Nyt kun Yhdysvalloissakin on lama olemme ihmetykseksemme saaneet katsella kuinka keskuspankki FED tiputtaa korkoja toisensa perää.Nyt tuo korko on niin alhaalla että seuraava vaihe on setelipainon kiihdyttäminen.Toisin oli meillä kun Kulperi ,Holkeri ja Sorsa olivat vapauttaneet rahamarkkinat ja Suomi yritti pitää kiinni omasta valuutastaan.Tuo valuuttojen vapauttaminen ja oman valuutan kovana pitäminen oli huonosti yhteensopivaa hommaa.Pankit ottivat ensiksi suuria valuttalainoja ja tarjosivat niitä Yhdysvaltojen malliin melkein puliukoille ja kiertolaisille kunhan kauppa kävi.Kun sitten samoihin aikoihin Neuvostoliitto lopetti olemassaolonsa maidän ulkomaan kauppa romahti eli pieneni huomattavasti.Öljy oli ostettava dollareilla.Tästä alkanut 90 luvun lama sai Suomen Pankin puolustautumaan nostamalla korkoja.meidän silloinen korkotaso oli jo itsessään korke ,esim huvilan ostoon lainatusta rahasta sai maksaa n 18 % vuosikorkoa.Nyt kun työttömyys alkoi ja asuntokupla räjähti nostivat pankit aluksi korkotason n 30 prosenttiin ja asuntovelallisten asema kävi tukalaksi kun samaan aikaan työttömyys räjähti satoihin tuhansiin.Huippunsa tuo koron nosto saavutti kun keskuspankki nosti korot 100 n prosenttiin ja näin kuvitteli puolustavansa valuuttapakoa Suomesta.Lopulta oli kovanmarkanmiestenkin annettava periksi ja devalvoitava markka.Tuossa rytinässä kuitenkin menetti suuret määrät ihmisiä asuntonsa jotka otettiin minimi arvostaan pankin omaisuudeksi.Nyt meillä ei ole enää omaa valuuttaa eikä meidän keskuspankkikaan ole kuin pelkkä markan museo.hyvänä etuna tässä täytyy mainita että nyt kun ostetun euron hinta on tippunut lähelle yhtä prosenttia on asuntovelallistenkin asema osittain helpottunut.ne henkilöt jotka vielä pysyvät työnsä syrjässä kiinni saavat lainansa aikaisemmin maksettua.
90 luvun järjetön korkopolitiikka
16
538
Vastaukset
- vanha patriootti
Sodasta asti voimassa ollut valuuttasäännöstely oli tullut matkansa päähän, se jouduttiin purkamaan. Kansainväliset valuuttamarkkinat eivät pitäneet Suomen valuuttasäännöstelyä enään perusteltuna ja tämä haittasi ulkomaisen lainan saantia. Suomalaisessa pankkimaailmassa ahneus ja reviirisota pääsi valloilleen eivätkä valvovat viranomaiset pystyneet tilannetta hallitsemaan.
Ulkomainen "halpa raha" vei pankeilta säännöstelykauden monopolimarginaalit, minkä pankit korvasivat provikoilla yrityksille ja yksityisille myydyistä ulkomaisista lainoista ja velkakirjoista. Rahaa tuli kuin saavilla kantaen. Markkinat kuumenivat ja kulutus kasvoi hurjasti. Samalla palkat lähtivät nousuun ja inflaatio nousi.
Velkaannuttiin niin, että usko Suomen markkaan alkoi kansainvälisillä markkinoilla horjua. Hallitus pyrki eri tavoin tukemaan Suomen markan arvoa. Paine Suomen markkaa kohtaan nousi kuitenkin niin kovaksi, ettei Suomen valtio enää saanut kainsainvälisiltä markkinoilta lainarahaa oman talousarvionsakaan tarpeisiin eikä markan arvon puolustamiseen. Kansainväliset markkinat eivät Suomeen luottaneet. Tuossa vaiheessa mm. ammattiyhdistysliikkeeltä toivottiin maltta ja harkintaa jonkinlaisen linnarauhan saavuttamiseksi ja kulutuksen hillitsemiseksi. Valtiomies Sorsa näki tilanteen vakavuuden ja pani oman arvovaltansa peliin yhteistyön aikaansaamiseksi. Ammattiyhdistys yhdessä demareitten kanssa käveli Sorsan yli ja ajoi Aho-Viinasen hallituksen "nurkkaan", aika poliittisista syistä. Sitten tuli pakkodevalvaatio ja markka lähti kellumaan.
