Polvilumpion operointi ja sen jälkee

Ohan niitä tässä mullakin hyviä ja huonoja päiviä.

Välillä polvi on ok, kun ajaa autolla..eli kun painaa kytkintä ja välillä sitte taas sattuu ku painaa kytkintä.

Sun kannattais varata kyllä aikaa lääkäril ja kysyy, josko ne ruuvit voisi poistattaa, kun sulla kerran on vaivaa niistä jonkin verran...voi olla että polvikin alkais toimii paremmin, kun siellä ei ole mitään ylimääräistä...noin mulle ainakin fysioterapeutti sanoi.

Minäkin pystyisin sängyllä kyllä olee polvisillaan, jos noi ruuvit ei haittaisi jalassa ja kyykkyyn en pääse myöskään osittain sen takiakaan. No jotenkin pääsen kyllä kyykkyyn, mutta pitää mennä ensin terveellä jalalla ja leikattu jalka sitte hieman viistossa perässä.

Itse en ole uskaltanut mennä hiihtelemään, vaikka sukset omistan..ensivuonna sitte...silloin saan tehdä vasta mitä haluan...luistelun aloitan vasta siinä keväämmällä.

Muutaman päivän olen pystynyt jo ulkona kävelemään, ilman polvitukea. Jalka tykkää välillä lamaantua, mutta alkaa sitten taas hetken päästä toimimaan. En kyllä ymmärrä, että miksi näin on, kun ekan leikkauksen jälkeen tälläistä ei silloin ollut. Voi olla että johtuu pitkälti siitä, kun lihakset ovat niin surkastuneet ja kun lääkärikään ei siihen sitten mitään kommenttia antanut.

Olin tossa viikko sitte ortopedil ja se sano, et mun inhottavat piikin ja puukon tunne jalas johtuu siitta, et ne ruuvit hiertaa ihohermoon. En pysty jalan kanssa tekee mitaa enaa..en menna ees kyykkyyn..kuin joku vetais puukolla sisuskaluja jalassa.

Nyt odotan sitte lahetet paivakirurgiaan, jossa mul poistetaa ruuvit ja rautalanka jalasta. Joulukuus piti vasta olla ruuvien poisto, mutta kun nama kauheet oireet tulivat, niin aikaistetaa puolel vuodel nyt sitte.

Josko taa jalka alkais sen jalkee tulee kuntoo pikku hiljaa ja vois sitte josai vaihees olla polvillaan myos...sekaan ei oo kertaakaan onnistunu.

nina-80 kirjoitti:

Olin tossa viikko sitte ortopedil ja se sano, et mun inhottavat piikin ja puukon tunne jalas johtuu siitta, et ne ruuvit hiertaa ihohermoon. En pysty jalan kanssa tekee mitaa enaa..en menna ees kyykkyyn..kuin joku vetais puukolla sisuskaluja jalassa.

Nyt odotan sitte lahetet paivakirurgiaan, jossa mul poistetaa ruuvit ja rautalanka jalasta. Joulukuus piti vasta olla ruuvien poisto, mutta kun nama kauheet oireet tulivat, niin aikaistetaa puolel vuodel nyt sitte.

Josko taa jalka alkais sen jalkee tulee kuntoo pikku hiljaa ja vois sitte josai vaihees olla polvillaan myos...sekaan ei oo kertaakaan onnistunu.

Lue lisää

Moi
Löysimpä taas ketjusi,, välillä käynyt katselemassa.. Vai sellaista kuuluu sinulle,, uskon että tuntuu polviongelmat jo umpikyllästyttäviltä ja ikuisuuden kestäviltä!
Minulla tulee parin viikon päästä siis vuosi "Elmeristä", kuuluu hyvää!
Tilanne tällä hetkellä seuraavanlainen; Ensinnäkin tärkein, en ole kompuroinut, en loukannut, enkä satuttanut polveani uudelleen. Se pelko, se on aina takaraivossa, varon paljon enemmän kuin ennen tapaturmiani.
En enään muista joka päivä, ettei polveni ole kunnossa, se on paljon se!
Pystyn tekemään töitä normaalisti, kyykistelen, koukistelen, pyöräilen, kävelen, eilisiltana tanssin n. 3 tuntia,, loppuillasta alkoi sitten jo tuntua jäykähköltä.
Eilen muuten tanssin ensimmäisen kokonaisen jenkan tämän polven kanssa!! Muuten en ole juurikaan hyppinyt, ihan vähän, jos on ollut "pakko". Juosta voin, vähän, polvillani en minäkään voi olla yhtään!
Joku vääränlainen kiertoliike tuntuu vihlaisuna polvessa ajoittain, edelleenkin se narisee kuin ovensarana taipuessaan, muttei ole kipeä. Ei mitään särkyjä!
Jos istun pitkään paikallani, liikkeellelähtö on hetken "ontuvaa", mutta korjaantuu kyllä.
Mielestäni edelleenkin tapahtuu edistystä ja uskon, että pääsen näistä lopuistakin vaivoistani pikkuhiljaa.
Ruuvit ovat edelleenkin, ihossa ei ole siinä kohdassa mitään eroa muuhun ihoon verraten. En tiedä mitä teen ruuvien kanssa, otatanko pois vai jätänkö paikoilleen, mitään kiirettä siihen minulla ei ainakaan tällä hetkellä ole!
Lumpio ei ole muljahdellut yhtään, voinen sanoa leikkauksen onnistuneen minulla!

Sinulle, tsemppiä edelleenkin! Toivottavasti ruuvien poisto auttaa tilannettasi vihdoin eteenpäin.

Ja kaikille teille, jotka olette menossa polvilumpion jänteen kiristysleikkaukseen,
Elmslie-Trillaniin. Se on iso leikkaus, joka vaatii paljon kärsivällisyyttä, kuntoutusta, vähän tuuriakin, toipumiseen menee vähintään vuosi, eikä polvi sittenkään ole vielä ennallaan!

nina-80 kirjoitti:

Olin tossa viikko sitte ortopedil ja se sano, et mun inhottavat piikin ja puukon tunne jalas johtuu siitta, et ne ruuvit hiertaa ihohermoon. En pysty jalan kanssa tekee mitaa enaa..en menna ees kyykkyyn..kuin joku vetais puukolla sisuskaluja jalassa.

Nyt odotan sitte lahetet paivakirurgiaan, jossa mul poistetaa ruuvit ja rautalanka jalasta. Joulukuus piti vasta olla ruuvien poisto, mutta kun nama kauheet oireet tulivat, niin aikaistetaa puolel vuodel nyt sitte.

Josko taa jalka alkais sen jalkee tulee kuntoo pikku hiljaa ja vois sitte josai vaihees olla polvillaan myos...sekaan ei oo kertaakaan onnistunu.

Lue lisää

Moikka avaan

Ne ruuvit pois niin olo helpottuu! Mulle sanottiin aikanaan, että ne vois periaattees ottaa pois ihan polilla. Mutta sitä ei juuri tehdä. Omat ruuvit lähti niin kivutkin väheni muutamaksi kuukaudeksi.

