Tuli mieleeni, kun tyttö on levittänyt
kaikki joulukoristeet lattialle
ja kategoroi niitä parhaillaan,
niin minkälaisen kuusen koristelet?
Jos saisin oman maun mukaan koristella,
siinä olisi vain kulta/violettiväriä.
Koristeita niukasti ja aidot kynttilät.
Mutta tytär haluaa jenkkityyliin
kaiken maailman eriväriset pallot
ja riiputtimet. Joten niin tehdään. :)
kaikki joulukoristeet lattialle
ja kategoroi niitä parhaillaan,
niin minkälaisen kuusen koristelet?
Jos saisin oman maun mukaan koristella,
siinä olisi vain kulta/violettiväriä.
Koristeita niukasti ja aidot kynttilät.
Mutta tytär haluaa jenkkityyliin
kaiken maailman eriväriset pallot
ja riiputtimet. Joten niin tehdään. :)
Vastaukset 13
Vanhimmat
Meille hankittiin viime jouluna tekokuusi ja vietin sen johdosta elämäni ensimmäisen nuhattoman joulun. Kauan meni tajuamaan, että kuusi aiheutti joka jouluisen kovasti aivastuttavan nuhan. Tai oikeastaan olin tajunnut kauan sitten, mutta oli niin kovin vaikea antaa itselleen periksi tässä aitousasiassa.
Tyytyväinen olin jopa kuusen ulkonäköön. Ikänään ei meillä ole ollut niin napakka ja tasaoksaista kuusta, eikä tarvinnut lyhennellä eikä kastella.
Jossain nurkassa kai löytyy edelleen edellisen joulun kuusen neulasia. Sen kanssa menikin taisteluksi ennen kuin oli jalassa. Oli pikkuisen liian pitkä ja huushollin kaikki sahat olivat mökillä. Löysin rautasahan terän, joka oli katkennut kahteen osaan. (Alakerran naapurilta kävin kysymässä sahaa lainaan, mutta sama juttu heidänkin sahat olivat mökillä.) Sillä puolikkaalla kitkuttelin parisen tuntia välillä huilaten. Kädet nousivat neulasten pistokohtien kohdalta kutiseville paukamille ja lihakset kipeytyivät. Hups heijaa kuitebkin, sain kuusen poikki.
Kuusemme koristeet ovat perinteiset, mitä vuosien varrella on kertynyt. Yleisilme kaikkien tilpehöörien kanssa on punainen ja kultainen. Tyttö koristeli viime vuonna ansiokkaasti. (jätti liikoja koristeita pois) Minusta oli ihanaa, kun en tarvinnut osallistua siihen. Toivottavasti haluaa homman hoitaa myös tämä vuonna.
Sitkeesti vaan joka joulu olin nuhassa,
en halunnut muovikuusta ajatellakaan.
Sitäpaitsi kuusen haku oli meillä perinne.
Minä ja pojat se metsästä haettiin.(Luvalla) ;)
Tarvottiin siellä puolimetrisessä
umpihangessa ja tehtiin välillä enkeleitä. :)
Kerrankin minulla oli nivelsiteet taas kerran
paukahtaneet, mutta keppien kanssa klonkutin
poikien perässä. ;)
Minä valikoin ja pojat kaatoivat.
Kaikki yhdessä sitten se koristeltiin.
Mutta eron jälkeen (-92)ostin muovisen Etolasta.
Oli kalliskin kuin mikä,
muistaakseni yli tonnin markoissa,
mutta hyvin on palvellutkin.
Ei merkkiäkään kulumisesta. Eikä nuutumisesta ;)
Perinne meni poikki, (meni paljon muutakin),
mutta niin lähti nuhakin, heh :))
Onpa ollut kuuset siihen aikaan kalliita. Meidän kuusi maksoi noin 20 euroa Anttilassa, tarkka hinta on vuodessa unohtunut. :))
Käytiin tytön kanssa just hakemassa alakerrasta joulukoristeet. Joitain valoja ripustelen sillä aikaa kun lapset käyvät isänsä luona. Parvekkeele laitan oikeita kynttilöitä palamaan.
Pitäisi alkaa väsäämään ilmoitusta ilmaisjakelulehteen. Varastossa näin pois joutavia urheiluvälineitä ja muutakin joutavaa.
Pojan kanssa joku aika sitten juteltiin, laskettelusukset, sählymaalivahtikypärän ja jääkiekkoiluun liittyvät varusteet koki tarpeettomaksi. Ja hänen pitäisi saada uusi sähkökitara, oikein huippuluokkaa vielä.
