Taaskaan ei toiminut halpaa ja hyvää talousmalli. Raisio toi halpaa soijaa, joka oli saastunut salmonellalla. Ensimmäisenä tietysti hihkuttiin, että taas suomalaiset maajussit aiheuttavat ruokakriisin. Syy olikin tuontirehussa ja sen jälkeen kohu onkin laantunut kummasti.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/03/fi_FI/raisio/
Kilpailu-uskovaiset ovat olleet ihmeen hiljaa. Selittäkää nyt miten vapaa kilpailu parantaa elintarvikkeiden laatua . Silti Suomessa ei voi puhua kalliista ruoasta koska vain 12 prosenttia päivittäisistä menoista kuluu ruokaan. Ruoka ei ole kuluttajalle tuon kalliimpaa vaikka suomalainen elintarviketeollisuus ja kauppa tekevät maailman suurinta voittoa.
https://newsclient.omxgroup.com/cdsPublic/viewDisclosure.action?disclosureId=313283&messageId=373252
halpaa ja hyvää
5
276
Vastaukset
- 45 prosenttia
tuloista, niin että en sanoisi että ruoka on halpaa, rikkaallehan kaikki on halpaa mitä rahalla saa mutta köyhän tilanne on toinen.
Suomessa on yli 700 000 köyhää joille ruoka on todella kallista ja sinä kehtaat vain kirjoittaa että ruoka on halpaa.Vain 12 prosenttia kotitalouksien menoista kuluu ruokaan. Silloin ruoka on todella halpaa. Kaikkeen muuhun kulutukseen menee suurin osa tuloista.
- sitä että
Akkre kirjoitti:
Vain 12 prosenttia kotitalouksien menoista kuluu ruokaan. Silloin ruoka on todella halpaa. Kaikkeen muuhun kulutukseen menee suurin osa tuloista.
köyhälle ruoka on kallista, passaa sitä rikkaan pörhistellä ja vouhottaa keskiarvoilla mutta kun totuus on toinen, köyhiä on suomessa ainakin
700 000 joille ruoka on todella kallista ja heillä ei riitä rahaa kylläkään mihinkään ns. humpuukiin.
- puhuttaa
Tämä on tuolta aiemmasta lainattua.
"Kuluttajahintojen eniten keskusteltu aihe ja kritiikin kohde ovat ruokavalmisteiden hinnat ja hintojen korkeus. Elintarvikkeita ostetaan lähes päivittäin, ja niissä rahan riittävyyttä arvioidaan jatkuvasti. Ruoka on välttämätöntä ja ensisijaista.
1990-luvun alussa kansainvälisessä hintavertailussa Suomi oli yksi kalleimpia maita. EU:n jäsenyys avasi rajat, lisäsi kilpailua ja alensi ruuan hintaa kymmenysosalla. Sen jälkeen ruuan kuluttajahinnat pysyivät melko vakaina. Niiden nousu vastasi keskimääräistä hintojen nousua.
Laman jälkeen kotitalouksien yhteenlasketut tulot ja ostovoima nousivat enemmän kuin hinnat. Kun ihminen ei syö määräänsä enempää, rahaa riitti muuhunkin.
Vuonna 1985 ruokaan käytettiin 24 prosenttia menoista, nyt 18 prosenttia.
Kansainvälisessä vertailussa Suomen hintataso on ollut Ruotsin rinnalla parikymmentä prosenttia Euroopan keskimäärää korkeampi, sijoilla kuusi tai seitsemän Norjan, Islannin, Irlannin Tanskan ja Sveitsin jälkeen.
Suomen hintasoa nostaa etäisyys suurista markkinoista, kuljetusten pituus, pienet tuotantoyksiköt ja korkeammat yksikköhinnat. Vastineeksi pitäisi voida vaatia korkeampaa laatua kuin muualla E¤uroopassa. Kilpailua pitäisi useissa tuotteissa ja monilla seuduilla olla enemmän.Oman maan kasvukausi on lyhympiä ja tuotantokustannukset korkeimpia maailmassa."
Elintarvikkeiden kallistuminen viime vuonna keskimäärin kymmenellä prosentilla vaatii selityksiä varsinkin, kun nousu oli EU-alueen korkein. Maito kallistui neljänneksen, juustot ja ravintorasvat lähes viidenneksen. Eniten nousi jauhojen hionta, niihin tuli puolet lisää.
Tämän vuoden alussa ruuan hintojen nousu on jatkunut, mutta hidastuen. Jos elintarvikket edelleen kallistuvat ja tulot laman kestäessä laskisivat, muista menoista jouduttaisiin tinkimään. Pienituloisilla jouston varaa on vähän tai sitä ei ole. Siinä tilanteessa heikoimpien kuluttajaryhmien ostovoiman ja toimeentulon turvaaminen olisi nykyistä tärkeämpää."Kirjoituksesi on asiallinen, mutta sisältää vanhaa tietoa. Ao. linkissä on myös osin vanhaa tietoa , koska tiedot ova 2007- -08 tilanteesta, jolloin viljan hinnassa oli tilapäinen piikki.
http://www.turunsanomat.fi/sunnuntai/?ts=1,3:1012:0:0,4:12:0:1:2007-09-16,104:12:486008,1:0:0:0:0:0:
"Elintarvikkeiden kallistuminen viime vuonna keskimäärin kymmenellä prosentilla vaatii selityksiä varsinkin, kun nousu oli EU-alueen korkein."
Selityksenä on jalostuksen ja kaupan kasvaneet katteet ja ulkomaiset yritysostot. Tuottajahintojen tilapainen korotus ei selitä noin korkeita lukuja, kuten MTT:n Jyrki Niemi osoittaa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Näin Enter-napilla tehdään miljardi euroa - Helsingissä
"Ei se nyt niin kovin ihmeelliseltä näytä. Tavallinen nappi, musta muovinpala, joka kököttää parikymppiä maksavan mustan03570- 433171
Eipä tunnu se "pedofilia" huuto kiinnostavan
Lähinnä se sekohäirikkö ressukka joutuu itse vastaileen itselleen, mitään näkyvyyttä ei saa, palstalla ylipäätään on hyv562897Jätä minut rauhaan
En pidä sinusta. Lopeta seuraaminen. Älä tulkitse keskustelutaitoa tai ystävällisyyttä miksikään sellaiseksi mitä ne eiv342778- 162698
No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen
Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol452560- 442210
Ben Z: "SDP ei ole ollut 50 vuoteen näin huolissaan velasta"
"– Olen ollut eduskunnassa noin 50 vuotta, eikä SDP ole koskaan ollut niin huolissaan velasta kuin nyt. Se on tietysti h262065- 421965
- 451749