Tuli tuossa mieleen, että kun valtuustokin kohta taas kokoontuu säästötoimista päättämään, niin kuinka tähän talousahdinkoon on oikein jouduttu?
Maalaisjärjellä ajatellen menojen pitäisi pitkällä aikavälillä olla korkeintaan yhtä suuret kuin tulojen. Tulot muodostuvat kaiketi pääasiassa verotuloista ja valtion osuuksista. Niihin eivät voine kaupungin päättävät elimet kovin paljon vaikuttaa. Sanotaan, että yhteisöveron tuoton romahtaminen on monen kunnan talousvaikeuksiin syypää. Ei kai tämä kuitenkaan ole yhdessä yössä yllätyksenä tullut? Miten taloutta on pyritty sopeuttamaan tulojen pienenemiseen?
Menoihin sen sijaan on suuremmat vaikutusmahdolliuudet, joskin lakisääteiset tehtävät on pakko hoitaa. Miten menoja on yritetty sopeuttaa pienentyneisiin tuloihin? Virkamiehet valmistelevat vuosittaisen budjetin. Onko tässä tulojen vähennys otettu huomioon, vai valtuustoko on esittänyt menojen pitämistä entisellä tasolla tulojen romahduksesta huolimatta?
Jos valtuusto ei ole esittänyt ja hyväksynyt menolisäyksiä virkamiesten valmistelemiin viiteen viimeiseen budjettiin, niin eivätkö virkamiehet ole silloin valmistelleet budjetit, jotka jo lähtökohtaisesti ovat vuosikausia olleet päin helkkaria? Yksityisessä firmassa tällaisesta tunaroinnista saa takuuvarmasti kenkää.
Ei kai kukaan täysjärkinen hoida yksityistä talouttaankaan niin, että saatuaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä työpaikastaan potkut menee ensitöikseen tilaamaan uuden mersun, vaan myy sen vanhankin kotteron ja jos tämä ei auta, pistää kämppänsä kiireesti myyntiin, maksaa konkurssin välttämiseksi velat pois ja muuttaa vuokralle, jotta menot saadaan pienentyneiden tulojen mukaisiksi.
Jos taas yli varojen elämisen takana on valtuusto, niin vika on tietysti minussa, äänestäjässä, joka olen lähettänyt sinne aivan väärät ihmiset verorahoistani päättämään.
Ihan mielellään saisivat viisaat tähän vastata, sillä lystin kustantajan ominaisuudessa vain kyselen näitä tyhmiä kysymyksiä.
Maalaisjärjellä ajatellen menojen pitäisi pitkällä aikavälillä olla korkeintaan yhtä suuret kuin tulojen. Tulot muodostuvat kaiketi pääasiassa verotuloista ja valtion osuuksista. Niihin eivät voine kaupungin päättävät elimet kovin paljon vaikuttaa. Sanotaan, että yhteisöveron tuoton romahtaminen on monen kunnan talousvaikeuksiin syypää. Ei kai tämä kuitenkaan ole yhdessä yössä yllätyksenä tullut? Miten taloutta on pyritty sopeuttamaan tulojen pienenemiseen?
Menoihin sen sijaan on suuremmat vaikutusmahdolliuudet, joskin lakisääteiset tehtävät on pakko hoitaa. Miten menoja on yritetty sopeuttaa pienentyneisiin tuloihin? Virkamiehet valmistelevat vuosittaisen budjetin. Onko tässä tulojen vähennys otettu huomioon, vai valtuustoko on esittänyt menojen pitämistä entisellä tasolla tulojen romahduksesta huolimatta?
Jos valtuusto ei ole esittänyt ja hyväksynyt menolisäyksiä virkamiesten valmistelemiin viiteen viimeiseen budjettiin, niin eivätkö virkamiehet ole silloin valmistelleet budjetit, jotka jo lähtökohtaisesti ovat vuosikausia olleet päin helkkaria? Yksityisessä firmassa tällaisesta tunaroinnista saa takuuvarmasti kenkää.
Ei kai kukaan täysjärkinen hoida yksityistä talouttaankaan niin, että saatuaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä työpaikastaan potkut menee ensitöikseen tilaamaan uuden mersun, vaan myy sen vanhankin kotteron ja jos tämä ei auta, pistää kämppänsä kiireesti myyntiin, maksaa konkurssin välttämiseksi velat pois ja muuttaa vuokralle, jotta menot saadaan pienentyneiden tulojen mukaisiksi.