Muutenkin elää sellaista vaihetta, että oman rahan puute vaikuttaa jopa opiskelumotivaatioon. Surkutteli, että jos yliopistoon menee ylioppilaaksi päästyään, miten kauan menee, kun pääsee hankkimaan.
Siksipä keksittiin kikaksi mainosten jako ja nyt on toista viikkoa sitä keikkarina tehnyt. Koska on auto käytössä niin pystyy menemään sinne missä tarvitaan sijaista.
Näin joulun alla onkin ollut paljon jaettavaa ja taksoitus on kappaleiden mukaan, yllättävän hyvin on laskettu jo tienanneen ja auton käytöstökin saa korvauksen. Siskonsa on tykännyt olla kaverina, joten hän saa sitten veljeltään taskurahaa.
monia vuosia, kunnes tämän viimeisen kanssa
paloi pinna.
Painomustetta oli jokapuolella huushollia
ja vähän väliä sain hoputtaa töihin.
Milloin satoi vettä, tai tuuli liian paljon,
ettei olisi huvittanut mennä.
Totesin, että siihen loppui.
Käyköön siivoamassa ja tiskailemassa,
jos se raha tulee helpommin. ;)
Minä myyn huuto.netissä ylimääräisiä tavaroita.
(Sekä välillä ostankin, hih)
Tytöltä jää nopeasti vaatteet pieniksi
ja silti aivan hyväkuntoisiksi.
Siellä saa hyvin kaupaksi kaikennäköistä.
Digikamera pitäisi hankkia,
nyt joutuu aina lainaamaan..
Kelkka on meillä ostettavien listalla,
täällä ei hiekoiteta tienreunoja ollenkaan
juuri kelkkailun takia.
Se olisi kova peli, tosin kallis :(
Muksut käyvät koulussakin kelkalla,
jopa ysiluokkalaiset.
Ollaan kylläkin maalla. :)
Painomusteen vaikutuksen olen ehtinyt huomata. ;)
Pitääpä käydä katsomassa tuota huutonettiä. Oletko ostajat samalta paikkakunnalta, jos eivät niin miten vaihto hoituu?
Vuosien saatossa olen myynyt hirveästi tavaraa kirpparilla. Mielellään panen kiertoon kaiken minkä voin, aivan jo ympäristön suojelun kannalta katsoen. Nykyisin vaan ei täällä päin ole yhtä hyviä mahdollisuuksia olla myymässä itse paikan päällä kuin aikaisemmin. Valintakirppareilta taas on alkanut häviämään tavaraa enempi kuin mitä menee kaupaksi.
Tarkoitatko tuolla kelkalla potkukelkkaa? Mulla olisi mökillä joutava. Kun lapset olivat pieniä ja asuttiin pienemmässä kaupungissa se oli oiva peli. Nyt en katsonut sitä enää tarvitsevani kaupungissa. Jos ei ostajaa ilmaannu, niin joskus kevät jäillä mökillä sillä saisi hyvät kyydit.
Riippuu minkä kokoinen tavara on,
niin se lähetetään joko matkahuollon kautta,
tai postitse.
Kamalan kallista kylläkin kumpikin muoto.
Ihmeen paljon tavara siellä liikkuu.
Olen myynyt meikeistä hanuriin. :)
Eli maksu ensin tilille ja sitten tavara postiin.
Myyjä ja ostaja on rekisteröinyt nickinsä
ja nickin jälkeen suluissa on numero,
joka kertoo annetun palautteen.
Jokaisesta kauppatapahtumasta annetaan
palautetta.
Jos joku maksaa esim. myöhässä, niin sen voi
kirjoittaa ko. nickin palautteeseen.
Kiitettäviä yleensä kaikki palaute on,
ei siellä väärinkäytöksiä pahemmin
varmaankaan ole ilmaantunut.
Minulla ainakin kaikki on mennyt hyvin. :)
Alkuvuodesta laitamme myyntiin taas
kevätvaatteita ja jalkineita.
Helppoa kuin mikä. :)
Oma kamera tietysti olisi hyvä olla. :))
(Olisipa rikas joulupukki,
niin voisi vaikka tuoda sellaisen, mutta ei ole).
Kelkalla tarkoitin potkukelkkaa. :)
Tässä kaupunkien välisen eron huomaa, hih :)
Meillä päin puhutaan vain kelkoista
ja moottorikelkoista.
Niitä täällä vilisee joka toisella,
kun meren jää on tuossa talon nurkalla. :)
kuuluu olevan yksi tyttöjeni joululahjatoive.
Myisitkö vaikka mulle?
