Mitäs mieltä olette, jos tekee talon rungon 150mm valuharkosta ja lyö päälle spu-levyn eriteeksi? Tämän jälkeen 3 sentin ilmarako ja tiiliverhoilu.
Normaali valueristeharkko ei tule kyseeseen, koska u-arvot aivät täytä ainakaan tällä hetkellä tulevia määräyksiä. Kyvytsoraharkko (eristetty) ei taas oikein miellytä, koska tällöin julkisivu pitäis tehdä rappaamalla
Normaali valueristeharkko ei tule kyseeseen, koska u-arvot aivät täytä ainakaan tällä hetkellä tulevia määräyksiä. Kyvytsoraharkko (eristetty) ei taas oikein miellytä, koska tällöin julkisivu pitäis tehdä rappaamalla
Vastaukset 32
Vanhimmat
rakenne pitäisi olla sisältä ulospäin harveneva?
että tyhmäkin ymmärtää
nopeasti "TKK:n asiantuntijat ovat olleet mietteliäänä eristekerroksen kosteusteknisestä toiminnasta. On epäilty kastepisteen muodostuvan viileämpään ulkokerrokseen.
Tähän yksinkertainen lääke on rakentaa edelleen rakennusfysiikan ohjeiden mukaiseksi rakenteita, jotka ovat sisäpinnaltaan mahdollisimman tiiviitä ja ulospäin harvenevia."
miksi lähes vastaavalla rakenteella tehdään aika paljon pientaloja tällä hetkelle. Esim. Wienerbergin passiivitalo, vaben passiivitalot jne.
kumonneet rakennusfysiikan lait? eihän ne "lait" ole vielä kovinkaan vanhoja? 100vuotta?
mikäli se on nestemuodossa, pyrkii alaspäin, mikäli höyrynä, pyrkii ylöspäin. Tottahan rakenteen pitää harveta ulospäin seinässä, muuten seinä kastuu eikä tuuletu, kun vesihöyry ei pääse minnekään.
Anteeksi nyt vaan, mutta spu eristekerros on itsessään höyrynsulku, joten ei sinne rakenteeseen mitään kosteuksia kerry. Talosta tulee ilmatiivis ja höyrytiivis, joten ilma pitää vaihtaa koneellisesti, jos pirtissä haluaa asua. Onhan spu-eristettä käytetty menestyksekkäästi jo kauan--ja menestys jatkuu tahdot sitä tai et. Hallituksen energiapolitiikka takaa menestyksen...
Taas tehdään lähitulevaisuuden remonttiporukoille työkohteita. Kosteus ja homevaurioita vaan kaivetaan kuin verta nenästä. Laitatko Vanhaselle sitten laskun myös.
Jos taloa asutaan väärin, niin korkeintaan sisustus homehtuu--ei seinärakenne, sillä ei ole siihen mahdollisuutta(ei orgaanisia aineita eikä kosteutta rakenteessa)Tutustu aiheeseen ennenkuin torppaat!
maksaa viulut. kuten niin monta kertaa ennenkin uutta puutteellisesti koettua teknologiaa maastoutettaessa. Tutkittu tuote on paljon parempi ratkaisu. Esimerkiksi kevytbetonilla saa huolellisesti raksaamalla taloon tiiviyden 0.5 ilman muoveja. Pihalla olen usein, mutta viihdyn myös sisätiloissa. Muuten, ethän kerro kenellekään, koneellinen ilmanvaihto (humina) aineuttaa stressiä, usko pois. Markkinamiesten keksintöä sekin koneellinen ilmanvaihto.
homehtuvat. Niinhän se on, kivitalo pysyy ja ihmiset vaihtuvat, varsinainen myyntivaltti muovitetulle kivitalolle.
Onkos sipo lakannut myymästä, kun pitää täällä meuhkata?
Eikös ne apteekissa neuvoneet, että vain otettu lääke auttaa?!?
Helppo muistisääntö:
Aamulla niitä vaalenpunaisia ja sitten vasta illalla niitä vaaleansinisiä!
Kysyjällähän rakenne olisi aivan oikeaoppinen. Lämmöneristeen sisäpinnasta ulospäin rakenteen olisi syytä olla ulospäin harveneva. Ja se on. On ihan sama mitä lämmöneristeen sisäpuolella on.
Suomessa ei montaa wienerbergeriä tehdä.
