Vaasan uusi nimi voisi hyvinkin olla kohta Mustasaaren Wanha Kauppala.
Mustasaaren Wanha Kauppala
uusi nimi
21374
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Kun vaasa persutettiin, niin sen nimeksi tuli Mustasaar. Eli siis täysin suomalainen nimi.
mun puolesta voitaisiin palata vanhaan.
sehän olisi dynaamista ja tulevaisuuteen visioivaa :)
TODELLISUUDESSA ollut Mustasaari vaan MUSTSAR ja se oli käytössä ainoastaan 6 vuotta. On kaukana nykynimesta joka on täydellinen väärinkäsitys ja kielitaidottomuuden tulos. "Must" tarkiottaa pientä kappelia tai kirkkoa ja "Sar" on muinaispohjolan sana ja tarkoittaa pientä Saarta, siis lainasana ruotsinkielestä. Onko joku teistä kuullut nimeä "Kappelinmäki", siinä teillä on miettimistä ja lukekaa historiankirjoja ja lopettakaa lässytyxet !!
kehno mielipide. Ei kannata tulla tänne esittämään tuollaista jos ei tunne Wasa-n historiaa. Men kouluun sinäkin ...mutta ei suomenkieliseen! Siitä syystä kun ei edes opettajat hallitse asiota.
Katso edellisiä tekstejä ! Nimi oli 6v. aikana Mustesar ...ja se on aivan eri asia ja sillä "nimellä" ei ollut mitään tekemistä suomenkielen kanssa. Suomenkielisiä EI OLLUT NÄKÖPIIRISSÄ !
Täällä ei ollut muinaisruotsinkieltä, täällä oli suomalaisugrilaisia heimoja ja heidän kieli.
"Perustamiskirjassa 2.10.1606 kaupungille annettiin nimeksi Mustasaari paikalla sijaitsevan pitäjän mukaisesti. Nimi tosin kirjoitettiin silloin Mustasari, Mustasarje sockun taikka Mussar.
Nimen alkuperää on perusteltu mm. sillä, että ”saari mereltä katsottuna näytti mustalta” Yhtä hyvin nimi saattaa juontua metsäpalon mustuttamasta saaresta. Mustasaaren kunta ehkä perustettiin metsäpalon kaskeamalle saarelle, jossa maanviljelys oli helppo aloittaa. Luonto oli hoitanut kulotuksen.
"Emäpitäjä Mustasaari piti suomenkielisen nimensä vuoteen 1928, jolloin valtioneuvosto hyväksyi sille myös ruotsinkielisen nimen Korsholm. Mustasaari on nykyisin suomenkielinen nimitys."
http://www.vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php/Kokkob ölestä_Klemetinsaareksi
eli pitäjän nimi oli suomenkielinen, mutta ruotsalaiset väänsivät sen itselleen sopivaksi, (mustasaari kirjoitettiin papereihin Mustasari, Mustasarje) kuten aina. tarina on tuttu monista suomalaisista paikkakunnista.
ja paikallishistoria unohtui?
äläkä svennomaanien surkeaa propagandaa:
"Perustamiskirjassa 2.10.1606 kaupungille annettiin nimeksi Mustasaari paikalla sijaitsevan pitäjän mukaisesti. Nimi tosin kirjoitettiin silloin Mustasari, Mustasarje sockun taikka Mussar.
Nimen alkuperää on perusteltu mm. sillä, että ”saari mereltä katsottuna näytti mustalta” Yhtä hyvin nimi saattaa juontua metsäpalon mustuttamasta saaresta. Mustasaaren kunta ehkä perustettiin metsäpalon kaskeamalle saarelle, jossa maanviljelys oli helppo aloittaa. Luonto oli hoitanut kulotuksen. Pidetään varmana, että Mustasaaren nimi on muuntunut sanasta Mussar, joka esiintyy vanhoissa kartoissa.