Tai pukkihansen sitten tuo, jos tuo.....
Myisin, mutta kun se on nyt mökillä asti ja siellä ei ole käyntiä ennen joulua. Luultavammin vasta, kun nyt tulemattomat lumet ovat ehtineet sulaa ja kevät nurmet alkavat vihertää. Toisaalta millähän tavalla sen saisi toimitettua. Välimatkaa, kun saattaa olla satoja kilometrejä. Minä täällä Keski-Suomesta katsottuna pikkuisen idempänä.
Minä ihan meinasin,että jos olisit ottanut kelkan allesi ja potkutellut meille sillä. :-)))
Ei kait se muutama sata kilometriä raikkaassa talvisäässä missään tunnu.
Enkä oikeasti tiedä liekö satoja kilometrejä välimatkaa, tässä viitostien varrella kuitenkin asustan.
Tosipuheessa taitaa olla niin, että saan jo potkukelkan kaupasta silla, minkä rahti maksaisi, joten ei meillä taida kauppoja edes syntyä.
Tytöt on sitä vinkuneet kyllä, mutta eipä monesti näissä kaupunkioloissa ole kelejä, että pääsisi potkuttelemaan. Hiekkaa kylvetään heti kun alkaisi hyvät potkurikelit.
Olisihan se varalta sitten kun ukkokodista köpötteleisin kesät talvet potkurilla kartsalle...
Että tämmöstä tuumittelua tänään..
Niin just, rahteina mennisi potkuriraha, kun eihän siitä uuden hintaa saisi. Taitaa kannattaa pitää muinaismuistoina jälkipolville.
Vai viitostien varrella! Sama täällä :) voin sen sanoa tarkemminkin, en sitä suurena salaisuutena pidä, kun aivan olen sinut juurieni kanssa. Eli vilkutan Pohjois-Savon piäpaekalta, Kalakukkojen kaupungista.
Ilma on tosiaan ihanan kiprakka. Mukavalta tuntui routainen maa jalkojen alla, kun kauppareissulla oikaisin leikkipuiston nurmikon kautta.
Jos meille laitetaan kuusi.. se on joko muovinen pitkään meillä ollut.
tai sitten haetaan tutun metsästä aito.
katsotaan miten tässä kiireen keskellä jaksetaan ja keretään touhuta.
Joulun alle sijoittuva hautajaisreissu pistää vähän mieltä matalaksi ja joulukin tuntuu nyt niin ikävältä.
Ehkä pääsen jouluntunnelmaan.. kun saan tämän ikävän asian pois.
Niin se kuusi...viininpunaiset köynnökset ja pallot.. kynttilät.. ja sellainen ovikoriste jossaon kaksi valkoista kyyhkystä.. ne siihen laitetaan.. ei muuta.
Kuusen latvaan tähti.. tai enkeli... katsotaan kumpi sopii paremmin tunnelmaan.
Aina ennen kuusemme on ollut tosi värikäs.´
viime´jouluksi hommasin nämä koristeet.
lapset tahtoisivat vaihtaa väriä.. mutta nyt ei ole vara uusiin koristeisiin..
Niinpä. niitä lehtiä sitä poika meilläkin jakaa...
innoissan on lähtenyt mutta palkka on kyllä tosi kehno..
laitan sen parvekkeelle, täällä sisällä kun alkaa olla niin ahdasta muutenkin. Niin ja kokemusta meilläkin kyllä niistä lehtien ja mainosten jakamisesta on aivan riittämiin. Allerginen kun sattuu olemaan jopa painomusteelle, niin se tuotti kaksinverroin ongelmia, se jakaminen. Onneksi sitä souvia ei kovin kauaa kestänyt. Se kun oli sellainen kesäloma sijaisuus. Olisin varmasti kuollut jos olisi kauemmin kestänyt ;))) Lapsi sen silloin sai, sen homman, mutta joutui melkeinpä samantein umpisuoli leikkaukseen joten äiti ja tytär hoiti ne hommat sitten loppuun.....
Sen kyllä sanon että moneen sitä joutuu ihminen sitä elantoa etsiessään. Kyllä mekin harmiteltiin silloin sitä pientä rahasummaa joka lehtien jaosta tulee......sentään aika homma lajitella ja säilytellä jakopäivään saakka...kaikesta muusta puhumattakaan.
..emme laita omaa kuusta, joulun vietosta kun suurin osa ilmeisesti menee vanhalla kotipaikkakunnalla sukulaisten nurkissa.
Haaveenani olisi kuusi jossa olisi väreinä tummanpunaista ja valkoista, jossain muussa kuin muovisessa muodossa.