Menemään tarkoitettu ihminen
menemään vai olemaan vain?
Kenkiään kaduilla kuluttaa
vai nähdä läpi vain ikkunain?
Hihnakoirana kulkea kylläisenä
vai suden vaihtaa se vapauteen?
Vaikka nälkääkin tietäisi ylpeys
tietä lyhyttä langenneen?
Asua tölliä pientä
sata vuotta tai enemmän
sukuhautaan päätyä nimeksi
kylän kuulun isännän?
Vai kaupungin kivenä olla
tiili seinän laskematon
asustaa luukkua lähiön
jossa naapuri tuntematon?
Vaiko vagabondina vaeltaa
citykettuna, -kanina vain
kuin paitaa vaihtaen kotia
pölyt vanhat ravistain?
Vaiko horisontinkin taakse
merentakaista tavoittaisin
ettei kieltä, kotimaata
johon juurtua enää saisin
Kaipa turhaa toisilta kysellä
kaikki teillämme kuljetaan
koska oleminen parhaimmillaankin
väliaikaista kaikki on vaan
Muukalainen aina
tulen täällä olemaan
kuten kaikissa muissakin paikoissa
sitä myöhäistä muuttaakaan
Sinä jäit Suomeen
muistan sua
siellä kesät kauniita ovat
yöt yöttömät, käen kukunnat
rantakalliot karuttomat
siellä mielessä kuljen aina
noita peltoja, niittymaita
rauhaisia metsäin kuiskeet
järven sinet muistokkaita
menemään vai olemaan vain?
Kenkiään kaduilla kuluttaa
vai nähdä läpi vain ikkunain?
Hihnakoirana kulkea kylläisenä
vai suden vaihtaa se vapauteen?
Vaikka nälkääkin tietäisi ylpeys
tietä lyhyttä langenneen?
Asua tölliä pientä
sata vuotta tai enemmän
sukuhautaan päätyä nimeksi
kylän kuulun isännän?
Vai kaupungin kivenä olla
tiili seinän laskematon
asustaa luukkua lähiön
jossa naapuri tuntematon?
Vaiko vagabondina vaeltaa
citykettuna, -kanina vain
kuin paitaa vaihtaen kotia
pölyt vanhat ravistain?
Vaiko horisontinkin taakse
merentakaista tavoittaisin
ettei kieltä, kotimaata
johon juurtua enää saisin
Kaipa turhaa toisilta kysellä
kaikki teillämme kuljetaan
koska oleminen parhaimmillaankin
väliaikaista kaikki on vaan
Muukalainen aina
tulen täällä olemaan
kuten kaikissa muissakin paikoissa
sitä myöhäistä muuttaakaan
Sinä jäit Suomeen
muistan sua
siellä kesät kauniita ovat
yöt yöttömät, käen kukunnat
rantakalliot karuttomat
siellä mielessä kuljen aina
noita peltoja, niittymaita
rauhaisia metsäin kuiskeet
järven sinet muistokkaita
Vastaukset 3
Vanhimmat
kauniisti haastelet runossasi ja komiata on pohdiskelusi, vaan ainahan tuo lienee.:)
Aimo-laatua todella hienon hetken annoit minulle! :)
Näin kiittää siis Murukulta! :)
Kylä kylä kyllä !
Komiaa on runoilusi, ilo on runojasi lukea.
Kiitos citykettu !