Aho-Viinasta tuskin voitiin asiasta syyttää. Virheet oli jo tehty presidentti Koiviston, päämisnisteri Holkerin sekä valtiovarainministeri Erkki Liikasen aikana. Valuuttasäännöstelyn purku tapahtui liian sinisilmäisesti markkinoiden ehdoilla.
Ennen devalvaatiota ja etenkin sen jälkeen Suomesta tuli kansainvälisen valuuttakaupan hylkiö. Olimme lähes holhoustilassa. Lainan saanti oli jo loppunut ja nyt ulkomaanvaluuttaiset lainat maksettiin korkoineen devalvoituneissa valuutoissa. Rahasta tuli kova pula ja silloin se maksaa paljon. Se maksaa uskomattoman paljon, jos lainanantajilla on vähänkin epäillystä siitä, että lainan maksussa saattaa esiintyä häiriöitä.
Vaikka nyt ollaankin euro-valuutassa eikä lama johdu omista sisäisistä vaikeuksistamme, on tilanteella yhtymäkohtia tähänkin hetkeen. Olettehan havainneet, että esim. Virossa ja Ruotsissa pyritään palkkauksellisiin ja sosialipoliittisiin järjestelyihin, Viro välttääkseen devalvoitumisen ja Ruotsi devalvoitumista hillitäkseen. Suomella on aikaisempaa lamalla paremmat mahdollisuudet nyt. Kyllä mekin joudumme nytkin osoittamaan kansainvälisille markkinoille, miten aijomme lainamme maksaa, kunhan lamasta on selvitty. Tällä kertaa ei kannata odottaa, että kansainväliset lainamarkkinat pakottavat meidät siihen. Yleensähän se tapahtuu laajan työttömyyden ja konkurssien kautta, jos ei itse keinoja keksitä. Eiköhän tämä työuran kasvattaminen liity tähän ajankohtaiseen asiaan.- kissamies57
Kun valuuttalainat vapautettiin syntyi meille kaksoisjärjestelmä missä ulkomaalainen suuriraha pääsi markkinoillemme.samaan aikaan meillä pyrittiin pitämään kiinni vahvasta markasta.kun ongelmat alkoivat selvitä me toimimme juuri toisinpäin kuin nyt Yhdysvaltojen keskuspankki ja euroopan keskuspankki tekevät.Euroopan keskuspankki toimii perässähiihtäjän tavoin myötäille FEDiä.Myös meillä oli tuo mahdollisuus ennen devalvaatiota.ennenkuin irrotimme markan kellumaan meillä oli mahdollisuus laskea korkoja ja reilusti.Toimimme juuri väärään suuntaa ja kun läjät oli jo housuissa oli markka päästettävä kellumaan.
- vanha patriootti
kissamies57 kirjoitti:
Kun valuuttalainat vapautettiin syntyi meille kaksoisjärjestelmä missä ulkomaalainen suuriraha pääsi markkinoillemme.samaan aikaan meillä pyrittiin pitämään kiinni vahvasta markasta.kun ongelmat alkoivat selvitä me toimimme juuri toisinpäin kuin nyt Yhdysvaltojen keskuspankki ja euroopan keskuspankki tekevät.Euroopan keskuspankki toimii perässähiihtäjän tavoin myötäille FEDiä.Myös meillä oli tuo mahdollisuus ennen devalvaatiota.ennenkuin irrotimme markan kellumaan meillä oli mahdollisuus laskea korkoja ja reilusti.Toimimme juuri väärään suuntaa ja kun läjät oli jo housuissa oli markka päästettävä kellumaan.
