Millainen muisto jäi päällimmäisenä mieleesi tuolta ensimmäiseltä matkalta?
Ensimmäisen matkani tein Neuvostoliittoon keväällä 1965 Sotsiin, Mustanmeren rannalle, pojat lähtivät reissuun opiskelujen päätteeksi. Se oli myös ensimmäinen ulkomaanmatkani. Matka maksoi "vain" noin 500mk.
Tämän muistan ikuisesti: Hotellin naapurihuoneessa asusti tietenkin aivan upea venakko. Parvekkeelta toiselle yritimme rakentaa yhteyden siltaa, mutta kun yhteistä kieltä ei ollut, niin eihän siitä mitään vakavampaa kehittynyt. Tytön kasvot kuitenkin jäivät mieleeni, nyt jo tosin hieman haalistunut on tuokin muistikuva.
Viikko kului ja lähdimme Moskovan kautta kotiin. Moskovassa katujen risteyksissä jalankulkijat painuvat maan alle. Yhdessä tuollaisessa alikulkutunnelissa tuo kuvan kaunis venakko tuli vastaan, poikakaverinsa kanssa, moikkasimme ja matkamme jatkui...pieni oli Neuvostoliitto! Joutuikohan tyttö tilille, missä oli tuollaisen epäilyttävän ulkomaalaisen tavannut ja mitä oli tavattaessa tapahtunut?
Vuoden päästä muutin Amerikkaan, aivan erilaiseen maailmaan...
Milloin kävit ensikerran Neuvosto-
20
705
Vastaukset
- alaikäinentänne
Tykkäsin Leningradista kuin hullu puurosta. Kauniita taloja, ihanat fontankat. Silloinen miesystäväni mustine partoineen oli kuin iivana itsekin ja minut kukkahuivissani sotkettiin venäläiseen, niin etten ollut päästä sisään ravintolaan, huiskuttivat vain horona pois. Vasta kun rupesin suomea puhumaan, ottivat sisään.
Hotellin ylimässä kerroksesa oli aina yöbaarit joista sai ihania metvurstivoileipiä, soikeaa metvurstia paksut köntit leivällä.- kaksi tapausta
tämä kukkahuivi hush horo pois sattuikin seuraavan miehen, perus suomalaisen näköisen kanssa. Tämän mustapartaiivanan kanssa meidät sen sijaan kutsuttiin mukaan hääjuhliin, kun oltiin samassa ravintolassa kuin hääpari.
Siinä sitten solkattiin venättä sen minkä osattiin ja koitettiin olla ettei tuuperruta pöydän alle, kun aina vain kohoteltiin maljoja.
- Pär Pillhard
Etsivät Itä-Karjalaisista kouluista alkoholiin säilöttyjä käärmeitä. Ryyppäsivät viinan. Pettymys oli suuri, jos käärmeet olivat formaliiniin säilöttyjä.
- sinisirkku<
Kävin ensimmäisen kerran Moskovassa 80 luvun loppupuolella. Järvenpään Taideseuran ja Keravan Kuvataiteilijoiden järjestämällä opintomatkalla.
Olimme varaneet oppaan Moskovan yliopiston historian opettajasta.
Matka oli alkuun pettymyt,rämällä bussilla kiertelimme valtavan kaupungin(jossa 11 milj.ihmistä liikkuuja elää)kuuskaistaisia katuja.Meillä oli varattuna viikon oleskelu 32 kerroksisessa hotellista,jonka hissit 8-10 eri hissiä kulkivat joka toinen parillisiin kerrosnumeroihin,ja loput parittomiin.
Vieläkin huvittaa kuinka kuinka seilasimme ylös alas ihmeissämme, ennenkuin systeemi selvisi.
Joka kerroksessa komea Tsaikka-samovaari kuumaa vettä,seinillä valtavan kokoiset kuvat joistain puoluekokouksista kait.Tai komiteoista.