Meikäläisellä on elmeristä nyt jo 3,5 vuotta ja polvi on oikeastaan pahempi mitä ennen sitä. Välillä on ihan hyviä jaksoja. Mutta suurin osa päivistä on tosi paskoja. Ennen joulua lääkäri käski hommata pohjalliset, hommasin ne. Maksoin itseni niistä kipeiksi ja lopputulos oli se, että tilanne vaan paheni. Tuli myös nilkka ja sääri kipeiks. Heitin pohjalliset kaapinnurkkaan 2kk sitten ja kivut vaan pahenee. Ens viikolla olis lääkäri aika ja itseä tressaa jo valmiiks se etten osaa valittaa lääkäreille. Jotenkin tulee olo, että on niitä muakin kipeempiä...

*milla kirjoitti:

Moikka avaan

Ne ruuvit pois niin olo helpottuu! Mulle sanottiin aikanaan, että ne vois periaattees ottaa pois ihan polilla. Mutta sitä ei juuri tehdä. Omat ruuvit lähti niin kivutkin väheni muutamaksi kuukaudeksi.

Meikäläisellä on elmeristä nyt jo 3,5 vuotta ja polvi on oikeastaan pahempi mitä ennen sitä. Välillä on ihan hyviä jaksoja. Mutta suurin osa päivistä on tosi paskoja. Ennen joulua lääkäri käski hommata pohjalliset, hommasin ne. Maksoin itseni niistä kipeiksi ja lopputulos oli se, että tilanne vaan paheni. Tuli myös nilkka ja sääri kipeiks. Heitin pohjalliset kaapinnurkkaan 2kk sitten ja kivut vaan pahenee. Ens viikolla olis lääkäri aika ja itseä tressaa jo valmiiks se etten osaa valittaa lääkäreille. Jotenkin tulee olo, että on niitä muakin kipeempiä...

Lue lisää

Morjesta vain teillekin!

Joskus aikaisemmin tähän teidän ketjuunne kirjoittelinkin ja näköjään tämä on tänne taas tupsahtanut. Eli minä olen se tyyppi, jolta syys-lokakuun vaihteessa korjattiin noita rustovaurioita tuolla polvessa.

Kuntoutuminen eteni aluksi ihan kohtuullisesti. Vuoden vaihteen jälkeen sain luvan juosta kevyesti ym. Eipä tällä polvella enää kuitenkaan kovin paljoa hypitä. Ojennusrajoitusta on vielä hieman ja koukkuunkaan polvi ei kokonaan mene, mutta nuo haitat nyt ovat vähän niin ja näin. Syvään kyykkyyn on turha edes yrittää mennä. Täytyy vain sanoa, että maltti on mennyt jo useampaan kertaan... Niin ja treenannut olen lähes muun porukan tahtiin...

Viime viikon lopulla tuli sitten kunnon takapakki. En oikeastaan tiedä, kolhinko tuota koipea taas jossain, mutta särky oli lähes käsittämätön tuossa oikeassa polvessa. Eikä siihen tahtonut auttaa sitten niin mikään. Nyt polveen pistää lähes joka askeleella ja rutina ja napsahtelu alkoi uudelleen...

Alkaa sitten taas ilmeisesti tämä hermoja raastava odotus ja ihmettely... Mutta ainakin sen olen jo oppinut, että aikaa tämä vie, vie ja vie.

Mutta asiat voisivat kaiketi olla pahemminkin. Ja toisekseen, teille on tehty miljoona kertaa hankalampi operaatio, joten ei nämä probleemat nyt taida ihan pahimpia olla. Toivottavasti teidän kuntoutumisenne jatkuisi nyt kuitenkin positiivisesti... kun näyttää ettei sielläkään kaikki ihan mutkattomasti ole mennyt!

Nooo,, onko elämää ruuvien poiston jälkeen??
Kerro kaikki,, miten tehtiin, missä tehtiin,, miten iso operaatio,, miten pitkä sairasloma,, miltä polvi nyt tuntuu???????????

Omien ruuvieni kohtaloa vielä mietin.........=)
muips!

ex-siismie kirjoitti:

Nooo,, onko elämää ruuvien poiston jälkeen??
Kerro kaikki,, miten tehtiin, missä tehtiin,, miten iso operaatio,, miten pitkä sairasloma,, miltä polvi nyt tuntuu???????????

Omien ruuvieni kohtaloa vielä mietin.........=)
muips!

Lue lisää

Tehtii päiväkirurgian yksikössä torstaina. Leikkaus kesti tunnin...4 ruuvia ja 2 prikkaa sain muistoksi, kun pyysin. Jalkaan laitettiin sidetaitos ja sen sai ottaa seuraavana päivänä pois. Kipee jalka on sääriluun kohdasta ja polvi ihan turvoksissa. Nyt yöllä otin panacodia ja sain yön nukuttua. Pientä särkyä on ja yhen kepin kanssa pystyn kävelee...kun sanottiin että kivun sallimissa rajoissa saa jalalla astua. Tikit otetaan pois 20pv sitte. Kävelemässä kepin kaa olen tänää hieman käyny ja kyllä se päivä päivältä alkaa vetreytymään.

Tosin vielä ei osaa sanoa, että miltä jalka tuntuu ilman ruuveja, mutta kun turvotus laskee ja jalka alkaa toimimaan taas kunnolla, niin sitten sen näkee vasta parhaiten. Mutta sen verran voin sanoa, että ei ole pistelyä eikä sisuskalujen repimistä, kun ruuvit ei hankaa siellä.

Kirjoittelen taas kuulumisia jossain vaiheessa.

P.S. Ilman ruuveja kuitenkin pystyy tekemään jalan kanssa mitä vaan..esim menemään polvilleenkin sitte...ruuvien kanssa juuri mikään ole onnistunut.

nina-80 kirjoitti:

Tehtii päiväkirurgian yksikössä torstaina. Leikkaus kesti tunnin...4 ruuvia ja 2 prikkaa sain muistoksi, kun pyysin. Jalkaan laitettiin sidetaitos ja sen sai ottaa seuraavana päivänä pois. Kipee jalka on sääriluun kohdasta ja polvi ihan turvoksissa. Nyt yöllä otin panacodia ja sain yön nukuttua. Pientä särkyä on ja yhen kepin kanssa pystyn kävelee...kun sanottiin että kivun sallimissa rajoissa saa jalalla astua. Tikit otetaan pois 20pv sitte. Kävelemässä kepin kaa olen tänää hieman käyny ja kyllä se päivä päivältä alkaa vetreytymään.

Tosin vielä ei osaa sanoa, että miltä jalka tuntuu ilman ruuveja, mutta kun turvotus laskee ja jalka alkaa toimimaan taas kunnolla, niin sitten sen näkee vasta parhaiten. Mutta sen verran voin sanoa, että ei ole pistelyä eikä sisuskalujen repimistä, kun ruuvit ei hankaa siellä.

Kirjoittelen taas kuulumisia jossain vaiheessa.

P.S. Ilman ruuveja kuitenkin pystyy tekemään jalan kanssa mitä vaan..esim menemään polvilleenkin sitte...ruuvien kanssa juuri mikään ole onnistunut.

Lue lisää

Mun on pakko olla ilonpilaaja, ei se ruuvittomuus takaa et pystyy oleen polvillaan... En itte pysty. Mul on niin paljon arpikudosta et kipu on ihan älytön myös pehmeällä alustalla.

Muista nyt kylmäillä sitä jalkaa ja tarkkailla haavoja, nyt on mätäkuu.

*milla kirjoitti:

Mun on pakko olla ilonpilaaja, ei se ruuvittomuus takaa et pystyy oleen polvillaan... En itte pysty. Mul on niin paljon arpikudosta et kipu on ihan älytön myös pehmeällä alustalla.