USA on vahvassa laskussa. Korkojen alhaisuutta kompensoi lainamarkkinoiden tyhjyys. Raha on keskuspankkitasossa halpaa, jos lainaa vain saisi entisen kataltaisilla marginaaleilla.
Meillä elettiin ennen 90-alun lamaa aivan eläimellistä boomia. Raha oli halpaa ja sitä suorastaan kannettiin sisään, kun vaan tilasi. Siinä sitä kuplaa kasvatettiin kuin USA:ssa ikään ja sitten se puhkesi.
Valtiovalta pyrki hillitsemään lainanottoa ja edistämään säästämistä peruskorolla. Siinä tilanteessa ja pienen valuutan puitteissa peruskorolla ei juuri ole ollut merkitystä. USAn keskuspankin alhainen korkotasokaan ei toimi, sillä riskimarginaalit vievät siltä tehon. Keskuspankkikorko on matala, mutta halpaa rahaa ei juuri lainaksi saa.
Vertaus USAan on muutoinkin hiukan horjuva. USAn valtavat sisämarkkinat ja valuuttakurssiriippuvuus on aivan toisenlainen kuin viennistä riippuvaisen Suomen. - Poro.Tallinnasta
kissamies57 kirjoitti:
Kun valuuttalainat vapautettiin syntyi meille kaksoisjärjestelmä missä ulkomaalainen suuriraha pääsi markkinoillemme.samaan aikaan meillä pyrittiin pitämään kiinni vahvasta markasta.kun ongelmat alkoivat selvitä me toimimme juuri toisinpäin kuin nyt Yhdysvaltojen keskuspankki ja euroopan keskuspankki tekevät.Euroopan keskuspankki toimii perässähiihtäjän tavoin myötäille FEDiä.Myös meillä oli tuo mahdollisuus ennen devalvaatiota.ennenkuin irrotimme markan kellumaan meillä oli mahdollisuus laskea korkoja ja reilusti.Toimimme juuri väärään suuntaa ja kun läjät oli jo housuissa oli markka päästettävä kellumaan.
Silloin onnistuttiin koronnostolla markan arvo vakauttamaan. Tämä oli varmasti Suomen Pankin johtajien takaraivossa 90-luvun alussa, mutta silloin olivatkin markkaa (ja muita valuuttoja) vastaan liikkeellä vahvemmat voimat (Soroskin tienasi muistaakseni pari miljardia dollaria punnan devalvaatiolla).
- kissamies57
vanha patriootti kirjoitti:
USA on vahvassa laskussa. Korkojen alhaisuutta kompensoi lainamarkkinoiden tyhjyys. Raha on keskuspankkitasossa halpaa, jos lainaa vain saisi entisen kataltaisilla marginaaleilla.
Meillä elettiin ennen 90-alun lamaa aivan eläimellistä boomia. Raha oli halpaa ja sitä suorastaan kannettiin sisään, kun vaan tilasi. Siinä sitä kuplaa kasvatettiin kuin USA:ssa ikään ja sitten se puhkesi.
Valtiovalta pyrki hillitsemään lainanottoa ja edistämään säästämistä peruskorolla. Siinä tilanteessa ja pienen valuutan puitteissa peruskorolla ei juuri ole ollut merkitystä. USAn keskuspankin alhainen korkotasokaan ei toimi, sillä riskimarginaalit vievät siltä tehon. Keskuspankkikorko on matala, mutta halpaa rahaa ei juuri lainaksi saa.
Vertaus USAan on muutoinkin hiukan horjuva. USAn valtavat sisämarkkinat ja valuuttakurssiriippuvuus on aivan toisenlainen kuin viennistä riippuvaisen Suomen.En oikein kuitenkaan ymmärrä mitenkä kansainväliset sijottajat voivat painostaa valtion luopumaan omasta valuutastaan vaikeuttamalla lainoitusta.Senkö minkä opimme sodista menetimme vapauttamalla valuuttojen virrat.Olen kuullut että norjasta ei saa kuljettaa rajan yli enempää kuin 3000 kruunua.Entäs nuo muut valtiot kuten Turkki ,Venäjä ym jotka eivät salli ulkomaisen rahan liikkua vapaasti rajojen yli.Vai onko Venäjäkin sallinut sijottajien ,jotka nyt kaatuvat amerikanlamaan ,ottaa valuuttalainoja?