Siinä mitään,mutta kun historioitsija Andrejeff
vei meidät tsaarin siskon( puistoon,jossa Euroopassa opiskelleen ja julmaa hallintoa vastustaneen sisaren kaikki kannattajat hirtettiin,jätettynä kotiinsa vangitun naisparan nähtäväksi)alkoi jo mitta olla täynnä.
Kirkossa,jossa Iivana Julman sarkofaagi,mikä lie
ja pienen poikansa myös,----lähdin ulos en enää voinut kuunnella.
Kun nousimme bussiimme tein selväksi muiden kanssa,että tämä ei ole mitä halusimme.
Andrejeff sai kertakaikkisen komennon meiltä suomalaisilta,että nyt PUSHKININ TAIDEMUSEOON. Ja suoraan!
Siita alkoi antoisa, keskiviikosta pejantaihin kestävä kuvataiteen tutkiminen.
- käynyt,
ENKÄ MENE!
laivareissu, yöpyminen oli laivassa opastettu opas muisti kyllä propakantaa esittää
Eremitaasin, Tsaarin kesäpalatsin, historiallisen panssarilaivan, lauantai kierreltiin vapaasti kaupungilla metrossa käytiin
Valoisana kesäyönä taksilla kierreltiin kanavien ja siltojen kautta laivalle.
Ystävällisiä ihmisiä, siistiä ja turvallista
(ehkä meitä vartioitiin) Mutta oikein kaunista oli, jäi mieleen hyvänä reissuna.
- isoäiti*
Olin Saimaan kanavan avajaispurjehduksella
S/S Kastelholmalla elokuussa 1968 ja matkamme
kohde oli Leningrad.
Kulttuurimatkoja Neuvostoliittoon olen tehnyt muutamia:
museo- ja näyttelytutustumisia taiteilijaseuran kanssa,
baletti ja konserttimatkoja sekä luostariretken.jos olet useampiakin matkoja tehnyt niin suurempia pettymyksiäkään et ole matkoistasi kokenut.
Olisit mielellään kuitenkin voinut kertoa mitä antia retkiltäsi sait.- Aloittaja;
Moskovan Suuren Sirkuksen näin tuolla matkallani.
- isoäiti*
jjoutava5 kirjoitti:
jos olet useampiakin matkoja tehnyt niin suurempia pettymyksiäkään et ole matkoistasi kokenut.
Olisit mielellään kuitenkin voinut kertoa mitä antia retkiltäsi sait.Ensimmäisellä matkalla Leningradissa ihailin Carlo Rossin arkkitehtuuria ja kaupungin kauneutta.
Pietarhovissa kylpi mahtavana auringossa.
Kadut olivat siistejä ja varpaluuta oli ahkerassa käytössä.
Huivipäiset isoäidit ihmetyttivät paiskiessaan katutöitä helteestä huolimatta.
Asuimme laivalla ja eräänä iltana meilä oli
illallinen Europeiskajassa.
Illallisesta en muista mitään, mutta jälkiruokana oli jäätelöä ja valtava vadillinen
herkullisia persikoita.
En ollut elämässäni syönyt niin mehukkaita ja makeita persikoita ja söin niitä ahmimalla.
Valkea, tyylikäs pellavahameeni tuhoutui täysin hedelmien mehusta ja joutui poistoihin.
Ensimmäinen käyntini oli lyhyt visiitti ja päätin silloin mielessäni palaavani takaisin.
Palannut olen monta kertaa.
Moikan ja Fontakan rannoilla olen samoillut ja
muistellut Raskolnikovia ja miettinyt hänen
rikostaan.
Pehmeät kesäillat ja talven viiltävät viimat olen kokenut Anna Ahmatovan, Puskinin ja Gorkin
kaupungissa.
Olen myös nähnyt ankeampaa kaupunkia palatsien
takana.
