Millä asetuksilla ja obuskalla saisi hyviä tähtikuvia?
Tähtikuvaus
Kökkökakka
201396
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Tähtitaivaskuvia saa kyllä millä tahansa objektiivilla, mutta varsinaiset tähtikuvat vaatii tähtikaukoputken, ellet kuvaa vain filmitähtiä.
Voiko filmitähtiä kuvata digillä vai pitääkö ne kuvata filmille? Mikä ero on filmitähdellä ja digitähdellä?
kun kuvaa linssisuojus päällä riittävän pitkällä valotuksella.
Vaikka todennäköisesti virtuaalisimmat ovat jo digitaalisia, eivät esim. varhaisten animaatioiden savimöykkyjä.
http://ghonis2.ho8.com/rebelmod3.html
selaa sivuja eteenpäin sivulle 6 asti
Et kerro tarkemmmin millaisia tähtikuvia haluat ottaa, mutta jo tavallisella suht. laajakulmaisella objektiivilla pääsee alkuun. Kamera jalustalle ja valotusaika riittävän pitkäksi. Jos haluat saman tyylisiä kuvia kuin alla oleva, niin valotusaika voi olla useita minuutteja.
http://antwrp.gsfc.nasa.gov/apod/image/0512/startrails_gemini_big.jpg
Jos et halua tähdistä tulevan viiruja, niin silloin tarvitaan seurantakoneistolla oleva jalusta, jollainen löytyy useimmiten tähtikaukoputkista.
Tärkeää on etsiä paikka, jossa ympäristön valot häiritsevät mahdollisimman vähän. Muuten valosaaste tekee taivaasta helposti likaisen ruskean.
Kameran linssi kannattaa tarkentaa manuaalisesti äärettömään tai lähes äärettömään, sekä suljinaika valita manuaalisesti. Mikäli käytössä on kaukolaukaisin, kannattaa käyttä asentoa "B", jolloin suljin on auki niin kauan kuin laukaisinta pidetään painettuna (tai sitä painetaan uudelleen - riippuu kamerasta/kaukolaukaisijasta). Monissa kameroissa tuo on ainoa tapa saada pitempiä kuin 30 sekunnin valotuksia. 30 sekuntiakin saattaa riittää jo kirkkaimpien tähtien saamiseen näkyville, riippuen tietenkin käytetyn objektiivin valovoimasta ja käytetystä herkkyysasetuksesta.
Lisää infoa vaikka tuolta:
http://www.tahtikuvaus.info/tahtikuvaus/tahtikuvauksen-aloittaminen/
Yötaivaan kuvaaminen on ihan mielenkiintoista, ja kuviin voi saada vaikka satelliittien viiruja tai tähdenlentoja. Itse olen yrittänyt kuvata Iridium-satelliittien kirkkaita välähdyksiä. Niihin on riittänyt hyvin 30 sekunnin valotusaika kun linssinä on ollut 50mm/f2.8 ja herkkyys ISO400.
Esimerkkikuvia aiheesta (tosin eivät omia):
http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/tekokuut/satkuvat.html
Suomesta löytyy valosaasteettomia alueita idästä (erittäin pieniä plänttejä) ja pohjoisesta (keskellä erämaita, pieniä alueita).
Tuli vain tuosta mieleen. Aika paska homma. Sen siitä saamme, kun himoitsemme rahaa ja kameroita. Pimeyttä joutuu etsimään.
Mistä se valosaaste tänne ulkosaaristoon tulee???
Minusta täällä ei ole valosaastetta, eikä erämaita.
"Plänttikin" tuntuu aika suurelta jopa Lappiin verrattuna.
Eikä täällä revontuletkaan usein aiheuta valosaastetta
Olen ollut kyllä ulkosaaristossakin.
Valosaasteeton alue on Itämerellä sen keskiosassa, eikä se ulotu Suomen aluevesille. Rannikoiden kaupungit saastuttavat koko saariston. Tietysti saasteen määrä on huomattavasti pienempi kuin esim. kaupunkien läheisyydessä.
Esimerkiksi Korppoon kokoisen pikkukylän valot saastuttavat merialueen hyvinkin kauas.
Ja korjaan virheeni: tämänhetkisten karttojen mukaan valosaasteettomia alueita on ainoastaan Lapissa, suurin alue ulottuu Lemmenjoelta Saariselän seudulle.
Valosaastekarttojen (satelliittikuvat) mukaan käytännössä ihmissilmälle saasteettomia alueita löytyy idästäkin. Myös aivan uloin saaristo on ihmissilmin nähden saastumaton.
Noita karttoja on moneen lähtöön. Pääpointti kuitenkin on, että Suomi on saastunut maa suurelta osin. Sen vuoksi tavallinen Etelä-Suomen tallaaja ei käsitä, miltä tähtitaivas oikeasti näyttää.