- vanha patryyna
kissamies57 kirjoitti:
En oikein kuitenkaan ymmärrä mitenkä kansainväliset sijottajat voivat painostaa valtion luopumaan omasta valuutastaan vaikeuttamalla lainoitusta.Senkö minkä opimme sodista menetimme vapauttamalla valuuttojen virrat.Olen kuullut että norjasta ei saa kuljettaa rajan yli enempää kuin 3000 kruunua.Entäs nuo muut valtiot kuten Turkki ,Venäjä ym jotka eivät salli ulkomaisen rahan liikkua vapaasti rajojen yli.Vai onko Venäjäkin sallinut sijottajien ,jotka nyt kaatuvat amerikanlamaan ,ottaa valuuttalainoja?
Eiväthän ne mitenkään Suomeakaan painostaneet markasta Euroon. Kansainvälisille valuuttamarkkinoillehan on aivan yksi ja hailee, mikä valuutta Suomessa on. Eihän Islantiakaan kukaan painosta, se vain saa tällä hetkellä lainaa yksin kansainväliseltä valuuttarahastolta ja elää sen vuoksi valuuttarahaston sanelun mukaan.
Norja on hiukan huono esimerkki, kun meillä ei niitä öljykähteitä ole. Toisin kuin Suomi, Norja on valuutan viejä, kun taas Suomi on jatkuvasti ollut pääoman tuoja. Eikä Norjankaan valuuttakauppa kovin suuresti tapahdu Norjan kruunuissa. Eipä se ulkomaalaistenkaan sijoitukset Suomee tapahtuneet markoissa, vaan ulkomaalaisissa valuutoissa.
Kansainvälinen raha kulkee sinne, missä toteutuu parhaan tuoton ja sijoituksen arvon säilymisen välinen yhtälö. Valuutan arvon vaihtelut(etenkin arvon lasku) tietävät aina epävarmuutta sijoitukselle. Sitä siedetään, jos tuotto on riittävällä tasolla, siis korkeat korot.
Euro on tässä suhteessa markkaa vakaampi valuutta. Velaksi otettu euro maksetaan useammin euroilla takaisin. Kansainväliset euro-markkinat ovat siinä määrin suuret suhteessa muihin valtavaluuttoihin, ettei pienvaluuttojen kaltaisia heilahteluja tapahdu eikä maailmanvaluuttakauppiaat sitä kykene pahasti heiluutelemaan. Siis sijoitusyhtälä hyväksyy alhaisemman korkotason.
Tietysti kansainväliset lainamarkkinat saadaan nostamaan korkoja toki muillakin keinoilla. Ei siiden devalvaatiota tarvita. Jos lainanottaja jättää asiansa hoitamatta eikä pysty osoittamaan lainanantajalle hyvää takaisinmaksusuunnitelmaa, korot välttämättä nousevat ja riskimarginaalit kasvavat. Tämän vuoksi euromaissakin on lainalla erillainen korkotaso. Eivätkä jotkut saa enää normaalilainaa. Eurovaluutta jättää kuitenkin spekulanteille vähemmän pelitilaa. - kissamies57
vanha patryyna kirjoitti:
Eiväthän ne mitenkään Suomeakaan painostaneet markasta Euroon. Kansainvälisille valuuttamarkkinoillehan on aivan yksi ja hailee, mikä valuutta Suomessa on. Eihän Islantiakaan kukaan painosta, se vain saa tällä hetkellä lainaa yksin kansainväliseltä valuuttarahastolta ja elää sen vuoksi valuuttarahaston sanelun mukaan.