- Tepposet
Neuvostoliiton puolella käväisin ensimmäisen ja pitkään aikaan viimeisen kerran joskus 50-luvun alkupuolella.
Sukulaistalomme oli rajavyöhykkeellä rajan jakaman järven rannan tuntumassa.
Kävimme talon poikien kanssa veneellä ongella ja aivan ilmeisesti suoritimme reilusti rajaloukkauksen.
Vuosia myöhemmin, käydessäni rajannjakaman lahden toisella puolen isäni kotitilan mailla, pystyin melko hyvin arvioimaan loukkauksen syvyyden.
Saimaan kanavan vuokra-alueelle menin 1967.
Juustilan sululle.
Sieltäkin minut hätistettiin pois neljän päivän jälkeen.- vasta..........
rajavyöhtkkeellä, eikös vesistössäkin kulje rajavyöhyke yhtä hyvin kuin maalla? Rajavyöhykettä kavennettiin muutama vuosi sitten monin paikoin.
Itse olen poiminut lakkoja rajavyöhykkeeltä,en malttanut kun siellä oli keltaisenaan, ja suomen puolelta kerätty. - Tepposet
vasta.......... kirjoitti:
rajavyöhtkkeellä, eikös vesistössäkin kulje rajavyöhyke yhtä hyvin kuin maalla? Rajavyöhykettä kavennettiin muutama vuosi sitten monin paikoin.
Itse olen poiminut lakkoja rajavyöhykkeeltä,en malttanut kun siellä oli keltaisenaan, ja suomen puolelta kerätty.Rajan pinnassa asuneena erotan kyllä rajavyöhykkeen ja rajan.
Korvessa on vyöhyke merkitty puihin keltaisin muovisuikalein.
Metsäteillä on puomit.
Varsinaisesta rajasta ei maalla voi erehtyä eikä mennä vahingossa yli.
Sukulaistalomme on edelleenkin, nykyään kavenneellakin vyöhykkeellä.
Periaatteessa pitäisi olla lupa mutta ei sitä tänä päivänäkään siellä korvessa kukaan kysele. - Aloittaja;
Tarkasti sanottuna 1.2.1989 kävin siellä Ilotalossa ja uin jäisessä kanavassa, savusaunasta sinne pulahdimme.
Tuo talon nimi kyllä johtaa arvoisan lukijan ajatukset täysin harhaan, talo oli/on nimittäin Saimaan kanavan hoitohenkilökunnan huvitalo, mutta venäläiset isäntämme käyttivät siitä tuota hauskaa nimitystä.
Siellä oli sikäli harvinainen kirjasto, että sieltä sai ottaa kirjoja mukaan, joita ei tarvinnut koskaan palauttaa.
Tuossa pöydälläni on matkamuistokirja:Marxilais-Leniniläisen filosofian perusteet, Kustannusliike Edistys Moskova, 4 ruplaa 72 kopeikaa.
Olen joskus ajatellut, että päästyäni eläkkeelle luen kaikki kodin hyllyissä olevat lukemattomat kirja. Olen ollut nyt eläkkeellä jo 9 vuotta, mutta en ole vieläkään päässyt alkuun, pitäisiköhän aloittaa tuosta kirjasta...
Kaikenlaisia muistoja tuovat mieleen nuo ihmisten kirjoitukset tälläkin palstalla...
From Russia with love laulaa radioni parhaillaan...
Tapasinhan Moskovassa aivan ihanan ja hyvin englantia puhuvan matkaoppaankin...
Leningradiss kävin tutun ryhmän mukana joskus 70 luvulla, hauska matka, Isakin kirkko, Talvi- ja Kesäpalatsin nähtävyydet unohtumattomaia.
Aika paha tapaus, Hotelli Nevassa Nevski prospektilla, tuli tyttö kuiskuttelemaan mieheni korvaan kesken ateriointia, anna minulle yksi farkku, niin minä rakastan sinua koko yön- tietenkin murtaen puhui.
