Paljon työtä, velkaa, vastuuta omasta ja toisten hyvinvoinnista. Vähän aikaa sosiaalisille kontakteille ja niiden ylläpitämiselle. Autioituvassa maaseudussa naapurit kaukana ja niiden vähäistenkin naapureiden kanssa välit välillä niin ja näin.
Elämä pyörii eläinten hoidon ja muun tilanpidon ympärillä. Alussa mukavalta tuntuva työ alkaa jossain vaiheessa väsyttää. Itsekseen ihmettelee, miten tähän on tultu. Minne jäi se intohimo työhön? Karisiko se matkan varrella jonnekin, vaihvihkaa, lähes huomaamatta? Kävihän sitä ennen tanssimassa, edes kesäisin, nyt sekin on unohtunut. Vietettiin ystävien kanssa iltaa, vähät siitä, vaikka aamulla väsyttikin, oli kuitenkin ollut mukavaa.
Sukulaisiin ei välttämättä pidä enää niin yhteyksiä. Parisuhteelle ei löydy aikaa niin paljon kuin se vaatisi, onhan se kuitenkin kaiken lähtökohta. Kaikkea tällaista, sanoisinko tylsistymistä, on varmaan tullut aika usealle viljelijälle matkan varrella eteen.
Miten selvisitte siitä? Mikä toi taas ilon työhön ja elämään yleensäkin? Pitikö panna monta asiaa kerralla uusiksi vai riittikö silmien aukaisu? Uusi harrastus? Tai uusi ihmissuhde? Töiden järkiperäistäminen? Alan vaihto? Vai mikä?
Kertokaa.
Elämä pyörii eläinten hoidon ja muun tilanpidon ympärillä. Alussa mukavalta tuntuva työ alkaa jossain vaiheessa väsyttää. Itsekseen ihmettelee, miten tähän on tultu. Minne jäi se intohimo työhön? Karisiko se matkan varrella jonnekin, vaihvihkaa, lähes huomaamatta? Kävihän sitä ennen tanssimassa, edes kesäisin, nyt sekin on unohtunut. Vietettiin ystävien kanssa iltaa, vähät siitä, vaikka aamulla väsyttikin, oli kuitenkin ollut mukavaa.
Sukulaisiin ei välttämättä pidä enää niin yhteyksiä. Parisuhteelle ei löydy aikaa niin paljon kuin se vaatisi, onhan se kuitenkin kaiken lähtökohta. Kaikkea tällaista, sanoisinko tylsistymistä, on varmaan tullut aika usealle viljelijälle matkan varrella eteen.
Miten selvisitte siitä? Mikä toi taas ilon työhön ja elämään yleensäkin? Pitikö panna monta asiaa kerralla uusiksi vai riittikö silmien aukaisu? Uusi harrastus? Tai uusi ihmissuhde? Töiden järkiperäistäminen? Alan vaihto? Vai mikä?
Kertokaa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
muutama vuosi sitten alko terveys mennä, ensin multa ja sitte emännältä. Vaan ku velkaa oli ja on edelleen, niin ei auttanu itku markkinoilla. Tyhjät työt jätettiin ja keskityttii ns. oleelliseen. Lisättiin lypsäviä ja kiristettiin taloutta. Maksettiin velkoja nopeammin pois. Nyt jo helpottaa taloutellisesti. Ruvettiin kulkemaan tansseissa ja saatiin uusia ystäviä. Arki on työtä mut on siinä jo huviaki. Monipuolisuutta.
ei kun kävelemään. Sauvakävely piristää, saa ulkoilmaa, kunto nousee ja maha pienenee.
mietin samaa mutta en saanut ulos, elämän ilo on usein pienissä asioissa, sadepisarassa koivun lehdellä, mullan tuoksu, aurinkon kimmallus sateen jälkeen, satoja asioita kun vain haluamme nähdä. Liikunta, työstä tai kuntoilusta, antaa mielenrauhan ja usein ratkaisun vaikeisiinkin asioihin.
tympäsi eikä mikään kiinnostanu. Emännän kans välit viileni, kesti kauan huomata ja hyväksyä se. Tuli uus ystävä elämään, naisimmeinen. Alkohan päivä paistaa, huomas uuden naisen myötä elävänsä taas. Ei se surutta käyntiin lähteny mutta vaikeuksien kautta voittoon. On se näin vanhempanaki mukava tulla huomatuksi. Että joku tykkää.
On kasvaa sinuksi itsensä ja asioiden kanssa.
Ei saa käpertyä pensaaseen.Pitää opetella alaa ja uusiakin asioita.Pitää harrastaa resurssien mukaan.Pitää etsiä uusia ystäviä,nykyinen parisuhde on myös hoidettava.
On hoidettava myös itseään,kuntoiltava,vältettävä alkoholia.
Kriisien(pienten sellaisten) ja elämänkantapääkoulun jälkeen on elämä mukavaa ja hallittua.
Tuntuu jotta näin viisikymppisenä elän elämäni parasta aikaa.
koiran kanssa yksin metässä ja kavereitten kans hirvimetillä.
piti mennä kuntoutukseen ku kroppa alko narista.
Opin siellä kuiteski liikkumaan, motivaatio kolahti kun näki mihin kuntoon moni oli menny.
Ukko löysi kyllä uuen emännän mut niin minäki uuden kaverin. Loppu hyvin kaikki hyvin.
käydä. Mut meillä parani välit kun töitä karsittiin. Min mies on hiljasta sorttia luonnostaan mut kun pääsi hänki uusiin ympyröihin useammin oppi sosiaalisemmaksi. Oli jotain juteltavaakin ku ei koko aikaa oltu nokat vastakkain.
Itsellä lähinnä juttuseuran puute. Pari vuotta sitten aloin kulkea kerran viikossa uimassa, matkaa oli kyllä paljon, mutta kerran viikossa sai pari tuntia omaa aikaa.
Ei se enää riitä halu ihmisten ilmoille useammin kova. Ei sillä että en haluaisi karjaa hoitaa,
mut piristystä omaan elämääni kaipaan muutaki elämää. On vaan hankalaa ku asuu aika kaukana.
Vaikka sataan henkilöön.
Minulla ainakin onnistui,matka ei ole este.