Muista nyt kylmäillä sitä jalkaa ja tarkkailla haavoja, nyt on mätäkuu.

Lue lisää

Eilen olen sitte jo kävelly ilman keppiä kotona..jopa imuroittin ja luutasin lattiat. Nopeeta vauhtia tämä jalka alkaa paranee...ihan hyvä niin.

Luulen että pystyn olee polvillaan vielä tän jalan kanssa..koska ruuvien kanssa on muutamia kertoja ollu pehmeel alustalla pakko men polvisillee...silloin pitää nostaa polvi äkkii ylös, kun riivein kohdasta sattuu niin paljon. Varmaan ens kuun puolel näkee jo, et miten menee. Nyt jo hieman oma polvikin näkyy..nopeesti se turvotuskin alkaa laskemaan.

nina-80 kirjoitti:

Eilen olen sitte jo kävelly ilman keppiä kotona..jopa imuroittin ja luutasin lattiat. Nopeeta vauhtia tämä jalka alkaa paranee...ihan hyvä niin.

Luulen että pystyn olee polvillaan vielä tän jalan kanssa..koska ruuvien kanssa on muutamia kertoja ollu pehmeel alustalla pakko men polvisillee...silloin pitää nostaa polvi äkkii ylös, kun riivein kohdasta sattuu niin paljon. Varmaan ens kuun puolel näkee jo, et miten menee. Nyt jo hieman oma polvikin näkyy..nopeesti se turvotuskin alkaa laskemaan.

Lue lisää

Polvi on alkanut parantumaan hyvää vauhtia. Kävellessä ei enään satu..polvi taipuu suht hyvin, pientä aristusta kyykkyyn menossa, joten ei ihan onnistu kokonaan. Pehmeellä alustalla pystyy hieman olee polvillaan molemmil polvi, joten kyl tästä nyt alkaa tulee kunnon polvi, kun sai ruuvit pois.

Aika näyttää et millaseksi sitten tulee.

Toivottavasti muilla on myös hyvin asiat..hyvää syksyn alkua kaikille =)

nina-80 kirjoitti:

Polvi on alkanut parantumaan hyvää vauhtia. Kävellessä ei enään satu..polvi taipuu suht hyvin, pientä aristusta kyykkyyn menossa, joten ei ihan onnistu kokonaan. Pehmeellä alustalla pystyy hieman olee polvillaan molemmil polvi, joten kyl tästä nyt alkaa tulee kunnon polvi, kun sai ruuvit pois.

Aika näyttää et millaseksi sitten tulee.

Toivottavasti muilla on myös hyvin asiat..hyvää syksyn alkua kaikille =)

Lue lisää

Hyvä hyvä ja hieno et se nivel rupee rauhoittumaan. Se on vain positiivista. Kipujen rajoissa teet kaikkea mitä saat tehdä niin kyllä siitä hyvä tulee.

nina-80 kirjoitti:

Polvi on alkanut parantumaan hyvää vauhtia. Kävellessä ei enään satu..polvi taipuu suht hyvin, pientä aristusta kyykkyyn menossa, joten ei ihan onnistu kokonaan. Pehmeellä alustalla pystyy hieman olee polvillaan molemmil polvi, joten kyl tästä nyt alkaa tulee kunnon polvi, kun sai ruuvit pois.

Aika näyttää et millaseksi sitten tulee.

Toivottavasti muilla on myös hyvin asiat..hyvää syksyn alkua kaikille =)

Lue lisää

Mielenkiinnolla seuraan ruuvitonta oloasi, miettien samalla omieni kohtaloa.
Mun polvi kun on nytkin hyvä,, lähes normaali!! Paitsi, etten voi olla polvillani kovalla. Lisäksi sormella painaessa ruuvin kohta jalassa aristaa, ruuvit tuntuvat olevan kovasti pinnassa!
En ole vielä päättänyt otatanko niitä pois,, jos niin milloin,, en ainakaan ennen talvea!

Minulla katkesi eturistiside, molemmat sivusiteet venähti, rustovaurio ja ulompi kierukka meni kun liukastuin talvella. Kaksi viikkoa kävelin kepeillä ja sen jälkeen aloin väkisin kävelemään ilman niitä, kaksi kuukautta tapaturmasta leikattiin. Tapahtui maaliskuun alussa ja toukokuun alussa leikattiin ja edelleen olen sairaslomalla tosin työ on sellainen että ei voi töihin mennä. Jalka ei tunnu normaalilta eikä voi kyykistyä kovinkaan paljon ja polvilleen ei ole mitään asiaa. Polvi turpoaa aina jalkojen treenailun jälkeen. Ja 4 viikkoa leikkauksen jälkeen kävelin kepeillä. Eli varaudu pitkään saikkuun eturistiside leikkauksen jälkeen. Itse ajoin autoa melkein koko ajan kävin jopa itse heti tapaturman jälkeen autolla lekurissa kun auton vieressä kaatusin ja leikkauksen jälkeen ajoin n. 2 viikon jälkeen.

korjattu kirjoitti:

Minulla katkesi eturistiside, molemmat sivusiteet venähti, rustovaurio ja ulompi kierukka meni kun liukastuin talvella. Kaksi viikkoa kävelin kepeillä ja sen jälkeen aloin väkisin kävelemään ilman niitä, kaksi kuukautta tapaturmasta leikattiin. Tapahtui maaliskuun alussa ja toukokuun alussa leikattiin ja edelleen olen sairaslomalla tosin työ on sellainen että ei voi töihin mennä. Jalka ei tunnu normaalilta eikä voi kyykistyä kovinkaan paljon ja polvilleen ei ole mitään asiaa. Polvi turpoaa aina jalkojen treenailun jälkeen. Ja 4 viikkoa leikkauksen jälkeen kävelin kepeillä. Eli varaudu pitkään saikkuun eturistiside leikkauksen jälkeen. Itse ajoin autoa melkein koko ajan kävin jopa itse heti tapaturman jälkeen autolla lekurissa kun auton vieressä kaatusin ja leikkauksen jälkeen ajoin n. 2 viikon jälkeen.

Lue lisää

Mites teillä muilla menee?

Mulla tuo polven jänne ei toimi vieläkään kunnol, vaikka leikkauksista on jo vuosi aikaa. Edellee sisäsyrjän kohdalla se nivel vai onko siin jänne, niin sattuu..tainnu viime kerran posahduksesta vaurioitua se kohta, kun ei vieläkää oo siit parantunu.

Hyvä puoli on se, että nyt pystyn pehmeel alustalla olemaan polvillaan...kovalla ei pysty viel olee..edistystä sekin jo.

Sillon tällön hieman jumppaan jalkaa, mut en kauheesti..ei vaan oo tota motivaatiota ja käveleen en jaksa ees lähtee. Kävelen siis vaan sen, mitä on pakko.

Muutama viikko sitte ku oli satanu räntää ja se jääty maahan..siiss oli liukasta sillon, niin heti lakkas jalka toimimast ja koko ajan pelkäsin, et jos mä kaadun. Menee vaan pitkä aika et uskaltaa talvel kävel. Onhan mulla se oma polvituki, et jos ei ilman sitä uskal talvel kävel, niin se sitte suojaa polvee, jos satun kaatumaan.

