Terve!
Tässä olen vauvakuumeillut 1,5 vuotta, nyt olen 24- vuotias nainen. Meillä on kihlattuni kanssa sellainen elämäntilanne että lähdemme kiertämään Aasiaa syksyllä kolmeksi kuukaudeksi jonka jälkeen molempien olisi tarkoitus aloittaa opiskelu jos nyt toivottavasti kouluun päästään. Se kestäisi kihlatullani kaksi vuotta ja mulla kolme vuotta. Valmistuessani olisin 28-vuotias ja pelkään että vauvakuume vaan kasvaa näiden neljän vuoden aikana varsinkin kun jo lähipiirissä on niin paljon vauvoja ja lisää tulossa.
Mutta kun en ole aiemmin keksinyt mille alalle suuntaisin, tällä hetkellä yo-merkonomin koulutus alla enkä ole missään vaiheessa halunnut jättää opiskelua tähän. Sinänsä ikävää, sillä biologinen kello tikittää jo eikä kouluja vielä käyty...
Onko kellään kokemuksia miten yhdistää opiskelu ja vauva? Vai pitääkö vaan pitää pää kylmänä vielä neljä vuotta... :(
Tässä olen vauvakuumeillut 1,5 vuotta, nyt olen 24- vuotias nainen. Meillä on kihlattuni kanssa sellainen elämäntilanne että lähdemme kiertämään Aasiaa syksyllä kolmeksi kuukaudeksi jonka jälkeen molempien olisi tarkoitus aloittaa opiskelu jos nyt toivottavasti kouluun päästään. Se kestäisi kihlatullani kaksi vuotta ja mulla kolme vuotta. Valmistuessani olisin 28-vuotias ja pelkään että vauvakuume vaan kasvaa näiden neljän vuoden aikana varsinkin kun jo lähipiirissä on niin paljon vauvoja ja lisää tulossa.
Mutta kun en ole aiemmin keksinyt mille alalle suuntaisin, tällä hetkellä yo-merkonomin koulutus alla enkä ole missään vaiheessa halunnut jättää opiskelua tähän. Sinänsä ikävää, sillä biologinen kello tikittää jo eikä kouluja vielä käyty...
Onko kellään kokemuksia miten yhdistää opiskelu ja vauva? Vai pitääkö vaan pitää pää kylmänä vielä neljä vuotta... :(
Vastaukset 3
Vanhimmat
Moi!
Itse opiskelen tällä hetkellä - samoin mieheni. Aluksi mietimme että aloitamme vauvan "hankkimisen"-kuulostaapa kamalalta- kun opiskelut ovat ohi, mutta olemme molemmat melko varmoja siitä, että opintojen jälkeen opiskelemme lisää. Niimpä sitten päätimme että sama kai se on millonka se vauva tulee, koska nykymaailmassa ihmiset opiskelevat ja opiskelevat ja sitten kun mennään töihin niin ajatellaan että pitää olla vaki paikka ja vakaa elämäntilanne että voi lapsia hankkia ja lopulta tajuaa että on 50 eikä enää edes voi saada lapsia :D Nykymaailma on rakennettu niin että tuleepa se vauva sitten kun tulee niin apua aina löytyy! Voi pitää välivuoden ja on päiväkoteja ym. Helppoa perheen ja opiskelun yhdistäminen ei ole, mutta sama se on työn ja perheen yhdistäminen. Eli mielestäni kannattaa jättää ehkäisy rohkeasti pois ja antaa lapsen tulla kun on tullakseen. Tämä myös siksi että jos ilmeneekin ettei voi saada lasta on vielä mahdollisuus hankkiutua hoitoon yms. Tulipas tästä nyt tällainen sekasotkuinen saarna :D mutta toivottavasti tämä antoi sinulle jotain vastauksia tai pohdittavaa yleensä :)
sivusta seurasin opiskeluaikana luokkakavereita kenellä lapsia. Ei se aina niin ruusuista ollut, lapset oli kipeenä niin äiti/isä oli koulusta poissa, koulua oli välillä iltaisin, piti järjestää hoitopaikka, jos toinen vanhempi vaikka töissä. Kyllähän sitä varmasti pärjää, mutta itse olen tyytyväinen, että opiskelin ensin ja nyt sitten yritetään vauvaa. voihan sitä vaikka opiskelujen loppupuolella alkaa yrittämään, kun opiskelut jo voiton puolella, niin asiasta nauttii itsekin enemmän:)
riippuu varmasti aika paljon siitä mitä aiotte opiskella. jo koulu vaatii läsnäoloa, lapsen ja opiskelun yhdistäminen voi olla vaikeaa. toisaalta jos ette halua lykätä lasta kokopäivähoitoon suoraan tissiltä, voi lasten "hankkiminen" opiskelujen aikana olla ihan hyvä idea. kotiin jääminen on varmasti paljon helpompi järjestää, kun ei ole töissä. ja mitä tulee raha-asioihin; kotihoidon tuki on 314€, tuloista riippumatta, mutta opiskelija voi lisäksi nostaa opintotukea (jos opiskelut etenee) ja saada esim hoitolisää ja muita sosiaalietuuksia.
itse opiskelen yliopistossa ja mieheni on töissä/aikuiskoulutuksessa. toiveena olisi saada pieni rakkauden hedelmä kandin loppuvaiheessa/ maisterin alussa. vanhempainvapaan jälkeen jäisin sitten kotiin ja siinä samalla jatkaisin opiskelua.
meistä tuntuisi pahalta laittaa alle 3-vuotias kokopäiväisesti päiväkotiin, ja siksi tuo opiskelun ja lasten yhdistäminen tuntuu hyvältä ratkaisulta.