loruttamalla se, joka joutui ekaksi esim rinkulan keskelle tai kymmenen tikkua laudalla etsijäksi jne. Mistä näissä loruissa kerrotaan tai miten ihmeessä ne on muodostettu? Siis logiikka? Kertokaa.
Esimerkiksi. Ykisin tokisin toramia kärämiä niipurin naapurin suit suit suit. Vilkutan väläkytän vänkkän känkkän. Härkä saloon syömään PUH
ja tuon puhin kohdalla tökkästy joutui sitten aloittajaksi.
Esimerkiksi. Ykisin tokisin toramia kärämiä niipurin naapurin suit suit suit. Vilkutan väläkytän vänkkän känkkän. Härkä saloon syömään PUH
ja tuon puhin kohdalla tökkästy joutui sitten aloittajaksi.
Vastaukset 23
Vanhimmat
ulle dulle dof
kinge laade kof
ulle dulle kingelaadi
ulle dulle dof
täs yksi loru jota hoettiin ken joutuu etsimään sun muuta tehtävää.
ulle dulle doff''
kinkke laade koff''
koffe laade
kinkke laade
ulle dulle Doff
se luettiin meilläkin, tuli muisti katkos, sori. :)
pikkuusen tuhmaki loru millä arvottihin se ensimmäänen hippa tai ettijä ku piilosilla oltihin.
Jotenki näin se meni:
"Sii, sii sianpillu,
siitä kaikki karvat pois"
Tytöt ei oikeen tahtonu pitää tuasta loruusta ja oliishan sen voinu nätimmänki valita.
Sellaanen lyhkääsen ytimekäs tuahan oli, heleppo muistaa ja toimivahan se kyllä oli.
Sen vaan ku varoo notta äite vanha ei ollu kuuloosalla ku sitä luettihin, muutoon oli yleeses käytöös.
terv. seppä ja Tiitu
ihan ääneen lukea lasten kuullen, mutta ukolle vois kokeillakkin. :)
sitten sanoo sille miehelles notta mä oon sen sulle opettanu, tuallaasen tuhman. Suuttuu vielä se sun miehes minulle notta tuallaasia opettaa häjyjä, vaimoo kullalle.
terv. minä ja Tiitu kulta.
ukol simmose,ku on liia ussee mun kimpus.
Mitäs sihe sanot ?
on oikeen tuallaasihin asioohin puuttua. Mutta tottahan soon ny normaali karanteeni ainaki näin alaku vuoresta. Ihan vaan opiksi ja ojennukseksi tulevien virheetten varooksi paikoolaansa. Näin mä sen ajattelisin ku ei täs oo ittekään mitään saanu,hih.
terv. seppä ja Tiitu pikkuunen.
noin niin kuin "virheitten takia" niin,tuota,hm, öhöm, piip, ojennukseksi,saa,eiku siis,ei saa seksiä
Hyvää yötä seppä ja pikku-pupu !
risusta oisi pitäny..
kokeiltu tänään kumpi meistä laittaa pääruuan, ja arvaatkos miten kävi, mies sen joutu tekeen. :) hyvää olikin, ruoka.
taloa, sinistä ja punasta, illan tullen virkkoi hän, nyt mä lähden tästä pelistä pois.
Entten-tentten,
teelikamentten.
Puh,pah,pelistä pois.
teelikamentten,
hissun, kissun, vaapula vissun,
eelin, keelin klot,
viipula, vaapula, vot. ;)
viel eri versio:
enten tenten teelika menten viisaat sukset lammet loo,
akka putos avantoo,
ukko veti sen sieltä pois.
Enten tenten,
teelika mentten' hissun kissun,
vaapula vissun,
eelin teelin,
TOK.. Se putos pois tai oli seuraava..
Tulipa vaan mieleen tollanen, kun piilosta leikittiin. Viimeseksi jäänyt joutu kiertään rakennuksen ja etsimään muut...
aika inha: Pari oli vastakkain kädet ylhäällä ja muut kiersivät rinkiä 'sillan läpi ja silta laskeutui viimäisen sanan kohdalla.