Mutta sen haluan sanoa, että on edelleen hyvä tunne, ettei ruuveja oo...eikä mulla ainakaa jalka oo kipeentyny ruuvien poistosta..päinvastoin..parantunu parempaan suuntaan koko ajan. =)))

nina-80 kirjoitti:

Mites teillä muilla menee?

Mulla tuo polven jänne ei toimi vieläkään kunnol, vaikka leikkauksista on jo vuosi aikaa. Edellee sisäsyrjän kohdalla se nivel vai onko siin jänne, niin sattuu..tainnu viime kerran posahduksesta vaurioitua se kohta, kun ei vieläkää oo siit parantunu.

Hyvä puoli on se, että nyt pystyn pehmeel alustalla olemaan polvillaan...kovalla ei pysty viel olee..edistystä sekin jo.

Sillon tällön hieman jumppaan jalkaa, mut en kauheesti..ei vaan oo tota motivaatiota ja käveleen en jaksa ees lähtee. Kävelen siis vaan sen, mitä on pakko.

Muutama viikko sitte ku oli satanu räntää ja se jääty maahan..siiss oli liukasta sillon, niin heti lakkas jalka toimimast ja koko ajan pelkäsin, et jos mä kaadun. Menee vaan pitkä aika et uskaltaa talvel kävel. Onhan mulla se oma polvituki, et jos ei ilman sitä uskal talvel kävel, niin se sitte suojaa polvee, jos satun kaatumaan.

Mutta sen haluan sanoa, että on edelleen hyvä tunne, ettei ruuveja oo...eikä mulla ainakaa jalka oo kipeentyny ruuvien poistosta..päinvastoin..parantunu parempaan suuntaan koko ajan. =)))

Lue lisää

Hei nina!

"ex-sairaslomalainen" tässä, kirjoitin k uulumisiani tuohon toiseen ketjuun jos haluat käydä katsomassa.. Siis ketjussa " Polvileikkauksen jälkeistä elämää...

Hyvää uutta vuotta

taigis kirjoitti:

Hei nina!

"ex-sairaslomalainen" tässä, kirjoitin k uulumisiani tuohon toiseen ketjuun jos haluat käydä katsomassa.. Siis ketjussa " Polvileikkauksen jälkeistä elämää...

Hyvää uutta vuotta

Lue lisää

Luin mielenkiinnolla kokemuksianne polviongelmissa ja kerron nyt oman tarinani. Loukkasin polveni viime heinäkuussa pihatöissä. Polvilumpio kävi pois paikoiltaan ja hoitoon pääsy viivästyi. Polvi kyllä tähystettiin syyskuussa mutta irtokappaletta ei saatu pois ( se jäi polven sivuun kudokseen, siellä se on vieläkin). Isompi harmi tuli siitä ettei polvilumpiota kiristetty samalla. Vasta joulukuusssa kun kävin yksityisellä, selvisi magneettikuvista että polvilumpio on "irti" ja kallellaan ja siksi portaiden kulku ei onnistunut ja polvi turpoili ja oli epävakaa. Joulukuun puolivälissä polvi leikattiin yksityisellä puolella ja lumpio kiristettiin reconstruktio MPFL c tend gracilis. Onko teillä kokemusta vastaavasta leikkauksesta? Kävely sujuu kepeillä ja jumppaan sinnikkäästi kivun sallimissa rajoissa. Reisilihas on hävinnyt kokonaan joten pitkä taival on vielä edessä.

Hyvää vuoden alkua kaikille! Ja tsemppiä

jasani kirjoitti:

Luin mielenkiinnolla kokemuksianne polviongelmissa ja kerron nyt oman tarinani. Loukkasin polveni viime heinäkuussa pihatöissä. Polvilumpio kävi pois paikoiltaan ja hoitoon pääsy viivästyi. Polvi kyllä tähystettiin syyskuussa mutta irtokappaletta ei saatu pois ( se jäi polven sivuun kudokseen, siellä se on vieläkin). Isompi harmi tuli siitä ettei polvilumpiota kiristetty samalla. Vasta joulukuusssa kun kävin yksityisellä, selvisi magneettikuvista että polvilumpio on "irti" ja kallellaan ja siksi portaiden kulku ei onnistunut ja polvi turpoili ja oli epävakaa. Joulukuun puolivälissä polvi leikattiin yksityisellä puolella ja lumpio kiristettiin reconstruktio MPFL c tend gracilis. Onko teillä kokemusta vastaavasta leikkauksesta? Kävely sujuu kepeillä ja jumppaan sinnikkäästi kivun sallimissa rajoissa. Reisilihas on hävinnyt kokonaan joten pitkä taival on vielä edessä.

Hyvää vuoden alkua kaikille! Ja tsemppiä

Lue lisää

Tänne myös oman tarinani tulin heittämään näin aamutuimaan, kohta puntille ja uimaan :)

Syyskuussa rapsahti jalkapallossa vasen polvi, siitä meni eturistiside ja ulompi kierukka. Lukkopolvi, joka sitten ehti surkastuttaa lihasta kun en saanut oikein jalkaa käytettyä mitenkään ennen leikkausta. 10.10.09 oli leikkaus, sen jälkeiset pari viikkoa oli aika tuskaisia ja siitä pikkuhiljaa alkoi helpottua päivä ja viikko kerrallaan. Kolme viikkoa asustelin vanhempien luona ja sitten kotiinnuin siitä pikkuhiljaa. Kuukausi leikkauksesta (10.11.) alkoi fysioterapia, tuossa vaiheessa polven liikelaajuudet oli aika olemattomat (en muista lukuja mut koukistui n.45 astetta ja ojennusvajausta jäi päälle 20 astetta).

Tuossa vaiheessa treeniohjelmaan ja kuntoutukseen tuli pienet kyykyt, kipeän jalan "yliastuminen" ja kävely sillä tavalla että jokaisen askeleen "astun" kipeällä jalalla keppien kanssa, etten enää pidä ilmassa sitä välillä ja välillä sitten kävele sillä. Painoa pystyin tuossa vaiheessa laittamaan n.30kg muistaakseni jalalle irvistysten kera kun vaa´alla kokeilin, välillä oli ajatukset että tuleeko tästä enää koskaan edes käveltävää jalkaa.

Fysioterapia jatkui kerran viikossa ja annetun treeniohjelman tein joka päivä vähän päälle välillä. Pikkuhiljaa reisilihakseen alkoi tulla jonkinlaista voimaa ja n.1,5kk leikkauksesta koin sen ihmepäivän kun sain nostettua jalkaa sohvalla istuessa, sekin siis oli pimennossa tuon leikkauksen jälkeen kun reiden toiminta oli niin olematonta. Joulukuun alkupuolella aloin pikkuhiljaa olla sen verran kuntoutunut, että aloin pystyä pienin askelin kävelemään yhden kepin varassa ja 2kk leikkauksesta eli 10.12. ilman keppejä pystyi pieniä matkoja sisällä kävelemään varovasti ilman keppejä. Joulun aikoihin kävin vanhempien kanssa ukin haudalla ilman keppejä, siinä tuli vajaa kilometri kävelyä Martti Ahtisaaren tyyliin, onnistui kuitenkin.

