenään. Tätä ei toki saa yleistää, ei todellakaan koske kaikkia lomittajia, mutta pääsääntöisesti mieslomittajat hyvin harvoin sanovat pahaa sanaa kaveristaan, vaikka olisi aihettakin. Monen naislomittajan tapa se ikävä kyllä on. Korostan kuitenkin, että ei pidä yleistää.
Jokainen taplaa tyylillään, ei pidä kuitenkaan unohtaa sitä tosiasiaa, että tämä on yksi työ muiden joukossa. Lomittaja jos luulee voivansa tehdä itsestään isännän taikka emännän navettaan, huomaa hyvin äkkiä, ettei asia niin ole. Ne vakanssit ovat erikseen, lomittajat on erikseen.
pulinat pois.
Säästä voi tietysti aina vähän smalltalkia heittää.
Ts paras opetella small talk, ts. höpötellään niitä näitä ilman mitään sisältöä. Se on jalo taito.
sanoa: "O, olettepa te todella kaunis tänään."
tai" Wau, teilläpäs on fantastinen kampaus tänään."
Isännälle voi heittää: " Todella hieno traktori teillä tuossa navetan edessä."
pitäytyä vain yleisissä asioissa. Sellaista lomittajaa ei hyvällä katsota joka juoruilee. Jos juoruilee yhdestä, juoruilee kaikista.
Ja hyvä tulee kun tekee työnsä hyvin. Siinä kaikki.