Yksi on ylitse muiden, kevytbetoni. 200 -375 -500 mm harkosta seinät, eristettä ympärille (ulkopuolelle) rahatilanteen mukaan ja pinnoite, se on siinä ja toimii isältä pojalle. Itselläni on 1980-luvulta 200mm harkosta tehty talo, jossa on saman verran villaa ympärillä ja verhouksena puu/rappaus. Eipä ole murheita näkynyt edes energialaskuissa. Helppo toteuttaa itse ja halapa.
ettei tule homeongelmia.
Kun vaan vaihdat sen spu-levyn villaan vaikka esim. 150 mm villaa ja päälle 50 mm tuulensuojavillaa.
Ja päälle kaunis tiiliverhous.Saat sen melkein samalla hinnalla kuin julkisivurappauksen
15-60eur/m2. Mieti sitä.
kun asentaa pintaan puuverhoilun
Säästyneellä rahalla maalauttelee sitä ulkopintaa moneen kertaan ja saa kotitalousvähennykset siihen päälle
Omia kustannusvisioita:
- rappaus teetettynä 20000€ (matskut, telineet,työt)
- puuverhoilu itse asennettuna ja maalattuna 2000€ (matskut, omat telineet, omat työt)
- värirappi itse slammattuna 300€ (matskut, omat telineet, omat työt)
jne...
Rappausta en aio itse yrittää, riskit liian suuret. Nuo muut on käytännössä riskittömät vaihtoehdot.
Kuorrutat vielä koko mökin puhallusvillalla. Katolle täräytät lipputangon ja lippuun passiivitalo.
Miksei ihan tavallinen kevytsoraharkko kelpaa tohon? noin 200mm paksu. 150mm tuntuu vielä hiukka hutjakalle...
Uretaania saa 120mm paksuna, mutta täyttääköhän noin ohut urtsi vielä määräyksiä harkon kanssa?
paksumpanakin, mutta miksi papuharkko rungoksi?
20cm sipoharkkotalo, jonka ulkopuolella on vuorivillat, tuulensulku ja puuvuoraus. Välipohjina ontelolaatat ja yläpohjana sipopalkisto, jonka päällä vuorivillaa. Halpa ja todella energiapihi ratkaisu. Viime kesänä maalattiin uudestaan vuorilaudat ja vaihdettiin mineriittikatto tiilikatoksi. Mitään kosteus- tai homeongelmia ei ole ollut. Eikä ole ne 20cm harkkoseinätkään halkeilleet, niinkuin palstalla väitellään.
Miksei tavan papuharkko kelpaa seinään, jos halutaan säästää? Säästön takia kait tuota rakennetta juuri haluatkin? Papuharkon saa muurattuna valuharkon valubetonin hinnalla..
Eristeeksi eps tai villa. Ovat halvempaa tavaraa, sekä teknisesti parempia. Ainoa huono puoli epsissä tai kivivillassa on paksumpi eristekerror verrattuna urtsiin solimateen tai finnfoamiin.
luokiteltava on tehty LL 400 harkoista ja on lämmöntarpeelta sama kuin mun talo, jota en kutsu passivitaloksi vaan matalaenergiataloksi.
http://www.salomaat.fi./display/portal/Projektin eteneminen
Passiivitalo on ikiliikkuja, eikä sellaista ole keksitty. Talvella suomessa on niin kylmää, että järkevillä rakenteiden paksuuksilla ja ilmaisella iv:n jälkilämmityksellä ei lämpöä pidetä.
Passiivitalon tekeminen ei onnistu pelkillä 400 harkoilla, koska rakenteissa on melkoisesti energiaa kuluttavia kylmäsiltoja. Harkkojen päälle on juuri harkittu eristeeksi SPU:ta, mutta ongelmaksi käy höyrynsulku ulkopinnassa ja erittäin hidas kuivuminen. Tästä seurauksena kosteusongelmat sisävaipassa.
Myös runsaasta varaavasta massasta yhdessä paksun eristekerroksen kanssa voi helposti syntyä lämpiämisongelmia kesäaikaan, joita täytyy jäähdytyksellä viilennellä ja se taas vie energiaa.
Ulkopuolen eristeenä kävisi huomattavasti turvallisemmin solupolystyreeni tai jopa kivivillaeristys, joissa vesihöyrynvastus on pienempi. Muovikalvon omaisia eristekerroksia ei tulisi käyttää ulkopuolella rakennuksen ja sisäpuolellakin niillä on omat ongelmansa.