Alkuperäinen viesti ei ollut tarkoitettu loukkaukseksi ketään kohtaan. Fakta vain on se, että 5-miljoonainen kansammekin saa kerskakulutuksineen, katulamppuineen ja halpoine sähköineen melkoista valoshow'ta aikaiseksi. Ihan perseestähän se on.
Tähtikuvaukseen tehdyt CCD-kamerat ovat onneksi melko tunteettomia valosaasteelle. Tämä johtunee osaltaan siitä että ne kuvaavat myös infrapunavalossa jossa valosaastetta ei niinkään ole. Joissakin tapauksissa valosaasteen vaikutusta voi vähentää käyttämällä sopivia suotimia.
En sitten tiedä miten tässä suhteessa on tavallisten kameroiden, digijärkkäreiden kanssa kun niissä infrapunaisen näkymistä on rajoitettu.
valosaasteelta käyttämällä sopivaa suodinta, luulisin. Tuolta http://foorumi.avaruus.fi/index.php#7 löytyy lisää tietoa kuvaamisesta.
Tärkeintä on hyvä jalusta koska valotusaikojen täytyy olla melko pitkiä että tähdistä saisi kuvia. Seuranta yleensä tarvitaan maapallon pyörimisliikkeen kompensointiin ellei tyydy lyhyisiin valotuksiin ja lyhyehköihin polttoväleihin.
Kaikki automatiikka kannattaa kytkeä pois, siitä on tähtikuvauksessa vain haittaa. Tarkennukselle ja valotukselle käsisäätö. Salamaa et halua tähtikuviin. Ei mitään "fiksuja" virransäästötiloja jotka pilaavat pitkän valotuksen.
Kuvat kannattaa ottaa RAW-muodossa ettei kamera rupea "optimoimaan" tähtiä pois kuvasta.
Optiiikan polttovälien haitari voi olla hyvin suuri. Ihan normaaliobjektiivillakin voi kuvata yleisiä taivaan näkymiä, mutta jos haluaa hyviä kuvia pieninä näkyvistä kohteista niin sitten tarvitaan kunnollinen tähtikaukoputki kameran objektiiviksi. Siinä voi olla polttoväliä monta metriä.
Taivaan näkymät ovat kiintoisimmillaan infrapunaisessa alltoalueessa. Valitettavasti tavallisten kameroiden kenno suojataan niin että IR ei kovin hyvin pääse kuvaan.
Olen kyllä katsellut tuota tähtitiede palstaa ja meinasin jo ostaa kaukoputken mutta tuli sitten käytettyä ne rahat järkkäriin. Että ei ole tähtikaukoputkea. Seurantalaitteistoa ei myöskään ole, vaan tavallinen jalusta. Kysyisin siis lähinnä mikä iso, aukko ja valotusaika ym. kannattaa valita. Tuommoinen viivakuvakin oli aika hieno, mutta sellainen ongelma on, että pidempään valotettaessa kuva menee kauttaaltaan vaaleammaksi. Kaukolaukaisijaakaan ei ole vaan joutuu painamaan nappia pohjassa bulbilla :()
>Valitettavasti tavallisten kameroiden kenno suojataan niin että IR ei kovin hyvin pääse kuvaan.
Canonilla oli malli D20a
http://www.canon-europe.com/For_Home/Product_Finder/Cameras/Digital_SLR/eos20da/index.asp
joka on erityisesti suunniteltu tähtikuvaukseen.
Googlesta löytää lisää infoa kyseisestä kamerasta.
Infrapunasuojaus voidaan huollossa tavallisen järkkärin kennon edestä poistaa, jolloin kamera voi antaa parempia tuloksia tähtikuvauksessa, mutta silloin ko. kameran käyttökelpoisuus normaalikuvauksessa saattaa kärsiä. Voipi olla että takuu ei kata.
Tuollainen virittely voi tosiaan huonontaa kameran käyttökelpoisuutta tavallisessa kuvauksessa. Voi esim. käydä niin että kameran automaattitarkennus ei enää toimi. Tähtikuvauksessahan automaattitarkennus kuten lähes kaikki muukin automatiikka on vain riesa, mutta tavallisessa kuvauksessa automatiikasta on hyötyä.
Jos peittää etsimen mukana tulleella läpällä ja käyttää vastavalosuodinta valotuksen aikana? Nyt ei ole päässyt aikoihin kokeilemaan kun on pilvessä. Siis taivas.
Infrafiltterin voi itselin repiä pois, tässä on ohje 3xyD:lle:
http://ghonis2.ho8.com/rebelmod.html
Samalta jätkältä on myös nuotit 1000D:lle.
Todelliset tumpelollekin sopivat nuotit!
Minä käytän 17mm:n laajakanttia. Samalla kuvaan myös revontulia.
Asetukset: täysi aukko, tarkennus äärettömään, suuntaus pohjantähteen, aika esim 30 sekuntia.