Autolla ajoin ensimmäisen kerran 5.1.2010 eli lähes 3kk leikkauksen jälkeen, pikkaisen tuntui polvessa alkuun kytkimen painelu ym mutta siihen tottui nopeasti. Nyt 15.1. eli 3kk ja 1vk leikkauksen jälkeen kävely ilman keppejä alkaa olla jo miltei normaalia ja suhteellisen hyvällä vauhdilla (eläkeläisvauhtia), enää ei tarvitse jokaista askelta katsoa ja miettiä vaan pystyy ns. menemään vain. Oma treeniohjelma kotosalla kestää tällä hetkellä vajaat puoli tuntia kylmäkoho siihen päälle. Ojennukseen on jäänyt pieni vaje vielä, alle 10 astetta kuitenkin.. Koukistus etenee viikko viikolta, tällä hetkellä menee reilut 100 astetta ja kuntopyörällä ajo rupeaa luonnistumaan pikkuhiljaa.


Yhteenveto:
Eli itsellä kuntoutus tuli näin pitkäksi ja välillä tuli todellinen epätoivo kun katsoi esim pelkän eturistisiteen särkeneiden nopeita kävelytarinoita ym., mutta tässä sitä vaan ollaan kuntouduttu kun on jaksanut treenit tehdä fysioterapeutin antamin ohjein säännöllisesti. Alkuun treenit olivat jokapäiväisiä ja pikkuhiljaa uusia vaativampia liikkeitä ym tuli, nyt kun kävely onnistuu niin treenaus on vähän riippuen voinnista ja polven kivuista ym noin viitenä päivänä viikossa, eli välillä hyvä myös ihan lepopäivä jalalle antaa.
Mutta tosiaan, maltti on valttia ja parempi päivä koittaa vielä vaikkei kaikki ihan yhtä nopeasti tapahtuisikaan kuin toisilla. Tehkää annetut treenit, koittakaa säilyttää elämänilo ja levätkää hyvin :)

Polvirikkoinen kirjoitti:

Tänne myös oman tarinani tulin heittämään näin aamutuimaan, kohta puntille ja uimaan :)

Syyskuussa rapsahti jalkapallossa vasen polvi, siitä meni eturistiside ja ulompi kierukka. Lukkopolvi, joka sitten ehti surkastuttaa lihasta kun en saanut oikein jalkaa käytettyä mitenkään ennen leikkausta. 10.10.09 oli leikkaus, sen jälkeiset pari viikkoa oli aika tuskaisia ja siitä pikkuhiljaa alkoi helpottua päivä ja viikko kerrallaan. Kolme viikkoa asustelin vanhempien luona ja sitten kotiinnuin siitä pikkuhiljaa. Kuukausi leikkauksesta (10.11.) alkoi fysioterapia, tuossa vaiheessa polven liikelaajuudet oli aika olemattomat (en muista lukuja mut koukistui n.45 astetta ja ojennusvajausta jäi päälle 20 astetta).

Tuossa vaiheessa treeniohjelmaan ja kuntoutukseen tuli pienet kyykyt, kipeän jalan "yliastuminen" ja kävely sillä tavalla että jokaisen askeleen "astun" kipeällä jalalla keppien kanssa, etten enää pidä ilmassa sitä välillä ja välillä sitten kävele sillä. Painoa pystyin tuossa vaiheessa laittamaan n.30kg muistaakseni jalalle irvistysten kera kun vaa´alla kokeilin, välillä oli ajatukset että tuleeko tästä enää koskaan edes käveltävää jalkaa.

Fysioterapia jatkui kerran viikossa ja annetun treeniohjelman tein joka päivä vähän päälle välillä. Pikkuhiljaa reisilihakseen alkoi tulla jonkinlaista voimaa ja n.1,5kk leikkauksesta koin sen ihmepäivän kun sain nostettua jalkaa sohvalla istuessa, sekin siis oli pimennossa tuon leikkauksen jälkeen kun reiden toiminta oli niin olematonta. Joulukuun alkupuolella aloin pikkuhiljaa olla sen verran kuntoutunut, että aloin pystyä pienin askelin kävelemään yhden kepin varassa ja 2kk leikkauksesta eli 10.12. ilman keppejä pystyi pieniä matkoja sisällä kävelemään varovasti ilman keppejä. Joulun aikoihin kävin vanhempien kanssa ukin haudalla ilman keppejä, siinä tuli vajaa kilometri kävelyä Martti Ahtisaaren tyyliin, onnistui kuitenkin.

Autolla ajoin ensimmäisen kerran 5.1.2010 eli lähes 3kk leikkauksen jälkeen, pikkaisen tuntui polvessa alkuun kytkimen painelu ym mutta siihen tottui nopeasti. Nyt 15.1. eli 3kk ja 1vk leikkauksen jälkeen kävely ilman keppejä alkaa olla jo miltei normaalia ja suhteellisen hyvällä vauhdilla (eläkeläisvauhtia), enää ei tarvitse jokaista askelta katsoa ja miettiä vaan pystyy ns. menemään vain. Oma treeniohjelma kotosalla kestää tällä hetkellä vajaat puoli tuntia kylmäkoho siihen päälle. Ojennukseen on jäänyt pieni vaje vielä, alle 10 astetta kuitenkin.. Koukistus etenee viikko viikolta, tällä hetkellä menee reilut 100 astetta ja kuntopyörällä ajo rupeaa luonnistumaan pikkuhiljaa.


Yhteenveto:
Eli itsellä kuntoutus tuli näin pitkäksi ja välillä tuli todellinen epätoivo kun katsoi esim pelkän eturistisiteen särkeneiden nopeita kävelytarinoita ym., mutta tässä sitä vaan ollaan kuntouduttu kun on jaksanut treenit tehdä fysioterapeutin antamin ohjein säännöllisesti. Alkuun treenit olivat jokapäiväisiä ja pikkuhiljaa uusia vaativampia liikkeitä ym tuli, nyt kun kävely onnistuu niin treenaus on vähän riippuen voinnista ja polven kivuista ym noin viitenä päivänä viikossa, eli välillä hyvä myös ihan lepopäivä jalalle antaa.
Mutta tosiaan, maltti on valttia ja parempi päivä koittaa vielä vaikkei kaikki ihan yhtä nopeasti tapahtuisikaan kuin toisilla. Tehkää annetut treenit, koittakaa säilyttää elämänilo ja levätkää hyvin :)

Lue lisää

Pitkä kuntoutus on sinullakin ollut, mutta onneksi jo paremmalla puolella! Kärsivällisyyttä tämä kyllä kysyy:) Tuo kadonnut reisilihas on hidas palauttaa ja minä saan sen kyllä istuallaan jännitettyä, siis sen mitä siitä jäljellä on. Jalkaa ei saa nostettua makuulta suorana ja jumppakeinot on aika vähissä vielä tässä vaiheessa. Milloin olette päässeet työhön palaamaan kiristysleikkauksen jälkeen? Yksilöllistähän se tietenkin on. Paljon liikkuneena olisi jo kova hinku lenkille kun en sinne yli puoleen vuoteen ole päässyt. Yritin kuntoutuksessa jo yhdellä kepillä kulkua mutta polvi siitä entisestään turposi ja kipeytyi. Ruuvi polvessa sulaa onneksi pois itsestään parin vuoden päästä ! Leikkauksesta aikaa reilu kuukausi ja yösärkyäkin on. Miten kauan piditte polvitukea leikkauksen jälkeen?