Norja on hiukan huono esimerkki, kun meillä ei niitä öljykähteitä ole. Toisin kuin Suomi, Norja on valuutan viejä, kun taas Suomi on jatkuvasti ollut pääoman tuoja. Eikä Norjankaan valuuttakauppa kovin suuresti tapahdu Norjan kruunuissa. Eipä se ulkomaalaistenkaan sijoitukset Suomee tapahtuneet markoissa, vaan ulkomaalaisissa valuutoissa.
Kansainvälinen raha kulkee sinne, missä toteutuu parhaan tuoton ja sijoituksen arvon säilymisen välinen yhtälö. Valuutan arvon vaihtelut(etenkin arvon lasku) tietävät aina epävarmuutta sijoitukselle. Sitä siedetään, jos tuotto on riittävällä tasolla, siis korkeat korot.
Euro on tässä suhteessa markkaa vakaampi valuutta. Velaksi otettu euro maksetaan useammin euroilla takaisin. Kansainväliset euro-markkinat ovat siinä määrin suuret suhteessa muihin valtavaluuttoihin, ettei pienvaluuttojen kaltaisia heilahteluja tapahdu eikä maailmanvaluuttakauppiaat sitä kykene pahasti heiluutelemaan. Siis sijoitusyhtälä hyväksyy alhaisemman korkotason.
Tietysti kansainväliset lainamarkkinat saadaan nostamaan korkoja toki muillakin keinoilla. Ei siiden devalvaatiota tarvita. Jos lainanottaja jättää asiansa hoitamatta eikä pysty osoittamaan lainanantajalle hyvää takaisinmaksusuunnitelmaa, korot välttämättä nousevat ja riskimarginaalit kasvavat. Tämän vuoksi euromaissakin on lainalla erillainen korkotaso. Eivätkä jotkut saa enää normaalilainaa. Eurovaluutta jättää kuitenkin spekulanteille vähemmän pelitilaa.Tulee vaan mieleen että olisiko meillä kansallinen omaisuus joka on valunut ulkomaille vielä kotimaassa mikäli olisimme pysytelleet lännen ja idän vaälimaissa.Elikkä olisiko esim Nokian tapainen yritys voitu pitää rajojen sisällä.Entä suuret telakka ja metalliteollisuudet.Nyt raskasteollisuuskin on valumassa sinne missä työ kannattaa tai on halpaa.
- vanha patriootti
kissamies57 kirjoitti:
Tulee vaan mieleen että olisiko meillä kansallinen omaisuus joka on valunut ulkomaille vielä kotimaassa mikäli olisimme pysytelleet lännen ja idän vaälimaissa.Elikkä olisiko esim Nokian tapainen yritys voitu pitää rajojen sisällä.Entä suuret telakka ja metalliteollisuudet.Nyt raskasteollisuuskin on valumassa sinne missä työ kannattaa tai on halpaa.
Ei olisi. Nokiasta ei olisi koskaan tullut Nokiaa, jos se olisi toiminut vain Suomessa. Lainvanrakennus ei olisi milloinkaan sotakorvausten jälkeen voinut toimia, jos se ei olisi verkottautunut kansainvälisesti.
Täytyy aina muistuttaa, että Suomi elää paljolti viennistä ja Suomen etu on vastustaa protektionismia. Sitä se ei voi tehdä, jos se itse toteuttaa protektionismia. Pakko uskoa se, että Suomi ei voi ilman muiden maiden vastatoimia suojautua kansainväliseltä vuorovaikutukselta yksipuolisesti. Jo nyt, kun vienti kansainvälisen laman vuoksi tökkii, Suomenkin kansantalous kulkee nurinpäin. Protektionistinen politiikka on kuin sahaisi oman jalkaansa poikki. Totta se on kuin köyhän kuolema, oikotietä onneen ei ole.
Että työ tehdään siellä, missä se on kustannustehoikkaampaa. Se on selvä, siitä pitää lähteä. Harva suomalainen kuluttajakaan ostaa kallista, jos samanlaatuista saa halvemmalla. Eikä Suomi kilpailussa menesty, jos sen tuote ei hinta/laatusuhteeltaan ole kilpailukykyinen. Ja jos puolalaiset eivät kelpaa Suomeen töihin niin työt menevät Puolaan. - kissamies57
vanha patriootti kirjoitti:
Ei olisi. Nokiasta ei olisi koskaan tullut Nokiaa, jos se olisi toiminut vain Suomessa. Lainvanrakennus ei olisi milloinkaan sotakorvausten jälkeen voinut toimia, jos se ei olisi verkottautunut kansainvälisesti.
