Siipeilijät ja opinnäytetyö

Joo, ainahan näitä siipeilijöitä on. Ei noita graduja oikein kannata alkaa "kaverin" kanssa tekemään, tai jos alkaa, niin pitää olla heti alusta asti tiukkana sovituista aikarajoista yms. ja jos ei näytä alkavan homma sujumaan, niin se toinen pitää potkia pois mahdollisimman aikaisin.

Itse olen tässä vuosien saatossa sen huomannut että tämä "pummilla matkustamista" graduissa esiintyy varsinkin nuorten naisten kesken. Miehillä on yleensä pokkaa potkia se laiminlyövä osapuoli ajoissa pois, tai tehdä itse yhtä laiskalla tahdilla, jolloin kaikki ongelmat eivät kasaudu yhden ihmisen harteille.

Jos nyt kuitenkin on ajauduttu siihen tilanteeseen että gradu alkaa olla jo loppumetreillä, valmistumisella on kiire, eikä toinen ole siltikään tehnyt paljoa työtä gradun eteen, niin joissain tapauksissa voit yrittää sopia gradun vetäjän kanssa että saat tuon toisen henkilön nimen gradusta kokonaan pois, tai useimmissa tapauksissa pyydät erillistä arviointia, ja teet samalla selvityksen kuka on tehnyt mitä yms.

Olen nähnyt yhden tapauksen jossa toinen gradun tekijä sai cum laude approbaturin ja toinen "pummi" taas approbaturin. Kummatkin olivat kuitenkin tyytyväisiä, hikipinko sai kohtuu hyvän arvosanan ja "pummi" taas pääsi vähällä vaivalla läpi. Nykyään taitaa kummatkin olla yhtä hyväpalkkaisissa töissä, joten eipä silläkään ollut sitten yhtään mitään väliä...

odottaa työn loppuun asti. Gradunteosta tai ohjaamisesta en tiedä, mutta muiden asteiden lopputöissä kannattaa ottaa ohjaavan open kanssa puheeksi ajoissa, jos työnteko ei suju tasapuolisesti. Parityö voidaan ehkä purkaa tai toisen osuus hyvlättää tai arvioidaan erilailla.

Toki ennen näitä ratkaisuja pitää käydä keskustelua kaikkien osapuolien kansssa. Ja siihen pitää löytyä sekä opiskelijoilta että opettajilta rohkeutta. Turha narista jälkikäteen. Arvioijakin on vaikea ottaa kantaa esim. jos asia tulee esille vasta työnesittämis tilaisuudessa. Minä en ainakaan siltä istimalta uskaltaisi paljonkaan kommentoidaan, mutta ottaisin asian puheksi esityksen jälkeen. On asiatonta ilman tausta tietoja alkaa puida kokonaistilannetta.

kun teet koko työn yksin/itse.

"itse gadunsa tehnyt, ja siitä ylpeä"

Ymmärrän ongelmasi. Meillä on vähän erilainen tilanne, kun kaikki kuitenkin tekevät työnsä hyvin ja ajallaan, mutta muuten yhteistyö ei pelaa.

Mielestäni kannattaa kyllä heti alkuunsa mainita opettajalle ryhmäläisten käytöksestä. Kyllä sellaiseen pitää löytää joku ratkaisu. Vaikka sitten yhtään tunteilematta potkaista siipeilijät pihalle.

Meillä tämän ammattikouluni lopputyö alkaa olla jo valmis. Jos jotain olen oppinut, en enää ikinä koskaan missään maailman nimessä suostu yhteenkään ryhmätyöhön. Vihaan ryhmätöitä.

Meillä ryhmässä on kolme henkilöä. Kaksi muuta ovat jotkut "bestikset" keskenään. He aina sopivat keskenään kaikkia juttuja. Minulle vain ilmoitetaan, että päätimme, että nyt tehdään näin. Mielipidettäni ei koskaan kysytä. Samaten vihaan aikataulujen yhteensovittamista. Ja eniten siksi, että minulle pitäisi aina sopia niiden päättämät ajat. Kertaakaan puolen vuoden aikana emme ole tehneet silloin kun minulle olisi parhaiten sopinut.

Itse myöskään en ole sellainen, että minulla olisi tarve saada koko opinnäytetyö yhdessä illassa valmiiksi. Mielestäni teen parhaiten asiat, jos saan tehdä sen osissa ja pitää taukoja välissä. Olemme aloittaneet hyvissä ajoin jo syksyllä, meillä on siis ollut vuosi aikaa tehdä työtä. Silti muilla on ollut joku pakkomielle yrittää saada aikaan mahdollisimman nopeasti mahdollisimman paljon lopputuloksesta huolimatta. En vain tajua, voiko opinnäytetyöstä oikeasti tulla hyvä, jos sen yrittää tehdä yhdessä viikossa.

Yksi meistä tekee kaikki koulutyöt sillä tekniikalla, että hän paahtaa työnsä parissa vaikka monta päivää yhteen putkeen nukkumatta, syömättä tai pitämättä pienintäkään taukoa välissä. Tätä he sitten yrittävät kovasti soveltaa opinnäytetyöhömmekin.