Iloista mieltä ja voimia kuntoutukseen kaikille polvileikkauksesta toipuville:)

jasani kirjoitti:

Pitkä kuntoutus on sinullakin ollut, mutta onneksi jo paremmalla puolella! Kärsivällisyyttä tämä kyllä kysyy:) Tuo kadonnut reisilihas on hidas palauttaa ja minä saan sen kyllä istuallaan jännitettyä, siis sen mitä siitä jäljellä on. Jalkaa ei saa nostettua makuulta suorana ja jumppakeinot on aika vähissä vielä tässä vaiheessa. Milloin olette päässeet työhön palaamaan kiristysleikkauksen jälkeen? Yksilöllistähän se tietenkin on. Paljon liikkuneena olisi jo kova hinku lenkille kun en sinne yli puoleen vuoteen ole päässyt. Yritin kuntoutuksessa jo yhdellä kepillä kulkua mutta polvi siitä entisestään turposi ja kipeytyi. Ruuvi polvessa sulaa onneksi pois itsestään parin vuoden päästä ! Leikkauksesta aikaa reilu kuukausi ja yösärkyäkin on. Miten kauan piditte polvitukea leikkauksen jälkeen?

Iloista mieltä ja voimia kuntoutukseen kaikille polvileikkauksesta toipuville:)

Lue lisää

...siis ruuvi??
Ei minun ruuvit ainakaan mihinkään sula, tai ole sulaneet. Tuossa ne tököttää sääressä, tuntuvat hyvin sormella kokeillen.
Kysymyksiin vastaten... pidin ortoosia, eli polvitukea kuukauden leikkauksesta. Se oli reidestä nilkkaan saakka ulottuva, eikä antanut jalan taipua 30 astetta enempää yhtään.
Töihin palasin aika tarkkaan puoli vuotta leikkauksesta! Nyt puolitoista vuotta leikkauksesta, voin sanoa että alan olla terve polven osalta. Ei se täydellinen ole,,, mutta, melkein!

taigis kirjoitti:

...siis ruuvi??
Ei minun ruuvit ainakaan mihinkään sula, tai ole sulaneet. Tuossa ne tököttää sääressä, tuntuvat hyvin sormella kokeillen.
Kysymyksiin vastaten... pidin ortoosia, eli polvitukea kuukauden leikkauksesta. Se oli reidestä nilkkaan saakka ulottuva, eikä antanut jalan taipua 30 astetta enempää yhtään.
Töihin palasin aika tarkkaan puoli vuotta leikkauksesta! Nyt puolitoista vuotta leikkauksesta, voin sanoa että alan olla terve polven osalta. Ei se täydellinen ole,,, mutta, melkein!

Lue lisää

Eilen oli leikanneen lääkärin tarkastus, leikkauksesta oli kulunut 6 viikkoa. Ihan aikataulussa on paraneminen sujunut. Todellakin minulla on yksi ruuvi tuossa lumpion sisäsivulla ja se muuttuu luuksi 2-4 vuoden aikana. Kuntopyörällä jo olen polkenut päivittäin ja jumpata pitää nyt kovasti. Onhan se haastavaa kun polvi on jäykkä ja kipeytyy rasituksesta, mutta sekin kuuluu asiaan kuulema. Lääkäri sanoi että jos jumpan jälkeen kipu polvessa kestää yli 45min on tehoa laskettava, mutta muuten ei sitkeästi vain liikettä niveleen. Jostain on vain motivaaatiota löydettävä vaikka aika onnetonta tämä meikäläisen jumppa on. Fysioterapeutin maksut ovat kauhen kalliita kun kelan korvauksen jälkeen jää maksettavaa noin 40e kerralta aika 45min. Olenkin nyt käynyt työterveyshuollon kuntoutuksessa, tosin siellä se on enemmänkin ohjaamista mutta kuitenkin. Nyt lääkäri antoi vielä lähetteen fysioterapiaan koska sähköhoito olisi tuohon olemattomaan reisilihakseen nyt hyväksi mutta nuo korkeat taksat hirvittää. Mitä te muut olette maksaneet fysioterapiasta? Olisi mukava tietää. Sairaslomaa jatkettiin maaliskuun puoliväliin asti. Olisi sitten jo kiva palata töihin mutta saapi nähä onnistuuko se kun seisomatyötä teen.

jasani kirjoitti:

Eilen oli leikanneen lääkärin tarkastus, leikkauksesta oli kulunut 6 viikkoa. Ihan aikataulussa on paraneminen sujunut. Todellakin minulla on yksi ruuvi tuossa lumpion sisäsivulla ja se muuttuu luuksi 2-4 vuoden aikana. Kuntopyörällä jo olen polkenut päivittäin ja jumpata pitää nyt kovasti. Onhan se haastavaa kun polvi on jäykkä ja kipeytyy rasituksesta, mutta sekin kuuluu asiaan kuulema. Lääkäri sanoi että jos jumpan jälkeen kipu polvessa kestää yli 45min on tehoa laskettava, mutta muuten ei sitkeästi vain liikettä niveleen. Jostain on vain motivaaatiota löydettävä vaikka aika onnetonta tämä meikäläisen jumppa on. Fysioterapeutin maksut ovat kauhen kalliita kun kelan korvauksen jälkeen jää maksettavaa noin 40e kerralta aika 45min. Olenkin nyt käynyt työterveyshuollon kuntoutuksessa, tosin siellä se on enemmänkin ohjaamista mutta kuitenkin. Nyt lääkäri antoi vielä lähetteen fysioterapiaan koska sähköhoito olisi tuohon olemattomaan reisilihakseen nyt hyväksi mutta nuo korkeat taksat hirvittää. Mitä te muut olette maksaneet fysioterapiasta? Olisi mukava tietää. Sairaslomaa jatkettiin maaliskuun puoliväliin asti. Olisi sitten jo kiva palata töihin mutta saapi nähä onnistuuko se kun seisomatyötä teen.

Lue lisää

Osaako joku auttaa yksinkertaista...

Itse odotan pääsyä "mediaalisen patellofemoraaliligamentin" (mpfl) leikkaukseen (raffaukseen???). Tietääkö joku selkokielellä, mikä ligamentti/nivelside on kyseessä?

Hätäisellä nettisurffauksella löydän polven nivelsiteistä seuraavaa:

"Polvinivelen ulkopuolella on kaksi nivelsidettä: mediaalinen kollateraalinen ligamentti (MCL), joka yhdistää reisiluun ja sääriluun sekä lateraali kollateraali ligamentti (LCL), joka yhdistää reisiluun ja pohjeluun toisiinsa. Polvinivelen sisäpuolella on myös kaksi nivelsidettä, jotka yhdistävät reisiluun ja sääriluun toisiinsa. Eturistiside eli Anterior Cruciate Ligament (ACL) estää sääriluun liukumista reisiluun eteen. Takaristiside eli posterior Cruciate Ligament (ACL) estää sääriluun liukumista taakse reisiluun alle."

Mutta mikä ihme on siis tämä MPFL??

lenniii kirjoitti:

Osaako joku auttaa yksinkertaista...

Itse odotan pääsyä "mediaalisen patellofemoraaliligamentin" (mpfl) leikkaukseen (raffaukseen???). Tietääkö joku selkokielellä, mikä ligamentti/nivelside on kyseessä?