Täytyy aina muistuttaa, että Suomi elää paljolti viennistä ja Suomen etu on vastustaa protektionismia. Sitä se ei voi tehdä, jos se itse toteuttaa protektionismia. Pakko uskoa se, että Suomi ei voi ilman muiden maiden vastatoimia suojautua kansainväliseltä vuorovaikutukselta yksipuolisesti. Jo nyt, kun vienti kansainvälisen laman vuoksi tökkii, Suomenkin kansantalous kulkee nurinpäin. Protektionistinen politiikka on kuin sahaisi oman jalkaansa poikki. Totta se on kuin köyhän kuolema, oikotietä onneen ei ole.
Että työ tehdään siellä, missä se on kustannustehoikkaampaa. Se on selvä, siitä pitää lähteä. Harva suomalainen kuluttajakaan ostaa kallista, jos samanlaatuista saa halvemmalla. Eikä Suomi kilpailussa menesty, jos sen tuote ei hinta/laatusuhteeltaan ole kilpailukykyinen. Ja jos puolalaiset eivät kelpaa Suomeen töihin niin työt menevät Puolaan.Ei ihme että sahateollisuuskin on mennyt rajan taa kun palkkataso on jotain 300 euroa kuussa,kun tuo muutetaan rupliksi niin summa tuntuu kyllä paljolta paikallisten silmissä.Myös ruoka ja vatteet ja palvelut ovat edullisempia.energian hinta on olematon meihin verrattuna .Sitten verotus ja eläkkeet on niin pieniä ettei ne rasita veronmaksajien lompakkoa.Sass nähdä kuinka tässä käy?
- vanha patriootti
kissamies57 kirjoitti:
Ei ihme että sahateollisuuskin on mennyt rajan taa kun palkkataso on jotain 300 euroa kuussa,kun tuo muutetaan rupliksi niin summa tuntuu kyllä paljolta paikallisten silmissä.Myös ruoka ja vatteet ja palvelut ovat edullisempia.energian hinta on olematon meihin verrattuna .Sitten verotus ja eläkkeet on niin pieniä ettei ne rasita veronmaksajien lompakkoa.Sass nähdä kuinka tässä käy?
Ei maailma vielä valmis ole. Ja sekin, mikä on rakennettu, tarvitsee huoltoa ja uudistamista. Tässä nyt ollaan tarkkana ja odotetaan. On oltava valmis aloittamaan, kun kysyntä elpyy. Nopeimmat syövät hitaimmat. Välttämättä entiseen ei palaa entiselleen, syntyy jotakin uuttaa. On oltava valmiita joustavuuteen ja tekemään luovasti uutta
Venäjä on täysyin riippuvainen energiaraaka-aineen myynnistä. Jos sikälainen byrokratia ei pistäisi kampoihin, suomalaiset olisivat vieneet sinne iskykykyistä osaamista ja avanneet vanhat myyntireittinsä venäläiselle puutavaralle. Venäjän virkakoneisto on tässä toiminut jarruttavana tekijänä, eikä sen vuoksi sahateollisuus ole toistaiseksi ongelma. Venäjänkin sahojen ongelma Euroopassa ja Venäjälläkin on se, ettei lankku käy havallakaan kaupaksi, kun sitä ei tällä hetkellä kukaan tarvitse.
- "hamstrattiin"?
En tajua, miksi valuuttalainoja otettiin niin mahdottoman vilkkaasti. Ei siihen ollut mitään pakkoa. Mm. asuntolainoja sai peruskorkosidonnaisina, jolloin korko ei muuttunut juuri mihinkään moneen vuoteen. Ei minun ainakaan tarvinnut ottaa valuuttalainoja.