Truut truut kello löi jo kaksitoista, keisari seisoo palatsissa, musta kuin multa, valkea kuin lumi, sen ken tulee viimeisenä ompi kuoltava
telkkaria,videoita,lehtiä ja silti tuommosia juttuja meilläkin päin oli kun:Kalle Kustaa Korkki ..jne.
Tais sillon ennen olla vielä ronskimpia juttuja..
Se oli ihan oma leikkinsä tuo porttijuttu.
Ja..se ken tulee viimeisenä ompi kuolema!
Tuli mieleen myös sormiloru:
Peukalopotti,
Suomen sotti.
Engelsmanni,
Kultaralli
Pikkurilli.
Ja viikon ruokalista:
Maanantaina marjapuuro
tiistaina tippaleivät
keskiviikkona kesäkeitto
torstaina torvitortut
perjantaina peltoherneet
lauantaina lanttukukko
sunnuntaina suu supussa.
...taloa, käytettiin usein. Yhtä usein tämmöstä lyhyttä ja ytimekästä:
Purin palan
leivästä Pois.
Olin jotain 4-5 vuotias. Olin pihassa leikkimässä 3-ja 4-vuotta vanhempien naapurin tyttöjen kanssa.
He opettivat tosi naurettavan, mukavan laulun. Sieluni silmin näin ainaskin metrin pituisen porkkanan, jolla tökättiin toista. Ehkä hippa kysymyksessä ja porkkanalla täytyi koskea toista.
Kaverit ja minä naurettiin ihan "hilveetti".
Sitten kaverit sanoivat, että menisin kotiin laulamaan sen äidilleni, äitini pitäisi siitä Varmasti. Kehuivat, että osaan laulaa sen ihan nuotilleen.
Se oli mielestäni hyvä idea. Oppimani laulu oli NIIN naurettavan kiva, että oli mukavaa mennä sitä äidille laulamaan.
Kaverit sanoivat, että eivät tulekaan mukaani, vaan jäävät talon taa odottamaan. Käskivät sitten tulla kertomaan, mitä äitini sanoi. Kaverit nauroivat suupielet korvissa. Minä myös :D
Juoksin tohkeissani sisälle ja menin kertomaan innoissani äidille, että oon oppinut uuden laulun. Semmosen älyttömän hyvän.
Äitini pyysi sen laulamaan ja se kuului näin:
Uskadaadaa, kuka pisti Saaraa,
pitkällä porkkanalla.
Uskadaada, kuka pisti Saaraa,
kirkon penkin alla.
Uskadaadaa, kuka pisti Saaraa,
pitkällä persepiikillä.
Lauleskelun lomassa tanssahtelin innoissani keittiön lattialla.
Voitte vain kuvitella, miten hämmästynyt olin, kun äitini oli niin vihainen. En käsittänyt alkuunkaan, MIKSI hän suuttui.
Aloin itkemään, koska olin niin pettynyt.
En kehdannut mennä ulos kertomaan kavereille, että äitini on niin tyhmä, eikä nauranut ollenkaan, vaikka kyse oli niin hauska laulu.
Yritin kysyä, että MIKSI sitä ei enää saa ikinä laulaa. En saanut vastausta. Käskettiin hävetä.
Lapsen ja aikuisen ajatus ei aina käy yhteen.
Myöhemmin, seuraavana päivänä, kaverit kysyivät, että mitä mun äiti sanoi.
Vastasin: " Se tykkäs kovaa ja nauroi hirveesti."
:)
opin "naapurin kakaroilta" aikoinaan vielä uskaliaamman version. ;)
...sitä meidän muiden iloksi :)
Tuo mun lauluni saama palaute oli minulle, ymmärtämättömälle, suuren suuri järkytys. Pohdin sitä pitkään ja ihmettelin hirveesti.
Olisin halunnut kysyä äidiltä, mutta en uskaltanut.
Ihmettelin myös sitä, kun hän ei ottanut asiaa millään tavalla esille, vaan oli ihan normaali äiti.
Meni tosi monta vuotta, kunnes välähti :)
Sytytykseni vaatii kenties hienosäätöä :)