"Emäpitäjä Mustasaari piti suomenkielisen nimensä vuoteen 1928, jolloin valtioneuvosto hyväksyi sille myös ruotsinkielisen nimen Korsholm. Mustasaari on nykyisin suomenkielinen nimitys."
http://www.vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php/Kokkob ölestä_Klemetinsaareksi
eli pitäjän nimi oli suomenkielinen, mutta ruotsalaiset väänsivät sen itselleen sopivaksi, (mustasaari kirjoitettiin papereihin Mustasari, Mustasarje) kuten aina. tarina on tuttu monista suomalaisista paikkakunnista.
viitsi kertoa tuota soopaa taas!
Kaikki lähti "Mustsar" saaresta ( Kapellbacken, Kappelinmäki vielä tänään) = "must" tarkoittaa pientä saarta ja "saar" on lainasana muinaisruotsista ja tarkoittaa suomeksi "saari" ( skär ) ! Mustsar-in läheisyydessä oli pieni kylä (n. 4 taloa) jonka nimi oli Mussar.Tämä siis aivan sitä ensimmäistä alkua. Älä katso Wikipediaa,se on värjätty ! Tällä alueella ei ole aikaisemmin ollut "yhtään" suomenkielisiä kansalisia.Kirkossa käytiin, ei muuta.
Näistä kaikki lähti ja suomenkieli ei ollut tässä vaikuttamassa yhtään.
ota koppi, ja lue.
"Perustamiskirjassa 2.10.1606 kaupungille annettiin nimeksi Mustasaari paikalla sijaitsevan pitäjän mukaisesti. Nimi tosin kirjoitettiin silloin Mustasari, Mustasarje sockun taikka Mussar.
Nimen alkuperää on perusteltu mm. sillä, että ”saari mereltä katsottuna näytti mustalta” Yhtä hyvin nimi saattaa juontua metsäpalon mustuttamasta saaresta. Mustasaaren kunta ehkä perustettiin metsäpalon kaskeamalle saarelle, jossa maanviljelys oli helppo aloittaa. Luonto oli hoitanut kulotuksen.
"Emäpitäjä Mustasaari piti suomenkielisen nimensä vuoteen 1928, jolloin valtioneuvosto hyväksyi sille myös ruotsinkielisen nimen Korsholm. Mustasaari on nykyisin suomenkielinen nimitys."
http://www.vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php/Kokkob ölestä_Klemetinsaareksi
eli pitäjän nimi oli suomenkielinen, mutta ruotsalaiset väänsivät sen itselleen sopivaksi, (mustasaari kirjoitettiin papereihin Mustasari, Mustasarje) kuten aina. tarina on tuttu monista suomalaisista paikkakunnista.
50-luvulla, kaikki on tuulesta temmattua ! Alla lähteesi ! "Saari mereltä katsottuna näytti mustalta" Voi herran piexut !
Kappelinmäki oli olemassa ja saari,ja siinä se kappeli, " Mustsar" ,senjälkeen Kapellbacken, eihän suomenkieliset voinut vajaakielisinä käsittää mitä Mustsar tarkoittaa !! Siinä se pulma ja nimen "aiheuttaja" ! Mitään muuta ei siihen aikaa ollut,ei kuntaa, ainoastaan kyliä. Kaupunki Wasa perustettiin paljon myöhemmin. Nimi Mustesar roikkui mukana tasan 6 vuotta.
Ota asioista selvää, ei tuollaisia lähteitä kannata käyttää. Hölypölyä !
Kokkob
Vaasapedia
Vaasapediassa ei ole tämän nimistä sivua.
* Voit kirjoittaa uuden sivun Kokkob.
* Jos olet luonut sivun tällä nimellä, se on saatettu poistaa — katso poistoloki.