Minulla olisi tarkoitus tämän koulun jälkeen aloittaa yksi toinen koulu. Olen jo nyt päättänyt, että missään nimessä en suostu ryhmätyöhön tulevassa opinnäytetyössä. Vaikka ryhmätyössä on toki puolensa, en yhtään jää kaipaamaan sitä, että toiset pomottavat ja minun ehdostuksiin ja mielipiteisiin ei kiinnitetä mitään huomiota.

En oikeasti suosittele ryhmässä tekemistä kenellekään. Ajattelin ennen työtä, että meillä on varmasti hyvä ryhmä, kun olemme kaikki ahkeria ja menestymme hyvin koulussa, mutta niin sitä vain on jokaisesta paljastunut työskentelyn aikana kaikkea uutta..

Myönnän olevani itsekäs ja kamala ihminen, mutta mielestäni teen asiat parhaiten yksin ja omalla tavallani. Ei kiinnosta varsinkaan tämän koettelemuksen jälkeen tippaakaan mitkään ryhmätyöt. Haiskakoot ****** kaikki ryhmätöiden hehkuttajat. En vain ole oppinut koskaan ymmärtämään, mikä niissä niin viehättää.

Sitä paitsi ryhmätyö pilaa ihmissuhteetkin. En näiden opparikavereideni kanssa juurikaan missään tekemisissä ollut ennen sen alkuakaan, mutta nyt ärsyttää sen verran pahasti, ettei paljon kiinnosta olla yhteyksissä enää ollenkaan koulun jälkeen.

No eipä kävis mielen vieressäkään ruveta tekemään opinnäytetyötä parityönä. Huhheijaa, kyllähän sen nyt tietää millaista se helposti on ryhmätöiden kanssa.

Älkää laittako luistajan nimeä ollenkaan raporttiin. Näin hän saa hylätyn työstä. Meillä yliopistossa on tapana erottaa harjoitustyöryhmästä sellainen, joka ei tee mitään. Tällöin tämä henkilö voi mennä selittämään kohtaloaan kurssin luennoitsijalle, jos hylätty ei kelpaa.

Kyllä tosi ikävältä kuulostaa tilanteesi. Otan osaa. Jos esimerkiksi kyse olisi opinahjosi lopullisesti opinnot päättävästä laajasta opinnäytteestä, niin viimeistään ja siinä vaiheessa kannattaa ehdottomasti mennä työn ohjaajan/ kurssin vetäjän pakeille ja selittää rehellisesti tilanne työn toista tekijäosapuolta mollaamatta, mutta selkeästi osoittaen, että mitkä osiot työhön olet tehnyt ainoastaan sinä ja että mitä se toinen on tehnyt. Varmaan mihinkään erityiseen neuvotteluun sinun ei enää sen työn toisen tekijän kanssa kannata ryhtyä, koska jos tuo toinen kerran on sitä mieltä, ettei ole mitään väärää tehnyt, hän tuskin muuttaa kantaansa. Joku taisi tuolla ehdottaa toisen työn tekijän nimen tiputtamistakin työstä? Minun mielestäni se olisi ihan käypä vaihtoehto ainakin siinä tapauksessa, jos asia todella on niin, että sinä lähinnä yksin olet työn tehnyt ja kasannut. Jos työnne toinen tekijä on tehnyt työhönne kuitenkin jotakin, niin voisihan hän sitten kenties kehitellä ja rakentaa vaikkapa uuden aiheen itselleen niistä omista tekemistään jutuista? Sun taas ei omassa työssäsi tarvitsisi kuin nimellä viitata niihin osioihin, jotka ovat toisen tekemiä ja muuten työstä tulisi sinun yksilötyösi? Ehdottomasti sinun kannattaa kuitenkin neuvotella työsi ohjaajan kanssa noista asioista, eli mitään varmaa vinkkiä ei tässä ulkopuolinen tietenkään voi antaa. Itselleni jos olisi tehty vastaavaa, muistaisin sen varmaan ikäni. En välttämättä antaisi anteeksi, en etenkään, jos kyse olisi ollut laajamääräisestä ja paljon aikaa vieneestä työstä. Pummeilijat ovat tietysti oma lukunsa. Itse muistan kaukaa kouluajoilta, että jotkut ryhmätyöt olivat kieltämättä sikäli hankalia, että joukkoon saattoi välillä eksyä niitäkin, joilla aina mukamas tuli jotakin yllättävää "estettä", kun olisi pitänyt työtä tehdä. Hankalia olivat kyllä sitten pomottajatkin, että eipä sillä. Sellaiset siis, joiden mielestä mikään määrä hommaa ei ikinä olisi ollut tarpeeksi ja jotka eivät edes soveltyneet ryhmätöiden tekijöiksi kovinkaan hyvin. Selviö kuitenkin on, että jos kyse on yhteisestä opinnäytetyöstä, on sopimuksesssa pitäydyttävä. Törkeää jättää sellainen työ vain toisen harteille. Tsemppiä ja voimia sulle.