Jaltalla majoituimme vasta uudistetussa hotelli Oreandassa. Siisti, hyvä palvelu, tutustuminen viinin valmistukseen maistajaisineen. Saimme diplomin käynnistämme.
Viinin ja ilon Jumala Bachus´in toivotuksin:
"Sinä kunnioitettu ja toivottu
vieraani
Olet saapunut minun viini ja viininvalmistuspalatsiini,
joka sijaitsee Krimin etärannikon
kauneimmassa nurkassa etc..."
Nämä olivat sitä 70-80 vaihdetta, aika kultaa muistot. Opiksi tuli, "Jos viini, laulu ja naiset luettaisiin synniksi, niin paratiisissa ei olisi yhtään miestä".- Cabriel.
on toiseksi suurin hotelli maailmassa. 6000 vuodepaikkaa. Kerrosta valvova maatusaka ihastui samettihousuihini, ja tarjosi niistä suuren määrän ruplia. Sormin keskustelen kerroin toiveestani saada seurakseni kauniin venakon kera pienten suupalojen ja shampanjan. Mentyäni sviittiini jossa muutoin oli 7 metrinen parveke ja näkymä punaiselle torille. Maatuska sulki oven ulkopuolelta. Ehkä puolen tunnin kuluttua toimitti tarjoilija upean kattauksen huoneeseen. Mikä ihana kuvan kaunis vaaleavenakko saapui melkein heti perään. Uskomattoman ihanan yön vietimme yhdessä. En voikkaa häntä verrata lukemattomista naisistani kuin Mosanbikin pähkinän ruskeaan pantteriin jonka tuoksun aistin, vielä vuosienkin päästä. Hänet kohtasin Lissabonin yössä jossa rakastuimme ensi silmäyksellä.
- Cabriel.
Cabriel. kirjoitti:
on toiseksi suurin hotelli maailmassa. 6000 vuodepaikkaa. Kerrosta valvova maatusaka ihastui samettihousuihini, ja tarjosi niistä suuren määrän ruplia. Sormin keskustelen kerroin toiveestani saada seurakseni kauniin venakon kera pienten suupalojen ja shampanjan. Mentyäni sviittiini jossa muutoin oli 7 metrinen parveke ja näkymä punaiselle torille. Maatuska sulki oven ulkopuolelta. Ehkä puolen tunnin kuluttua toimitti tarjoilija upean kattauksen huoneeseen. Mikä ihana kuvan kaunis vaaleavenakko saapui melkein heti perään. Uskomattoman ihanan yön vietimme yhdessä. En voikkaa häntä verrata lukemattomista naisistani kuin Mosanbikin pähkinän ruskeaan pantteriin jonka tuoksun aistin, vielä vuosienkin päästä. Hänet kohtasin Lissabonin yössä jossa rakastuimme ensi silmäyksellä.
aika kahdeksankymmenen luvun alkupuolella. Kaupunki Moskova...
- kokenut veli
Cabriel. kirjoitti:
on toiseksi suurin hotelli maailmassa. 6000 vuodepaikkaa. Kerrosta valvova maatusaka ihastui samettihousuihini, ja tarjosi niistä suuren määrän ruplia. Sormin keskustelen kerroin toiveestani saada seurakseni kauniin venakon kera pienten suupalojen ja shampanjan. Mentyäni sviittiini jossa muutoin oli 7 metrinen parveke ja näkymä punaiselle torille. Maatuska sulki oven ulkopuolelta. Ehkä puolen tunnin kuluttua toimitti tarjoilija upean kattauksen huoneeseen. Mikä ihana kuvan kaunis vaaleavenakko saapui melkein heti perään. Uskomattoman ihanan yön vietimme yhdessä. En voikkaa häntä verrata lukemattomista naisistani kuin Mosanbikin pähkinän ruskeaan pantteriin jonka tuoksun aistin, vielä vuosienkin päästä. Hänet kohtasin Lissabonin yössä jossa rakastuimme ensi silmäyksellä.
