Rakkautta ei ole. Minulle on täysi mysteeri miksi
ihmiset vielä nykypäivänäkin menevät naimisiin.
Järjellä ajatellen se ei VOI toimia. Mitä olen
vierestä seuraillut, osaan sanoa, että
viimeistään sormus sormessa vie parisuhteesta
hohdon, kun tietää, että nyt ei toinen ihan heti
lähdekään lätkimään. Luonnollisesti miehiä alkaa
kiinnostaa toiset naiset, kun se yksi on aina
saatavilla. Ja miksei naisiakin alkaisi
kiinnostaa toiset miehet, vaikkakin tosiasia on
että naiset pettävät miehiä vähemmän.
Miksi tv-sarjoissakin naiset aina haaveilevat
naimisiin menosta ja satuhäistä kuin se olisi
elämän tarkoitus? Siksi, että he kuvittelevat,
että kun luvataan olla yhdessä koko loppuelämä ja
hankitaan oikein paperit ja sormuksetkin sitä
todistamaan, ja viimeistään kun laitetaan lehteen
ilmoitus ja valokuvausliikkeen ikkunaan hääkuva,
niin täytyyhän sen olla totta!
Miten ihminen voi luvata toiselle rakastavansa
tätä ikuisesti, kun se ei edes ole omasta
tahdosta kiinni? Vuosien myötä ihminen muuttuu,
ja huomaat, ettet ole naimisissa sen kanssa,
johon tutustuit vuosia sitten.
Ihminen ei pysty elämään onnellisena koko
elämäänsä yhden ihmisen kanssa. Rakastumisessa on
kyse hormoneista. Ihminen rakastuu, kun aivoissa
kehittyy endorfiiniä. Sen tarkoituksena on
ihmissuvun jatkuvuuden varmistaminen, ei suinkaan
onnellisen parisuhteen takaaminen loppuiäksi.
Siis, rakkautta ei ole. Se on pelkkä myytti. Kun
ensi-ihastus haihtuu, tunne ei suinkaan muutu
rakkaudeksi, kuten yleisesti luullaan. Jos kaksi
ihmistä onnistuvat pysymään yhdessä ensihuumankin
jälkeen, on kyse kumppanuudesta. Kun
sanotaan "rakastan sinua" sillä tarkoitetaan,
että välitän sinusta. Sana "rakkaus" pitäisi
poistaa suomen kielestä harhaanjohtavana.
Suututtaakseni lisää miehiä sanon tähän loppuun
vielä yhden totuuden elämästä. Yksi syy, miksi
koko ajatus avioliitosta on tuhoon tuomittu, on
se, että mies ei koskaan täysin kunnioita naista.
Mies voi olla lojaali toiselle miehelle katkeraan
loppuun asti, mutta ei koskaan naiselle.
Silti rakastan miehiä.. ;)
Hyvää päivänjatkoa! :)
-Maria-
ihmiset vielä nykypäivänäkin menevät naimisiin.
Järjellä ajatellen se ei VOI toimia. Mitä olen
vierestä seuraillut, osaan sanoa, että
viimeistään sormus sormessa vie parisuhteesta
hohdon, kun tietää, että nyt ei toinen ihan heti
lähdekään lätkimään. Luonnollisesti miehiä alkaa
kiinnostaa toiset naiset, kun se yksi on aina
saatavilla. Ja miksei naisiakin alkaisi
kiinnostaa toiset miehet, vaikkakin tosiasia on
että naiset pettävät miehiä vähemmän.
Miksi tv-sarjoissakin naiset aina haaveilevat
naimisiin menosta ja satuhäistä kuin se olisi
elämän tarkoitus? Siksi, että he kuvittelevat,
että kun luvataan olla yhdessä koko loppuelämä ja
hankitaan oikein paperit ja sormuksetkin sitä
todistamaan, ja viimeistään kun laitetaan lehteen
ilmoitus ja valokuvausliikkeen ikkunaan hääkuva,
niin täytyyhän sen olla totta!
Miten ihminen voi luvata toiselle rakastavansa
tätä ikuisesti, kun se ei edes ole omasta
tahdosta kiinni? Vuosien myötä ihminen muuttuu,
ja huomaat, ettet ole naimisissa sen kanssa,
johon tutustuit vuosia sitten.
Ihminen ei pysty elämään onnellisena koko
elämäänsä yhden ihmisen kanssa. Rakastumisessa on
kyse hormoneista. Ihminen rakastuu, kun aivoissa
kehittyy endorfiiniä. Sen tarkoituksena on
ihmissuvun jatkuvuuden varmistaminen, ei suinkaan
onnellisen parisuhteen takaaminen loppuiäksi.
Siis, rakkautta ei ole. Se on pelkkä myytti. Kun
ensi-ihastus haihtuu, tunne ei suinkaan muutu
rakkaudeksi, kuten yleisesti luullaan. Jos kaksi
ihmistä onnistuvat pysymään yhdessä ensihuumankin
jälkeen, on kyse kumppanuudesta. Kun
sanotaan "rakastan sinua" sillä tarkoitetaan,
että välitän sinusta. Sana "rakkaus" pitäisi
poistaa suomen kielestä harhaanjohtavana.