Hätäisellä nettisurffauksella löydän polven nivelsiteistä seuraavaa:

"Polvinivelen ulkopuolella on kaksi nivelsidettä: mediaalinen kollateraalinen ligamentti (MCL), joka yhdistää reisiluun ja sääriluun sekä lateraali kollateraali ligamentti (LCL), joka yhdistää reisiluun ja pohjeluun toisiinsa. Polvinivelen sisäpuolella on myös kaksi nivelsidettä, jotka yhdistävät reisiluun ja sääriluun toisiinsa. Eturistiside eli Anterior Cruciate Ligament (ACL) estää sääriluun liukumista reisiluun eteen. Takaristiside eli posterior Cruciate Ligament (ACL) estää sääriluun liukumista taakse reisiluun alle."

Mutta mikä ihme on siis tämä MPFL??

Lue lisää

Joulukuun puolivälissä minulle tehtiin juuri mpfl leikkaus ja se tarkoittaa seuraavaa.MPFL-LEIKKAUKSESSA KÄYTETÄÄN POLVEN KOUKISTAJALIHAKSEN JÄNNETTÄ. JÄNNESIIRRE PUJOTETAAN POLVILUMPION LÄPI PORAKANAVAN KAUTTA JA KIINNITETÄÄN RUUVILLA REISILUUHUN KIINNI POLVILUMPION LIUKUMISKOHDAN KORJAAMISEKSI.Minun polvestani tuli jämäkkä eli lumpio liukuu nyt kauniisti urassaan eli leikkaus onnistui. Toipuminen kyllä kestää aikansa. Kaksi kuukautta mennyt ja kotona ilman keppiä jo varovasti kävelen. Jumppaa kannattaa terhdä polvea seuraten ja kipu ja turvotus ovat aina merkki siitä että kannattaa treenata vähemmän.Tällä viikolla on minun polveni alkanut parantua niin että tuo välillä kadoksissa ollut usko jalan paranemiseen on alkanut palautua. Kärsivällisytttä koetellaan ja tämän leikkauksen jälkeenhän on käveleminenkin on opeteltava uudelleen, mutta senhän kyllä oppii vanhasta muistista=) Onnea leikkaukseen hyvin se menee ! Tärkeintä on saada polvi kuntoon.

jasani kirjoitti:

Joulukuun puolivälissä minulle tehtiin juuri mpfl leikkaus ja se tarkoittaa seuraavaa.MPFL-LEIKKAUKSESSA KÄYTETÄÄN POLVEN KOUKISTAJALIHAKSEN JÄNNETTÄ. JÄNNESIIRRE PUJOTETAAN POLVILUMPION LÄPI PORAKANAVAN KAUTTA JA KIINNITETÄÄN RUUVILLA REISILUUHUN KIINNI POLVILUMPION LIUKUMISKOHDAN KORJAAMISEKSI.Minun polvestani tuli jämäkkä eli lumpio liukuu nyt kauniisti urassaan eli leikkaus onnistui. Toipuminen kyllä kestää aikansa. Kaksi kuukautta mennyt ja kotona ilman keppiä jo varovasti kävelen. Jumppaa kannattaa terhdä polvea seuraten ja kipu ja turvotus ovat aina merkki siitä että kannattaa treenata vähemmän.Tällä viikolla on minun polveni alkanut parantua niin että tuo välillä kadoksissa ollut usko jalan paranemiseen on alkanut palautua. Kärsivällisytttä koetellaan ja tämän leikkauksen jälkeenhän on käveleminenkin on opeteltava uudelleen, mutta senhän kyllä oppii vanhasta muistista=) Onnea leikkaukseen hyvin se menee ! Tärkeintä on saada polvi kuntoon.

Lue lisää

Lisäys edelliseen= Polven sijoiltaanmenon yhteydessä pääasiallisin polvilumpion tukirakenne, sisempi patellofemoraaliligamentti MPFL vaurioituu. Tämä moderni leikkaus on nykytutkimuksen mukaan paras polvilumpion vakauden turvaamiseksi tehtävä leikkaus jonka etuna pidetään sitä, että polven kuluminen leikkauksen jälkeen on vähäisemp'ä kuin perinteisillä leikkautavoilla. Tällaista tietoa löysin hakusanalla polven MPFL leikkaus.

jasani kirjoitti:

Lisäys edelliseen= Polven sijoiltaanmenon yhteydessä pääasiallisin polvilumpion tukirakenne, sisempi patellofemoraaliligamentti MPFL vaurioituu. Tämä moderni leikkaus on nykytutkimuksen mukaan paras polvilumpion vakauden turvaamiseksi tehtävä leikkaus jonka etuna pidetään sitä, että polven kuluminen leikkauksen jälkeen on vähäisemp'ä kuin perinteisillä leikkautavoilla. Tällaista tietoa löysin hakusanalla polven MPFL leikkaus.

Lue lisää

Kiitos vastauksestasi! JA APUA!!

Olin ymmärtänyt, että kyseessä olisi pienehkö leikkaus... usean kuukauden toipumisaika kuulostaa kamalalle (siis että kahden kuukauden päästä juuri ja juuri ilman keppiä pääsee kävelemään...). Tehtiinkö tuo kuvailemasi leikkaus avoleikkauksena vai tähystyksellä?

lenniiii kirjoitti:

Kiitos vastauksestasi! JA APUA!!

Olin ymmärtänyt, että kyseessä olisi pienehkö leikkaus... usean kuukauden toipumisaika kuulostaa kamalalle (siis että kahden kuukauden päästä juuri ja juuri ilman keppiä pääsee kävelemään...). Tehtiinkö tuo kuvailemasi leikkaus avoleikkauksena vai tähystyksellä?

Lue lisää

Hetken kun vedin henkeä, aloin miettimään että ehkä kyseessä ei sittenkään ole sama leikkaus... Sillä kohdallani mietittiin tätä leikkausta johon nyt jonotan ja vaihtoehtoisena jotakin hamstring-jänteen siirtoa (joka kuulostaa etäisesti tuolta kuvaamaltasi, siis hieman samankaltaiselta). Mutta lääkäri päätyi siihen, että vielä ei jännesiirtoa tehdä vaan kokeillaan pienenpää operaatiota. Inhottavaa, kun ei tarkkaan ymmärtänyt, mitä tullaan tekemään. Ei sitä siinä osaa aina kaikkea kysyä.

lenniii kirjoitti:

Hetken kun vedin henkeä, aloin miettimään että ehkä kyseessä ei sittenkään ole sama leikkaus... Sillä kohdallani mietittiin tätä leikkausta johon nyt jonotan ja vaihtoehtoisena jotakin hamstring-jänteen siirtoa (joka kuulostaa etäisesti tuolta kuvaamaltasi, siis hieman samankaltaiselta). Mutta lääkäri päätyi siihen, että vielä ei jännesiirtoa tehdä vaan kokeillaan pienenpää operaatiota. Inhottavaa, kun ei tarkkaan ymmärtänyt, mitä tullaan tekemään. Ei sitä siinä osaa aina kaikkea kysyä.

