Mulla on profiili treffit-palstalla ja aluksi tuntui, että löydän varmasti sieltä kivan miesystävän. Jo 6 v erosta. Olen parille miehelle lähettänyt valokuvan ja he eivät sitten ole halunneetkaan tavata. Olen kuitenkin tuttujeni mielestä luonteeltani ja ulkonäöltäni kelpo 50v nainen ja muotojakin on. Nyt kun aikaa on kulunut, en enää uskalla lähteä treffeille niidenkään kanssa jotka ehdottavat. Ensin olen kiinnostunut ja sitten varmaan loukkaan heitä tahtomattani, kun yhtäkkiä en vaan rohkene. Tiedän, että olen pahoittanut muutaman tosissaan naisystävää hakeneen miehen mielen. Nyt kaduttaa, etten lähtenyt treffeille. Pelkään kuitenkin, että loukkaan heitä siinä vaiheessa, kun pitäs kahvipöydässä kertoa haluaako vielä tavata. Sekin on koettu. En kuitenkaan ole luonteeltani mitenkään pelokas. Kurjaa, kun tämä tutustuminen on niin vaikeaa. Löytyisköhän seurakunnan riennoista, avantouinnista, kuntosalilta, eurosinkuista seuraa, kun baaritiskit ei enää jaksa innostaa?
Treffit ja uskaltaminen
Nainen50+ mietteissään
171294
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Harvoin uskaltaudun treffipalstalle, mutta monen vuoden yksinolo saa joskus yksinäisyyden yliotteen. Viimeisen viiden vuoden aikana olen ollut neljä kertaa livetreffeillä.
Kirjoitelen aikani muutamien kanssa ja haluaisinkin kirjoitella enemmän, mutta yleensä miehillä on parin lyhyen viestin jälkeen kiire tavata.
Minä en jotenkin osaa, koska mielestäni en yhtään "tunne" ihmistä. Ymmärrän myös, että kirjoittamalla saattaa hämätä pitkään ja livenä näkee heti kiinnostaako vai ei.
Vaikeaa on. Sanoisin, ettei kuntosalilta tai lenkkipolulta ketään löydy, saati avannosta:)
liian sulkeutunutta (ujoa) kansaa, jotta kaveria löytäisi
sellaisista paikoista.
Näillä chat-keskustelu- ja treffipalstoilla on kahden tyyppisiä miehiä. Aviossa olevia ja sitten heikon itsetunnon omaavia vapaita miehiä eli unohda palstat.
Kotoa ei kukaan tule hakemaan eli johonkin on mentävä. Älä nyt kuitenkaan seurakuntaan, jos et itse kovin uskovainen ole :-).
Kaupan kassajonoissa tapaa paljon mukavia miehiä ja ei baaritkaan ole pahoja, jos sinne poikkeaa klo 16-19 välisenä aikana. Moni asiallinen mies tulee töiden jälkeen ottamaan lasillisen.
Toki myönnän, ettei nämä ehdotukseni sovi silloin, jos asuu pienellä paikkakunnalla.
10 vuotta eron jälkeen yksin, yksi alusta asti tuhoon tuomittu suhde välissä.
Jossain vaiheessa tuli hirveä hinku löytää "joku". Etsin ja katselin mutta se oli toivotonta.
Ympärillä ja yksin tässä talossa jossa asun on yksinäisiä miehiä mutta...
Mitä pitempään menee sitä vaikeammaksi tulee.
Luulen ja uskon että se mies tulee vastaan yks kaks, niin se on ollut ennenkin.
Se on siinä kun aika on.
Yhteinen nauru jonkun kanssa, katsotaan silmiin, ja hups.
Yhteinen sävel, joku sellainen kumma.
täällä on joku joskus sanonut että yhteistä kemiaa ei ole, se on vain naisten toiveunta, siitä huolimatta minä uskon siihen kemiaan.
Olenhan sen kokenut, enkä suostu suhteeseen yksinäisyyden pelosta.
Yksinäisempi on ihminen suhteessa jossa ei ole yhteisiä asioita ja kemiaa.
Kerro, mitä on eurosinkut. Missä niitä tapaa?
