Iloisena aamuuni nousin.
Päiväni heleästi kävelin.
Kunnes taas putosin.
Porras portaalta.
Takaisin joka askelmalta.
Kuin lyötynä.
Päin seinää kaaduin.
Miksi.
Miksi.
Kysyn.
Ja kertaan taas.
Joka askelman.
Tähän on tultu.
Kivikkoiset rappuset.
Rosoiset.
Kylmät.
Viima kovettanut.
Ajatukset piesseet.
Rakkaus.
Repaileinen sen tekee.
Aina kun uskon.
Menetän toivon.
Olen alimmalla askelmalla.
Kun huipulta putoamalla.
Kierinyt kivikkoiset rappuset.
Tylysti.
Kuin kieroilulla päällystetty.
Joka askelma.
Huudan.
"Jumalani miksi minut hylkäsit"
Ja istahdan.
Alimmalle askelmalle.
Kivikkoiselle rappuselle.
Uskonko enää.
Rakkauteen tähän.
Päiväni heleästi kävelin.
Kunnes taas putosin.
Porras portaalta.
Takaisin joka askelmalta.
Kuin lyötynä.
Päin seinää kaaduin.
Miksi.
Miksi.
Kysyn.
Ja kertaan taas.
Joka askelman.
Tähän on tultu.
Kivikkoiset rappuset.
Rosoiset.
Kylmät.
Viima kovettanut.
Ajatukset piesseet.
Rakkaus.
Repaileinen sen tekee.
Aina kun uskon.
Menetän toivon.
Olen alimmalla askelmalla.
Kun huipulta putoamalla.
Kierinyt kivikkoiset rappuset.
Tylysti.
Kuin kieroilulla päällystetty.
Joka askelma.
Huudan.
"Jumalani miksi minut hylkäsit"
Ja istahdan.
Alimmalle askelmalle.
Kivikkoiselle rappuselle.
Uskonko enää.
Rakkauteen tähän.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Täällä näitä riittää...
Voimakas tunne ja ajatus runossa...
Pidin...:)
minäkin yritän, vaikka usko toisinaan horjuukin.
Viileän kaunis ja koskettava runo Sinulta,
aikuisen naisen kirjoittama.