Oletko varma ettet menettänyt paratiisipaikkaa, kuten Reetta tuossa mainitsi.
Vietin myuinoin Trinadanin yössä paahtuneen kahvinpavun värisen neitokaisen kainalossa kookospalmupuiden varjossa autuaallisen session kuun mollottaessa lehvien raoista valoa salaisiin paikkoihin.Oli muuten makee.
Kyllä vieläkin värisen peitoissa muistellessa tuota yötä viileän muijani selän takana. kokenut veli kirjoitti:
Oletko varma ettet menettänyt paratiisipaikkaa, kuten Reetta tuossa mainitsi.
Vietin myuinoin Trinadanin yössä paahtuneen kahvinpavun värisen neitokaisen kainalossa kookospalmupuiden varjossa autuaallisen session kuun mollottaessa lehvien raoista valoa salaisiin paikkoihin.Oli muuten makee.
Kyllä vieläkin värisen peitoissa muistellessa tuota yötä viileän muijani selän takana.intohimoa uhkuvien tunnustusten jälkeen sanon vain sydämeni tykyttävän vieläkin kuunnellessani täässä samalla Georg Otsin Moskovan Valoja.
Samoin näen muistoissani Leningradin aamuyön lempeät hetket Nevalla odottaen siltojen nostoa veneliikenteelle,ah niitä tunteita.
No,proosaan taas.
Moskovassa kävin ensi kerran joskus 1970-luvun keskivaiheilla.Jo yöllinen junamatka oli harvinaisen lämmin mielenkiintoinen kokemus,miehet ja naiset samoissa hyteissä,ja mahtavat keskustelut.
Itse Moskova Stallinin huippuunsa kapenevine korkeine rakennuksineen oli aika kylmä kokemus.
Sisareni oli silloin opiskelemassa miehensä kanssa Moskovassa,joten oivallinen energinen opas oli munulla sisareni egyptiläisestä miehestä.Hän jonotti lippuja Tretjakovin Taidegalleriaan,jossa sitten kiertelimme tuntutolkulla suuren taiteen tuoksussa,ja hän sitten etsi ympäri kaupunkia Portviiniä.
Moskovassa oli siihen aikaan hyvin paljon ulkomaalaisia opiskelijoita ymäri maailmaa.
Pääsin myös kurkistamaan "aitoon venäläisyyteen",sellaisiin paikkoihin,joihin tavallisella turistilla ei ollut mahdollisuuksia.
No kyllä Punainen Torikin säväytti kupolikirkkoineen,entäs se mahtava tuhatkiloinen kirkonkello.
Leningrad tuli minulle läheisemmäksi kuin Moskova,kerkisinkin käydä siellä varmaan toistakymmentä kertaa asuessani Haminassa.Siellä silloin monesti yksikseni-kin kuljeksin ja historiaa ja kauneutta hengitin.
Gogolin ja Gorkin patsailla suutelin heidän jalkojaan,olin siihen aikaan näitten kirjailijoiden tuotantoon mieltynyt.Myös nautin kulinaristina ylenpalttisista illallisista mustine kaviaareineen,jota sai mielin määrin.
No.Tallinna jo Venäjän aikaan tuli tutuksi ja myöhemmin vielä enemmän,mutta se onkin sitten jo eri juttu.susmorsian kirjoitti:
intohimoa uhkuvien tunnustusten jälkeen sanon vain sydämeni tykyttävän vieläkin kuunnellessani täässä samalla Georg Otsin Moskovan Valoja.
Samoin näen muistoissani Leningradin aamuyön lempeät hetket Nevalla odottaen siltojen nostoa veneliikenteelle,ah niitä tunteita.
No,proosaan taas.
Moskovassa kävin ensi kerran joskus 1970-luvun keskivaiheilla.Jo yöllinen junamatka oli harvinaisen lämmin mielenkiintoinen kokemus,miehet ja naiset samoissa hyteissä,ja mahtavat keskustelut.