Itse pyöriskelen samoissa tuskissa treffien kanssa. Eikä päätä ole näkyvissä.
tosin tätä ikäluokkaa on vähemmän. Enempi 30-45 vuotiaita. Tapailevat jonkun teeman merkeissä, tanssia, hiihtoa, kultturia yms.
treffipalsta jossa olis miehiä,jotka ei ole heti seksistä kirjoittamassa.
Ei uskalla kohta ketään edes tavata,kun kiire seksiä harrastamaan.
Karvaita kokemuksia on miehistä,kun on luottanut ja luullut tavalliseksi,onkin seksi,seksi,seksi ja seksi vaan taka-ajatuksena.
Eihän kukaan tuntemattoman ihmisen kanssa heti halua seksi.
Oiskohan tuohon syynä se, että äkkiä nyt, kun vielä kykenee. Kaikkiallahan paasataan sitä, että 50 miehillä kyky heikkenee.
Meillä naisilla on helpompaa.
sillä kyllä nainen taitaa haluta harvemmin kuin mies ja pihtaa useammin. Ymmärrän 50 miesten kiireen seksin suhteen, välillä on kiire olo itselläkin, mutta kokonaisvaltaisempaa suhdetta olen etsimässä kuin vain kiire-kiire-seksiin perustuvaa.
tanssikursseille. Sieltä löysin oman mieheni. Tai jos ei vielä sieltä löydy, niin sitten kesällä lavalle.
on mukavaa; käynkin salsassa ja tanssikurssilla, missä on myös miehiä mutta tanssitaan soolona. Se sopii mulle, koska en halua sitä kokemusta että mua ei haeta. Sekin on niin monta kertaa koettu, että ihminen alkaa suojata itseään pettymyksiltä. Tanssin siis itsekskeni porukassa haikeita suomalaisa iskelmiä ja haaveilen... Kick-ball...hmm..pitää ottaa selvää.
ui milloin millasiakin "sinttejä"!! Olen ollut sivustolla kolmisen kuukautta ja saanut jonkinlaista kokemusta näillä vesillä uivista.
Tapaamani Ladyt ovat poikkeuksetta tuoneet esille kokemuksia jotka eivät mairittele meitä miehiä.
Ensinnäkin miksi rakennetaan profiili jolla ei ole tämänpäivän kanssa mitään tekemistä. Ehkä jotkut tiedot pohjautuvat menneisyyteen mutta eletään tässä ja nyt, joten kuva itsestä tulisi "maalata" sen mukaisesti.
Anonyymina esiintyvät ovat oma lukunsa ja virhetiedoilla halutaankin vain luoda "ikuinen" kirjeenvaihto yhteys.No, heitäkin varmasti on puolin jos toisinkin. Sitten oman käsittämätön porukan muodostavat ne jotka hinkuvat treffeille päätä lyhyempinä kuin ovat ilmoittaneet ja atleetikosta tullut matkalla kotletti.
Minkäläiset odotusarvot näillä herroilla on jatkon suhteen.
Minä toivotan kaikille pettyneille uskoa auringosta jonka minä löysin jokin aika sitten palstan kautta. On täällä myös MIEHIÄ!!!
Hauskoja ovat ne miehet, jotka ilmoituksissaan edellyttävät naisilta määrätyn kokoisia vuosituloja. Kaipaavatko elättäjää?
Ketkä hakevat mitäkin..jopa "siipeä".Voihan tulotasolla puolin jos toisinkin poistaa kyseiset onnenonkijat.
ellei uskalla. Löysin onneni juuri tuolta, parjatuilta treffeiltä. Sattumaa vai omaa tahtoa? Molempia.
on tuottanut pelkkiä huteja. Ei sitä kuitenkaan koskaan tiedä mitä kohdalle osuu. Näin vanhempana omat tavat ja yksinelon edut ovat kuitenkin niin rakkaat ettei mihin tahansa täkyyn ole pakko iskeä. Ulkonäkö tai tulotaso eivät ole minulle tärkeitä, mutta elämäntapa ja luonne saisivat olla kohdallaan. Tarkennuksena mainittakoon, että olen siis vanhemmiten kranttuuntunut mies, joka myös herkästi pistää pelin poikki kun ensiflirtin huuma alkaa päästä haihtua.
Vanhemmiten kranttuuntunut..... tuotapa sietää miettiä....