Haettu osoitteesta http://www.vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php/Kokkob
Views
kunta Finland. Sitä se oli n. 600v ajan. Virallinen kieli näinä vuosina oli ruotsi. Alkuaikoina kieli oli enemmän taikka vähemmän "muinaispohjolaa". Kielet kehittyvät ja "kuluvat" näin myös täällä.Riimukivissä täällä edustaa aivan sitä alkua.Suomenkielisiä riimukivi ei ole Suomessa.Suomenkielinen kirjakieli syntyi vasta 1550 elikä satoja vuosia myöhemmin ja vielä riikinruotsalaisen toimesta. Vasta 1650-1700 luvulla oasattiin lukea,Agricolan aapinen oli se oppikirja.
sata iikkaa, ja he olivat metsäkansaa. Sanavarasto oli kokonaista 370 sanaa. Tänään käytössä n. 10-15.000 sanaa. Arvaa mistä loput tuli !
sinulla on varmaan jotain lähdeviitteitä satujesi tueksi?
ja kyllä minä sain tuon sivun latautumaan, eli ehdottaisin ATK-kurssille hakeutumista.
mistä satukirjasta löydät nuo tiedot?
omasta päästäsi?
kaikkea ei opi kurkkutarhalla....
suomalaiset asuttivat tätä maata tuhansia vuosia. ruotsinkieliset ovat tulleet tänne vasta 1200-luvulta. tästä on tehty tutkimuksia. sinulla taas ei ole kuin satuja.
suomi oli ruotsin valtaama alusmaa. ruotsinkielinen asutus on peräisin tältä ajalta (1200-). Suomea on puhuttu suomessa jo 5000 vuotta ja kirjoitettukin aika kauan, koska on läydetty muinaissuomella 1200-luvulla kirjoitettuja tuohikirjeitä.
minä pystyn todistamaan väitteeni. Entä sinä?
Tupla W ei esiinny suomenkielessä. Agricola ei ottanut sitä mukaan. Muista aina kiittää sitä ruotsalaista edelläkävijää !
lapsikin tietää että mikael olavinpojan kotikieli oli suomi.
Mutta eihän kurkkutarhan poimija tee tuolla tiedolla mitään.
iahetta...eihän siitä ollut kysymys !
Mene poju petille !
...muokkaamaa kirjakieltä? Vai mitä takkuat?
lukea et ainakaan osaa. Jos vastaan väitteeseen:
" Tupla W ei esiinny suomenkielessä. Agricola ei ottanut sitä mukaan. Muista aina kiittää sitä ruotsalaista edelläkävijää ! "
voit väittä minun vaihtavan puheenaihetta vain, jos:
A: olet tyhmä
B: et osaa suomea
C: et edes tiedä mihin vastaat
mikä noista on vaihtoehtosi
tyhmä ! Veikkaan että hän on siellä päässä.
Kaverin nimi oli ja tulee olemaan Mikael Agricola.
Nimiä EI saa kääntää ! Mikä sinun nimi on ruotsiksi ?? Häh ?
olet tainnut nukkua historiantunnilla?
Agricolan oikea nimi oli Mikael Olavinpoika. Siihen aikaan ei talonpojilla ollut sukunimiä, vaan ne vaihtuivat talon mukaan.
Opiskeluaikoinaan Viipurissa Mikael Olavinpoika otti sukunimekseen isänsä ammatin mukaan Agricolan (latinaa, tarkoitaa: ”maanviljelijä”), joka oli suosittu nimenomaan Saksan humanistipiireissä, joihin Agricola opiskeluaikoinaan tutustui.
Mikael olavinpojan äidinkielestä on tehty tutkimus.
Ikola, Osmo: Mikael Agricolan äidinkieli. Teoksessa: Mikael Agricolan kieli. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988. ISBN 951-717-533-7.
tässä lainaus suoraan kirjasta:
"pääasiallinen kotikieli hänen lapsuudenkodissaan oli suomi."
kirja löytynee kirjastosta.
sen tiedän, ettei täällä hilluvilla närpiöläisillä svennomaaneilla järki riitä asian sisäistämiseen, mutta sinä varmaan ymmärsit kirjoittamani jo ensimmäisellä kertaa?