Tuossa -60 luvulla, koulukiusaus oli varmasti "suurempaa" sillä luokkaerot herrojen työläisten lasten kohdalla, oli valtavissa mittasuhteissa!
Kun oli saanut synnnyinlahjakseen työläiskodin( OLEN TODELLA KIITOLLINEN NYT TÄSTÄ)! , sai kolussa tuntea olevansa...HIIRI..
Muistan päivät, kun ajoin rikkinäisellä pyörällä kouluun.menin luokkaan.kaikki nauroivat, kun hiukseni sekaisin..Opettaja moitti ja käski minun hakea metsästä kuusen oksan...kun tulin takaisin luokkahuoneeseen, jouduin menemään luokan eteen ja kampasin hiuksia tällä piikioksalla..
ilkkuriset koulutoverit..käkättivät..
Eräänä päivänä..jouduin syömään lattialta juustopalan, koska olin "kuulemma" pudottanut sen, vaikka tosiasia oli se, että joku oli sen tahallaan pudottanut!
Muistan hyvin senkin hiihtokilpailun, kun voitin!Mutta en kuitenkaan! Olin kuulemma oikaissut, voitto meni opettajan tytölle!
MITÄ NÄMÄ KOKEMUKSET OVAT MINULLE OPETTANEET!
SISUA!
Hitto vieköön en tunne tippaakaan KATKERUUTTA VIHAA EN KAUNAA, EN OPETTAJIA EN OPPILAITA KOHTAAN!
KUN TÄNÄÄN KATSON LUOKKAKAVEREIDEN "turvonneita&surullisia kasvoja" alkoholin turruttamia, jne..
Mietin hiljaa mielessäni? TÄMÄKÖ OLI HEILLE SE RANKAISTUS!
Toivoisin sydämestäni, että nämä luokkatoverit löytäisivät toisenlaisen elämän.
Itse olen ONNELLINEN, rakastan jokaista päivää, eikä maailma ole vienyt minua "ainakaan vielä hunningolle"!
YMMÄRRYSTÄ KAIKILLE KOULUKIUSATUILLE!
Antakaa ajan tehdä tehtävänsä, älkää tuhotko ketään vihallanne!
Kevättä kaikille!
Kun oli saanut synnnyinlahjakseen työläiskodin( OLEN TODELLA KIITOLLINEN NYT TÄSTÄ)! , sai kolussa tuntea olevansa...HIIRI..
Muistan päivät, kun ajoin rikkinäisellä pyörällä kouluun.menin luokkaan.kaikki nauroivat, kun hiukseni sekaisin..Opettaja moitti ja käski minun hakea metsästä kuusen oksan...kun tulin takaisin luokkahuoneeseen, jouduin menemään luokan eteen ja kampasin hiuksia tällä piikioksalla..
ilkkuriset koulutoverit..käkättivät..
Eräänä päivänä..jouduin syömään lattialta juustopalan, koska olin "kuulemma" pudottanut sen, vaikka tosiasia oli se, että joku oli sen tahallaan pudottanut!
Muistan hyvin senkin hiihtokilpailun, kun voitin!Mutta en kuitenkaan! Olin kuulemma oikaissut, voitto meni opettajan tytölle!
MITÄ NÄMÄ KOKEMUKSET OVAT MINULLE OPETTANEET!
SISUA!
Hitto vieköön en tunne tippaakaan KATKERUUTTA VIHAA EN KAUNAA, EN OPETTAJIA EN OPPILAITA KOHTAAN!
KUN TÄNÄÄN KATSON LUOKKAKAVEREIDEN "turvonneita&surullisia kasvoja" alkoholin turruttamia, jne..
Mietin hiljaa mielessäni? TÄMÄKÖ OLI HEILLE SE RANKAISTUS!
Toivoisin sydämestäni, että nämä luokkatoverit löytäisivät toisenlaisen elämän.
Itse olen ONNELLINEN, rakastan jokaista päivää, eikä maailma ole vienyt minua "ainakaan vielä hunningolle"!
YMMÄRRYSTÄ KAIKILLE KOULUKIUSATUILLE!
Antakaa ajan tehdä tehtävänsä, älkää tuhotko ketään vihallanne!
Kevättä kaikille!
Vastaukset 1
Vanhimmat
no on se helvetin hyvä että joku noin ajattelee. onnee vaan sen kaa.. minä en ainakaan kestä enään sekunttiakaan