Mitä

spr kaipaa koulukummeja ja muita ystäviä.
Ja jos sulla on kerran vaivoja, mene vertaistukikurssille kertomaan kuntoutuksesta.
Tai jos asut pääkaupunkiseudulla, on noita sijaisfirmoja pilvin pimein....päivä silloin toinen tällöin, yks tuttu tekee silleen ja tykkää!
AI niin ja noita kouluavustajia, jos kuntos kestää!

mieti mikä kiinnostaa, - liikuntako, musiikkiko, käsillä tekeminenkö, ilmaisutaiteen tekeminenkö, -itsensä kuuntelun aika siis..

Vaikkakin ite oon näköjään erikoistunut riitelemään eläkeiästä kaikkien kanssa, kerrankin jokin mielestäni "järkevä" kannanotto myös joltain muulta.

Kysehän nimenomaan on siitä, että kaikilla olisi mahdollisuus tehdä töitä. Niin vanhaksi kuin jaksaa, pystyy ja haluja piisaa.

Iäkkäämpi ihminen ei saa muuttua rasitteeksi yhteiskunnalle, vaan se on valtava voimavara. On kokemusta, näkemystä jne. Miksi se pitäisi paiskata espanjan aurinkorannoille kymmeniksi vuosiksi reserviin???

Noin nopeasti, jos on ruutia vielä. Kolmas sektori. On olemassa valtavasti kaikenlaista hommaa, mikä ei varsinaisesti ole työtä. Mutta millä on hyötynsä. No vaikkapa punainen risti tai vapaapalokunta tai jokin kriisiapu.

Nekin on oikeita töitä, mutta yhteiskunnalla ei ole rahaa sellaisen maksamiseen. Saa niistäkin korvauksia, ei isoja, muttei mene maksun puolelle.

Riippuu ammatista, mutta usein on mahdollista tehdä ihan oikeita töitäkin eläketöidyttyään. Tuntilaisena tai pätkissä. Ei ne oo keltään poissa, jos kerran tekee niitä. Muuten ne pahimmillaan jäis tekemättä.

Naapurin "eläkeläis mummo" on nykyään elämänsä vedossa. Vanhuuseläkkeellä juu. Mutta paahtaa kaikenmaailman kirpputoreilla, hoitelee lapsia, käy tuntilaisena töissä jne. Ja pirun paljon tyytyväisempi elämäänsä kuin normaalissa töissä ollessaan.

Tätä oon koittanut jauhaa, ihmisen pitää mukautua tilanteeseensa. Ja jos mahdollista, työnantajan on mukauduttava duunarin tilanteeseen. Ei kukaan voi tehdä koko ikäänsä sitä yhtä ja samaa duunia. Jos johonkin ei pysty, pystyy melko varmasti johonkin toiseen.


Itse olin tosiaan valtavasti rummuttamassa eläkeiän nostamisen puolesta, moni kai suuttui. Mutta tulipahan nostettiakissn häntä pöydälle. Talous kunei kestä tulevia aikoja millään. Puhuin tavallaan omaa etuani vastaan, siis omien eläkkeitteni viivästyttämisen puolesta.

Meni miten meni, eläkeikäää ei nosteta, paine vaan siirrettiin nuoremmille polville. Mutta asia on nyt tiedossa.

Miten se muuten menikään. "suomeen ei ikinä rakenneta ydinvoimaloita". jaajaa, suhdanteet on muuttuneet ja nyt niitä rakennetaan urakalla. Yleinen mielipide on yleinen mielipide, mutta se voi muuttua.

Onnea eläkepäiville vaan, perässä rämmitään



=DW=

Täydellinen tietämättömyys antaa hirveän hyvän pohjan tuntemattoman ohjeistukseen. Yritän välttää sen.

Harrastukset ja ylipäätään mielenkiinnon kohteet ohjannevat, terveydentilan puitteissa, eläkeläisaktiviteetteja.

Lieneköhän onnekas kun 53-v jälkeen minulle on tarjottu vaihetevan mittaiset työrupeamat joutoaikojen välissä.

Työttömyyseläkeaikana oli ahtaat tulorajat mutta nyt tuoreena vanhuuseläkeläisenä ei tarvitse siitäkään piitata.

Tänä aamuna viimeeksi askaroin yhden toimeksiannon kanssa.
Jatkan selvityksen tekoa ja teen kyselijälle tarjouksen huomenna.

Kyse on todellakin siitä teenkö minä vai jääkö tekemättä.
Normaali konsulttityö valmisteluineen ja laskutusperusteineen tullee niin kalliiksi ettei ehdottelija hevin sitä maksa.
Halpuuteni perustuu aikaisempaan asian tuntemukseeni joka säästää reilusti aikaa ja antaa varmuuden tuloksen laadun suhteen.

Jos sinulla on tuo tuntuman pitämisen mahdollisuus niin älä ihmeessä pidä kovin pitkää väliä!
Ainakin minulla laiskuus on iskenyt ja ajatus paria viikkoa pitemmästä sitoutumisesta hirvittää.

Siellä ne eläkeläiset ovat.

Me olemme vielä mukana työelämässä.