laillista perustetta estää/kieltää äänitys/videokuvaus palaverissa? tai jopa keskeyttää koko palaveri?
onko
sossuilla mitään
10336
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Nauhota palveri mp3 soittimella ja pidä se vaikka paidan taskussa.Nauhoittaa hyvin ja eivät voi silloin kieltää.Nauhoituksessa ei ole mitään lain vastaista eikä näi ollen kannata ilmoittaa.
pitää tehdä salassa?
Samaa ihmettelen minäkin
kukaan kysele mitään poikkipuolista.
Siinäkin asiassa, että nostaa äänittämisestä numeron, vaatii vaikka kirjallista luvan pyytämistä siihen jne. Aivan samoin kuin hankala sossu on kieltänyt tukihenkilön paikalla olon, koska "sitä ei ole kirjallisesti anottu etukäteen".
Sellaista lainpykälää ei löydy, jossa niin vaadittaisiin. Palaveriin on oikeus tuoda asianajaja tai kuka tahansa tukihenkilöksi, mutta kiusanhaluinen sossu voi keksiä mitä tahansa verukkeita.
On tapahtunut niinkin, että kalliista palaveriajasta on melkein puolet kulunut siihen, että kirjoitetaan kirjallinen anomus luvasta tukihenkilön paikalla oloon, ja tärkeistä asioista keskusteluaika on jäänyt näin ollen vähemmälle.
Kiusa se on pienikin kiusa, ja hankala, lakia kunnioittamaton, likaista peliään pelaava viranomainen osaa olla todella hankala, kaikessa mahdollisessa. Eivät onneksi kaikki ole tuollaisia, mutta tuollaisiakin löytyy. Ja nimenomaan heidän kanssaan palavereihin asiakas juuri tarvitsee oman tukihenkilön (vaikka todistajaksi, että sossut eivät vääntele puheita myöhemmin uuteen uskoon) tai äänityksen/kuvaamisen.
varmasti jonkun sossun neuvo, koska jos salaa sen tekee niin silloin siitä tulee laiton teko, ja sossut nyt pelkää tota nauhoitus juttua kun silloin niille ei jää mitään kiertotietä kiistää virheitään.
Nauhoitus ei ole laiton vaikka sen tekee salassa silloin,kun itse osallistuu keskusteluun.Mutta kuitenkin on syytä varoa jos toiselle tulee vaikka puhelu jottet nauhoita sitäkin.
Nauhoituksella on varmasti tietty painoarvo jopa oikeudessa.
sossu, en muista hänen siviiliammattiaan, koulutus on yo-merkonomi. Tämä lainaus on hänen vastauksestaan kansanedustajan kysymykseen:
"Lähtökohtaisesti henkilöllä on oikeus kuvata yleisellä paikalla, sitä vastoin kotirauhan suojaamissa paikoissa kuvaaminen on kiellettyä. Henkilö ei puolestaan syyllisty salakuunteluun, jos hän osallistuu itse tallentamaansa keskusteluun. Oikeuskäytännön mukaan oman puhelun nauhoittamisen ei ole katsottu täyttävän salakuuntelun tunnusmerkistöä. "
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Merja Kyllösen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 186/2008 vp:
Millaisia teknisiä apu-, seuranta- tai turvavälineitä henkilö saa käyttää esimerkiksi oppilaitoksissa, työyhteisöissä ja vapaa-ajallaan turvatakseen itseään väkivallalta ja
tarvitaanko tulevaisuudessa myös oma lainsäädäntö määrittelemään uudenlaisten teknisten apuvälineiden käyttöä tilanteissa, joissa kansalainen joutuu väkivallan tai häirinnän kohteeksi?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Yksityishenkilön tai työntekijän teknisten apu-, seuranta- ja turvavälineiden käyttöä henkilön suojautumisessa kysymyksessä tarkoitetulla tavalla rajoittavat ensisijaisesti rikoslain (39/1889) 24 luvun 5-7 §:ssä säädetyt salakuuntelua, salakatselua sekä salakuuntelun ja salakatselun valmistelua koskevat rikostunnusmerkistöt. Teknisten apuvälineiden käyttäminen ei saa johtaa kyseisten tunnusmerkistöjen täyttymiseen.
Lisäksi henkilötietolain (523/1999) säännöksistä voi muodostua tosiasiallisesti rajoituksia teknisten turvalaitteiden käytölle, jos teknisen laitteen tuottamasta aineistosta voi muodostua rekisteri tai sen osa. Oikeusministeriön alainen tietosuojavaltuutetun toimisto on esitteessään 4/2001 "Yksityisyyden suoja kameravalvonnassa" todennut, että henkilötietolakia ja sen periaatteita sovelletaan henkilötietojen käsittelyyn, joka suoritetaan tallentavan kameravalvontajärjestelmän avulla tai kun henkilötietoja kerätään muunkin kameravalvontajärjestelmän avulla. Henkilötiedoilla tarkoitetaan sellaisia alustalle (tallentava video, tietokone tms.) kiinnitettyjä tietoja, jotka voidaan tunnistaa tiettyä luonnollista henkilöä koskeviksi (esimerkiksi kuva).
