Tulipahan taas käytyä laturetkellä. Perinteisellä tyylillä ja pahasti lipsuvilla suksilla.Sietämätöntä!
Luistelijat menivät kovin kevyennäköisesti ohi ja kokeilinpa välillä itsekin. Tämähän tuntuukin helpolta ajattelin.Hieman se tuntui nilkoissa ,mutta ajattelin että johtuu tavallisista monoista. No tulipa ostettua luisteluhiihto välineet ja kokeilemaan.Pettymys oli ankara. Ottaa nilkkoihin edelleen pahasti ehkä 100m kerrallan ja on pakko lopettaa. Kysymys kuuluu onko minulla , jotenkin heikot nilkat vai mistä se johtuu. Onkohan kenelläkään muulla ollut samoja ongelmia. Luistelu välineet olen jo myynyt pois.Pari kertaa kokeilin
Luistelijat menivät kovin kevyennäköisesti ohi ja kokeilinpa välillä itsekin. Tämähän tuntuukin helpolta ajattelin.Hieman se tuntui nilkoissa ,mutta ajattelin että johtuu tavallisista monoista. No tulipa ostettua luisteluhiihto välineet ja kokeilemaan.Pettymys oli ankara. Ottaa nilkkoihin edelleen pahasti ehkä 100m kerrallan ja on pakko lopettaa. Kysymys kuuluu onko minulla , jotenkin heikot nilkat vai mistä se johtuu. Onkohan kenelläkään muulla ollut samoja ongelmia. Luistelu välineet olen jo myynyt pois.Pari kertaa kokeilin
Vastaukset 8
Vanhimmat
..ei sinulla ole sen heikommat nilkat kuin muillakaan mutta siihen on jännitys tila jaloissa kaikkein suurin tekijä jos nilkat kipeytyy et osaa mennä rennosti etkä oikaista jalkaa kunnolla liun lopussa sekä luistelet suksen kantilla etkä pohjalla.
Ja et varmasti edes opi jos lannistut noin helposti pitää sitää vähän aikaa kipua varsinkin kun aloittaa luistelun ja kun olet muutaman kymmenen kertaa käynyt vaikka 5 km luistelemassa yhteen menoon niin sitten jo helpottaa.
Itse olen yli 60 v. ja en ole hiihtänyt perinteistä enää 5 vuoteen yhtään kertaa ja kilometrejä tulee talvessa aika paljon matkojen pituudet vaihtelee 20-50 km välillä.
Ja mikä parasta voitelu on lasten leikkiä kun ei tarvitse pitoja ollenkaan.
Pitovoitelu on pääosin helppoa. Kovilla pakkasilla on mukava sujutella pertsaa, kun vieressä yrittää joku luistella ja narina vaan kuuluu suksista. Mahtaa olla tosi helppoa...
Joo, ja kyllä, luistelen myös, mutta vain vaihtelun vuoksi. Luisteluhiihdossa tulee keholle luonnotonta sivuttaiskiertoa.
Sivuttaiskiertoa ? Täh ? Selvä tekniikkavirhe. Peruskuokkaajat ja muut jotka ei vaan osaa kiertyvät. Hyvällä hiihtäjällä ei tosiaankaan tule mitään sivuttaiskiertoa, sehän vaan vie eteenpäin suuntautuvaa voimaa pois.
Piti kirjoittamani sivulle suuntautuvaa liikettä, ei kiertoa.
Edelleenkin väitän, että perinteinen hiihto on monelle kuntoilijalle huomattavasti terveempi vaihtoehto.
Pitäisi ajatella semmonen keskiviiva ettei koko baana ole käytössä eli loivenna v kulmaa. Kantilla hiihdon voi tarkistaa semmosesa paikassa missä näkyy omat jäljet, liudussa pitää olla koko suksen pohjan kuva lumessa lopussa potku vaiheessa käy kantilla.
Olin yli nelikymppinen ja kateellisena katselin luistelijoiden kevyen näköistä menoa. Niinpä aloin sitten itsekin opetella luistelua. Aluksi jossain pimentopaikassa, ettei kukaan nähnyt. Kyllähän se oli aluksi kuin vastasyntyneen vasikan hoipertelua. Eikä sitä pitkästi jaksanut. Ja jalat kipeinä, varsinkin nilkat!
Kyllä se minulla vei useamman talven,ennenkuin saatoin hommasta kunnolla nauttia ja väittää luistelun jotenkuten osaavani.
Nyt toistakymmentä vuotta myöhemmin opettelen yhä edelleen . Ja hienointa onkin näin vanhuuden portilla, kun huomaa vielä oppivansa uusia asioita. Esim. tänä talvena olen koettanut perehtyä wassu-tyyliin ja kyllä sitä jo kohtuullisesti jaksaakin.
Oleellinen osa hiihdon opettelua on ollut myös opetella keliin, varusteisiin, voiteluun, omaan fysiologiaan yms. liittyviä asioita.
Parituhatta kilometriä menee talvessa ja perinteinen on jäänyt melko vähälle.
Niin, ei muuta kuin rohkeasti yrittämään, kyllä se siitä !
että ketjun aloittajan olisi kannattanut opetella aluksi tekemään pitkiä likuja tasapainoharjoituksina. Voihan sitä luistelua pikkuisen harjoitella perinteisenkin välineillä ja kun se alkaaa jonkin verran sujumaan, niin hankkii sitten luisteluvälineet.
Minäkin olen luistelua opetellut vasta vanhoilla päivilläni, mutta muistan kyllä jo lapsena luistellun hankikantokeleillä ja vauhdikkaalta sekin meno silloin tuntui.
Nykyään suunnilleen menee puolet ja puolet perinteistä ja vapaata.
Tänään käydessäni pojan perheen luona Vantaalla vedin vielä pojanpoikaa pulkassa perässä Martinlaakso ja Variston ja luistelu sujui ihan kohtuullisesti. Latu ja luistelubaana näyttivät olevan yllättävän hyvässä kunnossa.
Latu taisi olla liipalla ja monella perinteisen menijällä näytti pidon kanssa olevan vaikeaa.
Saattoi hyvinkin ja hyvin todennäköisestikin johtua tosiaan jännityksestä nuo nilkkaongelmat.
Itsekin "kokeilin" parin kerran sijasta pari vuotta, ennenkuin rupesi edes vähän tekniikka löytymään. Voisi kuvitella, että luovutit melko aikaisin, tosin jos nilkat niin kipeät ettei pysty hiihtämään, niin tosin loogistakin..
Aika isoa osaa näyttelee tossa rentoudessa suksen vakaus. Omilla eka luikkareilla vois kyllä heittää vesilintua, niillä ei tee yhtään mitään.
Sellainen käsitys, että kun hiihtäjän paino lähestyy 80 kg ja ylikin, niin noiden suksien valinnasskin enemmän hankaluuksia. jäykkyydet ei tahdo riittää painealueet missä sattuu ja kulku ei vakaata. Mennään jo sitten kalliiman luokan suksiin, jossa rupeaa löytymään luisteltavat parit..