Mikä oli se kiihoke ulkomaisten lainojen ottamiselle? Vai oliko asiassa tahallisuutta yritysmaailmassa? Laskettiinko sen varaan, että konkurssi tulee, mutta tulkoon, otetaan välistä mahdollisimman paljon pois yrityksen varallisuutta? Ehdittiin siirrellä riittävästi omaisuutta piiloon velkojilta, jotta homma kannatti.
Miten oli mahdollista, että pankit myönsivät lainaa aivan olemattomilla vakuuksilla tyhjätaskuille? Miten pankinjohtajat kuvittelivat saavansa myönnetyn lainan takaisin aivan päivänselvissä huijaustapauksissa? Olivatko pankinjohtajat ja johtokunnat höplästä vedettäviä hölmöjä? - kova-otta
90-luvun taloutta koskeviin ketjuihin saa erinomaista valaistusta tänä iltana TV1:n Ulkolinja: Krugman ja amerikan lamat klo 23:45 alkaen.
Ohjelmassa esimerkiksi puhutaan n.30 min. kohdilla riskiluotto-myyjien kehittelemästä sanastosta. Kun ongelmaluottoihin liittyvillä käsitteillä on noinkin selvät negatiiviset nimet, niin voisi olettaa ettei niihin kukaan täysipäinen ryhdy. Ja ettei niistä syntyvä romahdus ole YLLÄTYS! Mutta niin vain ryhtyi ja yllätysten YLLÄTYS, ja meidänkin eläkevaroja on sinne upotettu. Suosittelen lämpimästi kaikille tämänkin ketjun osallisille.
Selkeää, tiivistä asiaa ja tietoa kaltaiselleni pankkialaa sivusta seuraavalle, jota tosin tarjoillaan siihen tahtiin, että näin hitaan miehen täytyy ohjelma tallentaa. Yleensä nauran kuulemilleni vitseillekin vasta parin päivän päästä. ;)- kissamies57
Pankkimaailma on pokerimiesten hommaa.Ilmeisesti meidän Jokerikaan ei hallitse tätä lajia koska olisi maksattanut kansainvälisillä sijottajilla Suomen velat soneran osakkeilla kun ne olivat huipussaan.silloin olisi vaan käynyt niin että huijattavat olisivat olleet isonrahan miehiä ja pelkokerroinkin suurempi kuin maksajana on tavallinen kansa.kuitenkin on vaikeaa kuvitella itseään suursijottajan housuihin kun omat sijotukset pyörii muutamissa tonneissa.ne jotka keinuttavat venettä tuntevat tuon taitolajin .
- abdullahi
..suurin "yllätys" todellakin olivat nämä subprime-lainat jotka upottivat sitten lopullisesti tämän viime aikaisen velkavetoisen nousukauden. En tiedä kosketellaanko tuossa ohjelmassa tätä puolta , mutta Hesarissa oli viime syksynä mielenkiintoinen artikkeli tästä subprime- lainan historiasta.
Subprime laina - systeemi kehiteltiin jo kolmisen kymmentä vuotta sitten ja sitä käytettiin mm. autokaupan maksujärjestelmänä. Jo tuolloin tässä lainoitusmallissa havaittiin merkittäviä ongelmia , eikä vähimpänä juuri näitä "yllättävän" suuria luottotappioita mitä jo tuolloin jouduttiin kirjailemaan.
Siitä ja kaikesta huolimatta tämä samainen toimintamalli ulotettiin sittemmin jopa asuntolainoittamiseen. Tokihan sitä hieman jalostettiin pidemmälle ja pahimmat kuonat pistettiin hieman kauniimpien pakettien alle. Noh ainakin kauniimpiin käärepapereihin.
Kyllä rahamaailma on ihmeellinen paikka... - abdullahi
kissamies57 kirjoitti:
Pankkimaailma on pokerimiesten hommaa.Ilmeisesti meidän Jokerikaan ei hallitse tätä lajia koska olisi maksattanut kansainvälisillä sijottajilla Suomen velat soneran osakkeilla kun ne olivat huipussaan.silloin olisi vaan käynyt niin että huijattavat olisivat olleet isonrahan miehiä ja pelkokerroinkin suurempi kuin maksajana on tavallinen kansa.kuitenkin on vaikeaa kuvitella itseään suursijottajan housuihin kun omat sijotukset pyörii muutamissa tonneissa.ne jotka keinuttavat venettä tuntevat tuon taitolajin .