Suututtaakseni lisää miehiä sanon tähän loppuun
vielä yhden totuuden elämästä. Yksi syy, miksi
koko ajatus avioliitosta on tuhoon tuomittu, on
se, että mies ei koskaan täysin kunnioita naista.
Mies voi olla lojaali toiselle miehelle katkeraan
loppuun asti, mutta ei koskaan naiselle.
Silti rakastan miehiä.. ;)
Hyvää päivänjatkoa! :)
-Maria-
Vastaukset 7
Vanhimmat
Maria - hyvä että nostit asiat esille, joskin
kaikki tuo on ollut itsestäänselvää jo pitkään.
Paras lopputulos syntyy, kun ottaa sellaisen
asenteen, että elämän tarkoitus on eläminen,
kokeileminen ja nauttiminen. Hedonismia? Ehkä,
mutta nautinnon kautta elämää jaksaa.
Naisten on siis käyttäydyttävä kuin miehet.
Antaa naisten olla naisia ja miesten olla miehiä.
Olen täysin samaa mieltä kanssasi, kuitenkin
sillä erolla että todella pitkälle viety
kumppanuus ja toisen hyväksynta ja
kunnioittaminen on rakkautta, se voi olla niin
julma tunne että toisen edestä voisi antaa
henkensä.
Se jolla on lapsi niin tietää tunteen
rakkaudesta.
Himo on sitten eri juttu, minä en osaa tuntea
pelkästään himoa, se että haluaa jotakuta naista
vaatii ymmärrystä, hellyyttä, kunnioitusta ja
kumppanuutta.
Täytyy myöntää että naisiin on vaikea tuntea
kumppanuutta, tuntuu että heiltä puuttuu
hienotunteisuutta ja herkkyyttä sekä
inhimillisyyttä.
Kolmen sinkkuvuoden aikana on tullut katseltua
ja etsittyä sitä kumppaniehdokasta, mutta
pettymykseksi on todettava että he ovat kyllä
varattuja jo nuoresta pitäen, ja se mies joka
tällaisen on kerran saanut niin tekevät todella
jotain sen eteen että kumppanuus kestää.
Sääli kun silloin aikoinaan ei tätä tajunnut,
nyt päälle kolmikymppisen on turha enää liikoja
odottaa.
Rakkautta on olemassa, se ei vain ole jatkuvaa
himoa, vaan paljon enemmän.
Kun pitää nopin kovasti porata,
vaikaka sä siihen et usko niin miksi sitä omaa
näkemystäsi muille tuputat,vaihda sä vain vaikka
kerran viikossa.
Vai harastatko vain yhdenyönpanoja,eikä kukaan
aamulla herättyään ja ja humalan hävittyä enää
halua palata uudestaan
Liikkuiko mielessässi että on hyvä olla
onnellinen sellaisissa sinun
kertomissa "kuvitelmissa"? Jos todella haluaa
olla miehensä/naisensa kanssa niin siitä pitää
kiinni niin kauan kuin jotain hirveää tapahtuu,
joissain tapauksissa ei tapahdu mitään. Toisaalta
on huvä että ihmiset elävät
onnellisina "kuvitelmissaan".
MUTTA...
Eivätkö ne ihmiset ole onnellisia OIKEASTI jos
molemmat kuvittelevat samaa asiaa?
-kuvittelevat rakastavansa toisiaan.
-Kuvittelevat että heidän yhteinen lapsi olisi
onnen tuoja.
- Kuvittelevat jopa että heidän seksielämänsä
menee loistavasti, vaikka todellisuudessa se on
kuvitelmaa. yms.
Tarkoitatko että koko elämä on kuvitelmaa jonka
jokainen itse luo?
En ole samaa mieltä kanssasi, entä ne joilla ei
ole ketään jota rakastaa? ja he jopa toivovat
että joku tulisi ja korjaisi heidät lämpimään
syliin. Onko sekin kuvitelmaa. Vai ymmärsinkö
väärin...
Mutta olen sitä mieltä että paistaa se aurinko
risukasaankin, eikä kukaan voi erottaa paria
jotka todella rakastavat toisiaan.
Hei Maria!
Ei se nyt ihan noin ole!
Tuhannen ja yhden yön taru on täysin mahdollista!
Tuhkimoita ja prinssejä liikkuu vielä niinkuin
enkeleitäkin!
..ei mitään muuta. Jälleen kerran kirjoitus,
jossa tekijä pyrkii perustelemaan itselleen miksi
saa pettää, olla muuta kuin monogaaminen ja
löytää syyn siihen miksi kukaan ei ole häntä
rakastanut.
Mies voi olla lojaali miehelle, naiselle mutta ei
sinulle.