Onhan olemassa pippurisuihkeita ja äänihälyttimiä siltä varalta, että joutuu uhatuksi.
Mihin joku kotonaan voisi tarvita käsiasetta?
Tilja
15697
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tuota itsekin miettinyt, vaan onko ne siinä paikassa lähettyvillä, ja mitäs äänihälyttimet auttaa jos asuu esim. harvaan asutulla seudulla?
Mitä tekisin aseella, sillä en pystyisi sillä toista ihmistä tappamaan.
Kerrostaloa moititaan usein kamalaksi, vaan paljon turvemmassa siellä on ikäihminen kuin jossain mökissään, naapuri hätinä näköetäisyydessä.
On myös ihmisiä jotka jähmettyvät hädän hetkellä toimintakyvyttömiksi, ja niitä jotka toimivat.
Eiköstä pippurisumutteihinkin tarvita poliisilta lupa, ei niitä ihan kuka vain voi ostaa?
Ainaskin jokuvuosi sitten näin oli.
Minua ei saisi millään asumaan ns. hiljaiselle alueelle omakotitaloon.
täällä pelkäisit?Olen koko ikäni asunut täällä omakotitalossa, suuren, suuren metsän laidassa.Eikä ole naapureita lähellä. Enkä ole vielä milloinkaan tarvinnut kättä pitempää. Eikä pienessä mielessäkään ole käynyt, että kotonani jotain pelkäisin.Eikä minua kirveelläkään saa sinne kaupunkiin, siellä voi olla varmaan joskus pelottavaakin, ainakin siellä on ovet aina lukossa, niin kai ne kaupunkilaiset pelkää.
Rakkaat Rouvat. Pohditte käsiaseen tarpeellisuutta,itsensä puolustamista varten. Se pohdinta on aivan turhaa. Kukaan ei saa itsepuolustusta varten ostolupaa aseelle. Joku muu syy pitää olla, saadakseen moiseen tussariin luvat.
Mielestäni käsiasetta ei tarvitse kukaan muu kuin sellaisen ammatin harjoittaja,jolle ase viran tai toimen hoitamiseksi on tarpeen,laissa tarkoin määrätyin edellytyksin. Muut ammuskelkoon ritsoilla,jos on pakko jollakin ammuskella.
ei tarvitse mitään noista.
ei eletä villissä lännessä.
parempi kulkea päiväs aikaan Siwan ja kodin välit essun tassun.
Ei tarvitse asetta mihinkään. Eri asia jos valvotussa harrastuksessa se lupa annetaan. Ehdot tiukemmiksi. Ase on aina pelottava ja arvaamaton äkkitilanteessa. Se ei saa olla liian helposti saatavilla.
Syökää kanaa.
ei koskaan ole ollut minkäänlaista asetta. Lyhyen aikaa minulla oli ystävänä eläkkeellä oleva poliisi, jolla oli ase. Loppuaikoinaan hän oli vähän sekava ja julkisuuteen tuli erityisesti tapauksia, joissa poliisi oli tappanut perhettään ja itsensä. Minulle tulivat nämä tapaukset mieleeni, mutta elämä on kiinni sattumista. Kävin viimeisen kerran kahvilla viikkoa ennen ystäväni kuolemaa. Itse en hankkisi asetta, en varmaan saisikaan.
lupia puolustellaan ampuma harrastuksella, mielestäni ampumaseuroille pitäisi asettaa velvoite myös aseitten säilyttämisestä.
Isäni teurasti paljon eläimiä ja lihat toimitettiin kauppoihin ja savotoille... Hänellä oli Parabellum pistooli jolla hän ampui teuraseläimet... Ase oli aina tiukasti lukkojen takana mutta panokset normaali kaapissa... Veljeni kanssa himosimme ruutia jota potimme ja niimpä irroitimme osasta panoksia nokan irti ja poistimme suurimman osan ruudista...
Meillä oli vuosittain kasvattina sika joka teurastettin syksyllä... Kylällä oli tunnettu sianteurastaja joka tuli taloon tarpeen niin vaatiessa... Niimpä hän saapui meillekin ja sian teurastus aloitettiin... Sialle kaukaloon hyvää ruokaa ja teurastaja ampui sikaa päähän... Kuului pamaus mutta sika jatkoi syöntiään ääntäen vain "nöh nöh"... Siinä teurastaja katsoi vuoroin pyssyä ja sikaa... Uusi panos oli kuitenkin "laimentamaton" ja sika menetti henkensä... Käryhän siinä meille kävi kun huomasivat panoksia "käsitellyn"... :)
kävi teurastaja. Nautaeläimet tainnutettiin nuijalla, sika ampumalla. Muut vaiheet teurastuksessa pystyin katsomaan jo lapsena, en ampumista. Sitten jo vispasin verta ämpärissä, ettei hyytyisi. Kuulaa haettiin lihojen joukosta. Muistan kuinka teurastaja söin jonkin palan raakana, meistä se oli suuri ihme.
Kyllä verenvispaus pienenä oli tuskallista... Meillähän teurastettiin melkein päivittäin ja tuo verenvispaus oli meidän lasten puuhaa... Kyllä sitä kyseltiin usein etteikö vispaus jo riitä kun oli kiire omiin rientoihin... :)
Kyllä meidätkin "karkotettiin" nurkan taakse tuon ampumisen tai "nuijimisen" ajaksi... :)
isä tappoi teuraseläimet ampumalla, hänellä oli junkunlainen käsiase sitä varten hankittuna.
Inhosin teuraspäiviä, - pitelin korvia enkä mennyt lähellekään ennekuin ruho roikkui katossa.
Oli se tappaissoppa sitkasta evästä, - sääli oli sikaa, tai vasikkaa, - mutta aikaa myöten unehtui ja liha alkoi maistumaan.
Minulla on unohtunut pistooli piironkiin ihan
vain köyden vaihtoehdoksi . Olen ajatellut että
sitten joskus voin helpottaa yhteiskuntaa ja
itseäni lähtemällä omin avuin .
tuommoisia leikilläsikään, tulee se kuolema aikanaan ilman pyssyjäkin.
Miksi antaa omaisille sellaista perintöä..:(
Olen aivan tosissani , omaiset ovat helpottuneita aivan varmasti , pitkittynyt
"kituminenkaan" ei ole ihmisarvoista. Joten ,,,