Passiivitaloon pääsemiseksi on uhrattava yleisesti niin paljon rahaa, että sen rakentaminen taloudellisesti on harvemmin järkevää.
Kannattaa myös muistaa, että Serttifioinnit eivät vielä takaa mitään, vaan huolellisuus rakentamisessa on erittäin tärkeää ja Serttifiointikustannuksetkin maksaa aina asiakas.
vailla ajatusta / tietoa
Tekisin SPU eristyskerroksen useampana limitettynä kerroksena jotta saumat sais limiin. Ilmarako on tuossa mielestäni täysin turha koska talon sisäpuolinen kosteus ei käytännössä voi päästä SPU:n läpi. Mutta ei siitä haittaakaan ole. (PS. sillä ei ole mitään merkitystä täyttyykö jotkut tulevaisuuden määräykset, kokonaisuus on tärkeämpi)
Minä en jättäisi ilmarakoa pois. Isompi kosteusongelma usein on ollut ulkoapäin tuleva kosteus eikä vain sisältä tuleva ja tämän vuoksi julkisivun on syytä olla tuuletettu.
Toiseksi en laittaisi kahta spu levyä päällekkäin. Nimittäin kahta höyrynsulkua en laittaisi päällekkäin. jos ja kun on pieniä rakoja niin väliin pääsee kosteutta.
Niin ja oikeaoppisempi tuo rakenne on kuin harkkorakenne joka siis on juuri kuvatunlainen rakenne ilman ilmarakoa.
Eli seinärakenne seuraavanlainen: 150mm valumuottiharkko - 210mm finnfoam - 25mm ilmarako - tiilijulkkari.. Pitäis olla toimiva??
SPU on Uretaania ja Finnfoam solupolystyreeniä. Lämmöneristyskyvyssä on näissä tuotteissa merkittävä ero. Solupolystyreenin Lamda arvo on kivivillan luokkaa ja Uretaanin alhaisempi.
Kumpikaan tuote ei ole vettymätön, vaan vettyvät hitaammin kuin paisuttamalla höyryllä tehty solupolystyreenieriste.
SPU:ta voidaan käyttää sellaisenaan rungossa höyrynsululla lisättynä, mutta kivirungon päälle sen asentaminen luo suuren luokan kosteusteknisen riskin.
Mikäli haluaa käyttää SPU tekniikkaa turvallisinta olisi valita sisäpuolelta foliolla varustettu malli ja rakentaa ilmarako ulkopuolelle. SPU:n ongelma on palaessa leviävät myrkylliset kaasut, joita solupolstyreenistä eikä kivivillasta synny.
Kaasujen ospainelaki on 1760 Englantilaisen herra Dalttonin oivaltama, eli huomattavasti vanhempi kuin veikattu 100 vuotta.
Siis edelleenkin tulisi koko seinärakenne pystyä toteuttamaan ulospäin harvenevana ja vieläkin tärkeämpää tämä on maanalaisissa rakenteissa, joissa lämpötilaero on ympäri vuoden ulospäin.
Rappaukseen käytettävillä solupolystyreeneillä pystytään melko pieneen vesihöyryn vastukseen, eikä ole paljonkaan merkitystä Passiivitalossa onko seinärakenne pasuudeltaan 60 cm tai 63 cm.
Kuten edellä olen maininnut kannattaa todellakin harkita on kustannustehokasta yleensäkään harkita Passiivitaloa vai olisi järkevää pudottaa kulutusvaatimusta 30-40 kWh:n kerhoon.
>SPU:ta voidaan käyttää sellaisenaan rungossa höyrynsululla lisättynä,
Miksi kaksi höyrynsulkua?
>mutta kivirungon päälle sen asentaminen luo suuren luokan kosteusteknisen riskin.
Miten ihmeessä?
>Kuten edellä olen maininnut kannattaa todellakin harkita on kustannustehokasta yleensäkään harkita Passiivitaloa vai olisi järkevää pudottaa kulutusvaatimusta 30-40 kWh:n kerhoon.
Lämmitykseen 30-40kwh/brm2?
Konstit on monet.
Meillä on kaikkien energioiden kokonaiskulutus noin 45kwh/m2 ja seinät on vain U=0.25....