Jos taas yli varojen elämisen takana on valtuusto, niin vika on tietysti minussa, äänestäjässä, joka olen lähettänyt sinne aivan väärät ihmiset verorahoistani päättämään.
Ihan mielellään saisivat viisaat tähän vastata, sillä lystin kustantajan ominaisuudessa vain kyselen näitä tyhmiä kysymyksiä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
kokonaan huomiota valtion osuus kunnan taloustilanteesta. Jämsäläiseen tyyliin myös unohdettiin kokonaan muiden kuntien taloustilanteet.
Trendi Suomessa on nykyään se, että yleisesti kunnilla menee älyttömän paskasti taloudellisesti. Valtio on lisännyt lakisääteisiä ja rahaa vieviä tehtäviä kunnille ilman, että olisi mietitty uusien tehtävien vaikutusta kuntien talouteen. Melkein puolet kunnista toimi alijäämäisellä budjetilla jo vuonna 2006 ja kuntien lainat asukasta kohden ovat olleet yhtä ylämäkeä viimeiset kymmenen vuotta.
Mitä virkaa on miehellä, jos ei hommaansa hoida? Johan sentään hallituksen vastaavat herrat ovat aina pitäneet (No, Liikanen asia eriksen) nyörit tiukalla.
Virkamiehet toimivat aina luottamusmiesten antamissa "raameissa". Jos ei kouluja saa lopettaa, kirjastoja sulkea, eikä terveydenhuollon lähipalveluja supistaa, on vaihtoehdot aika vähissä. Rahathan eivat ole virkamiesten takana, vaan vaaleilla valittujen luottamusmiesten eli valtuuston/hallituksen.
Myös valtakunnan tasolla eduskunta/valtioneuvosto vastaa viime kädessa rahanjaosta, ei VVM:n virkamiehet. Talousjohtajaa vastaavat herrat eivät löydy valtakunnan tasolla hallituksesta vaan VVM:stä.
Ongelma on siinä, että leikkauslistoja on hankala myydä äänestäjille. Valtuustoon pääsee helpommin kun jauhaa torilla hölmöille huuhaata kokouspalkkioiden puolittamisista eli toimenpiteistä, joilla ei ole pienintäkään todellista merkitystä.
Todellisuudessa harva valtuutettu uskaltaa ennen vaaleja luvata sulkevansa kaipolan kirjaston, muutaman sivukylän koulun ja jämsänkosken terveysaseman. Juuri nämä olisivat kuitenkin sitä oikeaa jämeryyden osoittamista eli toimenpiteitä, joilla turvataan tuleville valtuustokausille taloudellista liikkumavaraa.
koska Jämsän valtuustossa yksi kolmasosa on kunnan omia palkollisia. Hallituksessa on opettajia ja terveydenhuollon edustajia, jotka varjelevat omaa tonttiaan säästöiltä ym muutoksilta ja valtuustossa sama toistuu kunnan työntekijöiden voimin. Mutta niin kuin täällä jo on sanottu, syy on äänestäjien. Pitäisi saada laki, että kunnan työntekijät ovat vaalikelvottomia eli jäävejä hoitamaan kunnan luottamustehtäviä. Kuka nyt omaa leipäpuutaan sahaisi.
ketkä lopulta kelpaisivat valtuustoon? Yrittäjätkäänhän sinne eivät sinne sopisi, koska tulisivat edistämään omia bisneksiään ja tuhoamaan kilpailijoitaan. Jäljelle jäisi epämääräiset duunarit, opiskelijat ja työtömät.
kyläkoulun opettaja, joka ennen vaaleja lehtikirjoituksessaan kannatti läpeensä homeisen Seppolan koulun peruskorjaamisen (tai uudisrakennuksen) sijasta niidenkin rahojen käyttämistä urheilukentän keinonurmeen, ja äänesti 29.12.2008 reippaasti kyläkoulujen lakkauttamisen puolesta.
Ja ei, kyse ei ollut sen kyläkoulun lakkauttamisesta, jossa hän itse toimii opettajana.
Eihän tämä mitään "uutta Jämsää" ole, oma suu on kautta aikojen ollut lähinnä.
Uusi Jämsä on suuri kulpa, joka tulee puhkeamaan seuraavissa vaaleissa. Niiden politiikka on erittäin vanhakantaista, taantumuksellista ja ummehtunutta. Kaveria tuetaan ja suositaan surutta vaikka tosiasiat esim. tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden suhteen puhuisivat aivan toiseen suuntaan.
Uusi Jämsä joutaa mennä. Täysin turha porukka.