Henkilötietolaki edellyttää muun muassa, että myös kameran avulla tapahtuva henkilötietojen kerääminen on aina asiallisesti perusteltua tietoja keräävän toiminnan kannalta. Määritellystä käyttötarkoituksesta tulee ilmetä, minkälaisten rekisterinpitäjälle kuuluvien tehtävien suorittamiseksi kameravalvonta on tarpeen. Kuvaaminen on siis mahdollista vain kun se yleisesti arvioiden on välttämätöntä etukäteen määriteltyyn rekisterinpitäjälle kuuluvan tehtävän suorittamiseen. Kuvaamisella kerättävien tietojen tulee rajoittua vain edellä mainitulla tavalla määriteltyjen tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin henkilötietoihin. Lisäksi tallentavien kameravalvontajärjestelmien käytöstä on tiedotettava avoimesti. Jokaisella on oikeus tietää, miksi tietoja kerätään, kuka niitä kerää ja mihin niitä on tarkoitus käyttää.
Tietosuojavaltuutetun toimiston 20.3.2008 antaman lausunnon Dnro 671.49.2008 mukaan arvioitaessa henkilötietolain soveltamista on otettava huomioon, että henkilötietolain 2 §:n 3 momentin mukaan lakia ei sovelleta henkilötietojen käsittelyyn, jonka luonnollinen henkilö suorittaa yksinomaan henkilökohtaisiin tai niihin verrattaviin tavanomaisiin yksityisiin tarkoituksiin. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisun V-101/01/6.11.2003 (Bodil Lindqvist) mukaan tällainen tarkoitus ei kuitenkaan ole henkilötietojen saattaminen Internetin kautta kaikkien saataville.
Yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004) säännökset esimerkiksi kameravalvonnan järjestämistä työpaikalla määräävät lähinnä työnantajan mahdollisuuksista käyttää kameravalvontaa turvajärjestelmänä. Kyseisessä laissa säädetään työntekijän ja työnantajan (rekisterinpitäjän) välisestä suhteesta. Jos henkilö käsittelee henkilötietoja rekisterinpitäjän ominaisuudessa työnantajan lukuun esimerkiksi oppilaitoksessa tai työyhteisössä, tulee sovellettavaksi 5 luvun (kameravalvonta työpaikalla) ja 21 §:n (yhteistoiminta teknisin menetelmin toteutetun valvonnan ja tietoverkon käytön järjestämisessä) säännökset.
Järjestyslain (612/2003) 9 ja 10 §:ssä on luetteloitu vaaralliset esineet ja toisen vahingoittamiseen soveltuvat esineet, joiden hallussapito yleisellä paikalla on kielletty. Ampuma-aseiden ja kaasusumuttimen käytöstä säädetään ampuma-aselaissa.
Edellä mainitun lainsäädännön asettamat rajoitukset huomioiden teknisten turva- ja apuvälineiden, esimerkiksi kameroiden, niin sanottujen kamerakännyköiden ja ääninauhureiden sekä henkilökohtaisten hälytyslaitteiden (tuottavat yleensä kovan äänen aktivoitaessa) käyttö henkilön turvallisuuden parantamiseen ja häiriöiden estämiseen on sallittua, kunhan tuotteet ovat käyttöturvallisia eikä niiden käyttö johda edellä mainittuihin tai muihin rikoslaissa säädettyihin rikoksiin. Lähtökohtaisesti henkilöllä on oikeus kuvata yleisellä paikalla, sitä vastoin kotirauhan suojaamissa paikoissa kuvaaminen on kiellettyä. Henkilö ei puolestaan syyllisty salakuunteluun, jos hän osallistuu itse tallentamaansa keskusteluun. Oikeuskäytännön mukaan oman puhelun nauhoittamisen ei ole katsottu täyttävän salakuuntelun tunnusmerkistöä. Muutoin salakuuntelua koskeva säännös rajoittaa merkittävästi kuuntelulaitteiden käyttöä.
Edellä mainittu, kysymystä koskeva lainsäädäntö on uudehkoa, vuosilta 2000-2004. Se on säädetty nykyisen perustuslakimme ollessa voimassa.
Käsitykseni mukaan kyseinen lainsäädäntö on nykyisellään riittävää ohjaamaan yksityishenkilöiden teknisten turva- ja apuvälineiden käyttöä. Sisäasiainministeriö on parhaillaan käynnistämässä hankkeen yksityisen turvallisuusalan lainsäädännön uudistamiseksi. Kyseisellä lainsäädäntöhankkeella pyritään edistämään yksityisen turvallisuusalan palveluiden saatavuutta ja laatua.
Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2008
Sisäasiainministeri Anne Holmlund
Till riksdagens talman
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_186_2008_p.shtml
Ihmisiä sekottaa se, että iso osa nauhoitusta ja kuvaamista koskevasta lainsäädännöstä on tarkoitettu yksityisihmisten turvaksi ja lisäämään esim. yksityistä kotirauhaa.
Siksi tästä aiheesta on jopa kinasteltukin silloin tällöin nettikeskusteluissa.
Mutta sossutoimistossa tehtyä äänitystä puolustaa Horsen antamassa tekstissä jo pelkästään tämä kohta:
"Lähtökohtaisesti henkilöllä on oikeus kuvata yleisellä paikalla, sitä vastoin kotirauhan suojaamissa paikoissa kuvaaminen on kiellettyä. Henkilö ei puolestaan syyllisty salakuunteluun, jos hän osallistuu itse tallentamaansa keskusteluun. Oikeuskäytännön mukaan oman puhelun nauhoittamisen ei ole katsottu täyttävän salakuuntelun tunnusmerkistöä. "
Nuo ovat niitä tilanteita, jolloin asiakas voi turvautua oman oikeusturvansa turvaamiseksi nauhoittamiseen ja/tai kuvaamiseen. Hänhän itse osallistuu keskusteluun ja muutenkin oman asiansa käsittelyyn.