Itse Moskova Stallinin huippuunsa kapenevine korkeine rakennuksineen oli aika kylmä kokemus.
Sisareni oli silloin opiskelemassa miehensä kanssa Moskovassa,joten oivallinen energinen opas oli munulla sisareni egyptiläisestä miehestä.Hän jonotti lippuja Tretjakovin Taidegalleriaan,jossa sitten kiertelimme tuntutolkulla suuren taiteen tuoksussa,ja hän sitten etsi ympäri kaupunkia Portviiniä.
Moskovassa oli siihen aikaan hyvin paljon ulkomaalaisia opiskelijoita ymäri maailmaa.
Pääsin myös kurkistamaan "aitoon venäläisyyteen",sellaisiin paikkoihin,joihin tavallisella turistilla ei ollut mahdollisuuksia.
No kyllä Punainen Torikin säväytti kupolikirkkoineen,entäs se mahtava tuhatkiloinen kirkonkello.
Leningrad tuli minulle läheisemmäksi kuin Moskova,kerkisinkin käydä siellä varmaan toistakymmentä kertaa asuessani Haminassa.Siellä silloin monesti yksikseni-kin kuljeksin ja historiaa ja kauneutta hengitin.
Gogolin ja Gorkin patsailla suutelin heidän jalkojaan,olin siihen aikaan näitten kirjailijoiden tuotantoon mieltynyt.Myös nautin kulinaristina ylenpalttisista illallisista mustine kaviaareineen,jota sai mielin määrin.
No.Tallinna jo Venäjän aikaan tuli tutuksi ja myöhemmin vielä enemmän,mutta se onkin sitten jo eri juttu.Kävimme miehen kanssa ja koko perheenkin kanssa
useita kertoja sekä Leningradissa, että Moskovassa. Parhaiten ovat jääneet mieleen omatoimimatkat omalla autolla ja esim. leirintäalueilla teltassa yöpymiset. Siinä oli todella matkustamisen seikkailua.Omatoimimatkoilla ei nääs ollut edes oppaita apuna. Mutta hyvin kaikesta selvittiin.
Silloin oli vielä turvallista liikkua, sillä isoveli valvoi kyllä liikkeitämme.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka Purra lupasi Suomen kansalle 1 euron bensaa, hinta nyt 2 euroa
Vasemmistolaisen Marinin hallituksen aikana bensa ei maksanut kuin 1,3 euroa litralta. Ministerin pitäisi perustuslain m2655293- 644287
Suvi Lindenillä 5 366 päivän putki
Täytyy kyllä myöntää vaikka olen itsekin innokas, niin en ole tuollaiseen yli kymmenen vuoden putkeen kyennyt. Välillä o1204281- 513670
Mistä se kertoo
Näin miehen pitkästä aikaa. Samantien iski sellainen paineen tunne rintaan, sitä ei ole ollut vuosiin. Ja nyt olen siitä363667Rakkaalle miehelle
Terveiset rakas. Ikävä on edelleen. Suru valtaa sydämen, kun en saa lähestyä sinua. En saa vastauksia, en soittoa, viest443520Muistatteko kuinka Marinin hallituksen aikaan kansalaisilla oli varaa kuluttaa?
Tavallisella perheelläkin oli rahaa käydä sääännöllisesti ravintoloissa syömässä, koska vahvat ammattiliitot olivat neuv352817Nyt on sanottava että sattuu kipeästi
Jos, sinä aikana kun olen kaivannut ja odottanut sinua ja olet tiennyt sen, niin jos valitsit toisen miehen. Katsot minu202616- 232586
SDP:n kansanedustaja Nazima Radmyar uhriutuu somessa saamistaan viesteistä.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011854410.html Miksi Razmyar ei kestä kansan palautetta oikean kansanedustajan tavo692435