Lue lisää

MPFL leikkauksesta jää polveen kaksi pientä arpea tähystysinstrumenteista ja kolme arpea joissa kussakin 3 tikkiä. Leikkauksessa polvi ensin tähystetään ja sitten kiristys tehdään pienehköjen leikkaus aukkojen kautta. En tiedä onko sinulla kyseessä sama leikkaus kuin minulle tehtiin mutta tämä MPFL leikkaus on pienempi operaatio kuin perinteinen avoleikkaus jolla myös polven voi kiristää. Olen lukenut että tätä leikkausta suositellaan jos polvilumpio pitää kiristää. Etuina on mm. se että polveen tulee vain yksi ruuvi ja sitä ei tarvitse poistaa myöhemmin vaan se muuttuu luuksi noin 2v kuluttua. Kannattaa kysyä leikkaavalta lääkäriltä tarkemmin asiasta mahdollisimman pian, sieltähän se parhaiten selviää. Itse en kadu leikkaukseen menoa. Minut leikattiin yksityisellä puolella koska keskussairaalassa ei monikaan kirurgi hallitse tätä leikkaustekniikkaa. Oletko sinä menossa kunnalliselle vai yksityiselle? Olen ymmärtänyt että olipa leikkaustapa mikä hyvänsä toipuminen on yksilöllistä mutta se vie aina aikaa.Toipuminen voi olla nopeaakin mutta jänteiden on luuduttava porauskanaviin ja se vie ymmärrettävästi aikaa. Hiljaa hyvä tulee ja omalla aktiivisuudella kuntouttamalla vaan sitkeästi vähitellen reisilihas vahvistuu ja polvesta tulee melkein entisen veroinen. Minulla ei ainakaan vaihtoehtoja ollut, polvilumpio kun oli ihan irti ja ilman leikkausta parin vuoden kuluttua polvesta ei olisi leikkauksellakaan saatu kuntoon. Tsemppiä sinulle ja kannattaa ennen leikkaustakin treenata päivittäin reisilihasta jos se vain on polvivammalta mahdollista.

jasani kirjoitti:

MPFL leikkauksesta jää polveen kaksi pientä arpea tähystysinstrumenteista ja kolme arpea joissa kussakin 3 tikkiä. Leikkauksessa polvi ensin tähystetään ja sitten kiristys tehdään pienehköjen leikkaus aukkojen kautta. En tiedä onko sinulla kyseessä sama leikkaus kuin minulle tehtiin mutta tämä MPFL leikkaus on pienempi operaatio kuin perinteinen avoleikkaus jolla myös polven voi kiristää. Olen lukenut että tätä leikkausta suositellaan jos polvilumpio pitää kiristää. Etuina on mm. se että polveen tulee vain yksi ruuvi ja sitä ei tarvitse poistaa myöhemmin vaan se muuttuu luuksi noin 2v kuluttua. Kannattaa kysyä leikkaavalta lääkäriltä tarkemmin asiasta mahdollisimman pian, sieltähän se parhaiten selviää. Itse en kadu leikkaukseen menoa. Minut leikattiin yksityisellä puolella koska keskussairaalassa ei monikaan kirurgi hallitse tätä leikkaustekniikkaa. Oletko sinä menossa kunnalliselle vai yksityiselle? Olen ymmärtänyt että olipa leikkaustapa mikä hyvänsä toipuminen on yksilöllistä mutta se vie aina aikaa.Toipuminen voi olla nopeaakin mutta jänteiden on luuduttava porauskanaviin ja se vie ymmärrettävästi aikaa. Hiljaa hyvä tulee ja omalla aktiivisuudella kuntouttamalla vaan sitkeästi vähitellen reisilihas vahvistuu ja polvesta tulee melkein entisen veroinen. Minulla ei ainakaan vaihtoehtoja ollut, polvilumpio kun oli ihan irti ja ilman leikkausta parin vuoden kuluttua polvesta ei olisi leikkauksellakaan saatu kuntoon. Tsemppiä sinulle ja kannattaa ennen leikkaustakin treenata päivittäin reisilihasta jos se vain on polvivammalta mahdollista.

Lue lisää

Moikka
Mulla MPFL operaatiosta tuli 3 "isoa" avohaavaa (n. 10-15 tikkiä per haava) ja 3 tähystysreikää.. Joten vaihtelee näköjään nuo arpien koot :)

jasani kirjoitti:

MPFL leikkauksesta jää polveen kaksi pientä arpea tähystysinstrumenteista ja kolme arpea joissa kussakin 3 tikkiä. Leikkauksessa polvi ensin tähystetään ja sitten kiristys tehdään pienehköjen leikkaus aukkojen kautta. En tiedä onko sinulla kyseessä sama leikkaus kuin minulle tehtiin mutta tämä MPFL leikkaus on pienempi operaatio kuin perinteinen avoleikkaus jolla myös polven voi kiristää. Olen lukenut että tätä leikkausta suositellaan jos polvilumpio pitää kiristää. Etuina on mm. se että polveen tulee vain yksi ruuvi ja sitä ei tarvitse poistaa myöhemmin vaan se muuttuu luuksi noin 2v kuluttua. Kannattaa kysyä leikkaavalta lääkäriltä tarkemmin asiasta mahdollisimman pian, sieltähän se parhaiten selviää. Itse en kadu leikkaukseen menoa. Minut leikattiin yksityisellä puolella koska keskussairaalassa ei monikaan kirurgi hallitse tätä leikkaustekniikkaa. Oletko sinä menossa kunnalliselle vai yksityiselle? Olen ymmärtänyt että olipa leikkaustapa mikä hyvänsä toipuminen on yksilöllistä mutta se vie aina aikaa.Toipuminen voi olla nopeaakin mutta jänteiden on luuduttava porauskanaviin ja se vie ymmärrettävästi aikaa. Hiljaa hyvä tulee ja omalla aktiivisuudella kuntouttamalla vaan sitkeästi vähitellen reisilihas vahvistuu ja polvesta tulee melkein entisen veroinen. Minulla ei ainakaan vaihtoehtoja ollut, polvilumpio kun oli ihan irti ja ilman leikkausta parin vuoden kuluttua polvesta ei olisi leikkauksellakaan saatu kuntoon. Tsemppiä sinulle ja kannattaa ennen leikkaustakin treenata päivittäin reisilihasta jos se vain on polvivammalta mahdollista.

Lue lisää

täysin vastaava operaatio tehty myös minulle, yksityisesti juuri sen takia että leikkausmuoto uusi eikä niitä leikkaavia lääkäreitä käsittääkseni ole paljon. koekaniiniksi en lähde varsinkin kun tietää että on olemassa lääkäri kuka hommaan osaa. avoleikkaus ja nuo kaksi leikkausarpea ovat vain muutaman sentin mittaiset 3 tähystyshaavaa. useita vuosia sitten tehty Elmslie-Trillatin jonka teho ei enää pitänyt vaan polvilumpio alkoi uudelleen mennä sijoiltaan.

halusin vaan sanoa KIITOS tästä lohdutuksen sanasta jossa sinä "jasani" sanoit että kävelit 2 kk sauvoilla kotona. Elmslie-Trilatin jälkeen kävelin n.6 viikkoa sauvoilla 1 viikon yhdellä sauvalla lisätukena. silloin oli kuitenkin normaali tuntemukset jalassa jatkuvasti. Nyt kuitenkin tästä MPFL leikkauksesta kulunut 7,5 vk ja edelleen kahdella sauvalla. sekä reisi että osittain pakara surkastuivat ja kävelyn ja hermotuksen löytäminen on ollut todella hankalaa ja hidasta. selkeää edistymistä kyllä kokoajan ja pyöräilykin onnistuu. epätoivo on tullut moneen kertaa. lohdullista kuulla että kävely täytyy opetella uudelleen vaikka hermotus lihaksistoon ei olisikaan kadoksissa. luulin nimittäin että tämä kävelyn vaikeus johtuu vain hermotuksen kadottamisesta joka tuli tässä mukava oheistuotteena.