..joukkueen ajoitus oli suoraan sanottuna mestarillinen tuon Soneran potin kanssa tuolloin kevättalvella 2000. Me suomalaiset saimme huippuhinnan tuosta potista ,joka muuten meni kansainvälisille suursijoittajille ( ketäs ne muuten olivat?) kaikkien aikojen korkeimpaan hintaan.
Olikos tilanne kuitenkin niin että silloin ei ollut valtuuksia myydä enempää? Muutamatkin kansanedustajat olivat sitä mieltä että halvalla mennee?
Nooh jälkiviisaus on tietysti se paras viisaus.
"sijotukset pyörii muutamissa tonneissa.ne jotka keinuttavat venettä tuntevat tuon taitolajin ."
--Eipä ne näytä osaavan juuri yhtään mitään sen enempää kuin me tavalliset pulliaisetkaan. Aivan samanlaisia rökäletappioita tekevät ja turskaa syövät aamiaiseksi ja illalliseksi välillä. Tämän sotkun aikaansaamiseksi mitä nytkin velloo on tarvittu juuri näitä "isoja poikia ja -tyttöjä". Ei näitä sotkuja ihan piensijoittajat taida olla aikaan saaneet...?
Ainoa merkittävä ero on se että noilla suurpääoman pyörittäjillä on suuremmat puskurit tehdä kauppaa ja mitä enemmän pääomia pyörittelet niin vängälläkinhän tuo jotakin alkaa tuottamaan , jollei aivan tumpula ole.
- Anonyymi
Lähi historiaa mikä vieläkin näkyy.
Tottakai jokainen huolehtii omasta taloudestaan, pitää vaan omata taloustaidot.
Minä selvisin 90-luvun lamasta hyvin. Pienet velat maksoin pois ja hommasin kassan kuntoon.
Sitten sitä on eletty tulojen mukaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Eläkeläiset siirrettävä muuttotappioalueille
Joutoväki pois ruuhkauttamasta elättäjien arkea. Samalla putoaa jokaisen asumiskulut ja rahaa jää enemmän kuluttamiseen.2652418Riikka runnoo: datakeskuksille tulee UUSI yritystuki
"Suomen valtio erikseen tukee esimerkiksi kryptovaluuttaan tai aikuisviihteeseen tai muuhun keskittyviä datakeskuksia."752396- 1201568
Jopa Espanjassa talous kasvaa, Purra vain irvistelee
Huomaa kuinka Purra on Suomen historian huonoin miniseteri, joka ei ole saanut aikaiseksi kuin tuhoa, Siis jopa vasemmis441412Kauppalehti - Törkeä skandaali paljastui: Espanja käytti EU-rahoja ihan muuhun kuin piti
Espanja on käyttänyt miljardeja euroja EU:n elpymisavustuksia eläkkeisiin ja sosiaalimenoihin – ja pyytää lisää. Espanj641367- 1331339
En kerro nimeäsi nainen
Sillä olet nyt salaisuus jota kannan sydämessäni. Tämä mitä tunnen ja kuinka sinuun vahvasti ihastuin on jo niin erikoin711230Auta mua mies
Ota vielä yhteyttä, keksi oikeat sanat että vuosien ajan kasvanut muuri murtuu meidän väliltä vaikka aluksi vain vähän.821029Olet kiva ihminen
En kiellä sitä yhtään. Sinussa on hyvin paljon erinomaisia puolia, enemmän varmasti kun meissä muissa. Sitten on puoli731009Uuden upotuskasteen vaiettu ongelma
Alkuseurakunnan kaste oli useamman vuosisadan upotuskaste, joka toimitettiin joko ulkona luonnon vesistöissä tai kasteki102999