Eläinrääkkäystä

mun mäykky ainakin nauttii esiintymisestä. en sitä siellä väkipakolla hihnassa vedä ympäri kehää.

tuota mieltä, että näyttelyt ovat eläinrääkkäystä... paitsi silloin jos koira ei siitä itse nauti.
itse ollessani tuolla Tampereen KV.ssä (tosin vain katselemassa) monien koirien olemuksesta jo näki että ne siitä kehässä olemisesta nauttivat :)

"Kyllähän ne näyttelyt on varmasti enemmän ihmistä kuin eläintä varten."
Tavallaan joo ja tavallaan ei, koska näyttelythän on alunperin sitä varten, että saadaan hyviä ja terveitä koiria jalostukseen, eikä penuteta ensimmäisiä koiria jotka tulee vastaan.

itse ole kirjoitti:

tuota mieltä, että näyttelyt ovat eläinrääkkäystä... paitsi silloin jos koira ei siitä itse nauti.
itse ollessani tuolla Tampereen KV.ssä (tosin vain katselemassa) monien koirien olemuksesta jo näki että ne siitä kehässä olemisesta nauttivat :)

"Kyllähän ne näyttelyt on varmasti enemmän ihmistä kuin eläintä varten."
Tavallaan joo ja tavallaan ei, koska näyttelythän on alunperin sitä varten, että saadaan hyviä ja terveitä koiria jalostukseen, eikä penuteta ensimmäisiä koiria jotka tulee vastaan.

Lue lisää

jos koira on kiertänyt esim 3 vuotiaana lähemmäs 100:ssa näyttelyssä, se menee jo eläinrääkkäyksen piiriin. Näyttelyissä näkee hyvin väsyneitä kehäraakkejakin, siinä menee jo se raja yli. Lähinnä kääpiökoirapiireissä tätä näkee eniten.

kennelliitolla voisi olla joku raja, kuinka monta kertaa per/vuosi voi koira näyttelyssä käydä.

liikaa´´´´ kirjoitti:

jos koira on kiertänyt esim 3 vuotiaana lähemmäs 100:ssa näyttelyssä, se menee jo eläinrääkkäyksen piiriin. Näyttelyissä näkee hyvin väsyneitä kehäraakkejakin, siinä menee jo se raja yli. Lähinnä kääpiökoirapiireissä tätä näkee eniten.

kennelliitolla voisi olla joku raja, kuinka monta kertaa per/vuosi voi koira näyttelyssä käydä.

Lue lisää

Jos näyttelyt ovat eläinrääkkäystä niin minun koirani ovat kai sitten jonkin sortin masokistejä tai jotain, kun tuntuvat nauttivan näyttelyistä PALJON. Aina on kamala kilpailu kotona että kuka pääsee mukaan (eivät raukat ymmärrä että olen päättänyt sen jo yli kuukausi sitten kun lähetin ilmoittautumiset ;D) ja ne jotka eivät pääse murjottavat palatessani sekä minulle että mukaan päässeelle/päässeille.

Tietenkin koiranäyttelyihinkin liittyy sellaista, mitä itse en hyväksy enkä ikinä koirilleni tekisi, mm. ohuessa ketjussa "hirttämällä" esittämistä (varsinkin terrierreissä tätä näkee, koiran etujalat eivät kunnolla koske edes maahan), varpaille astumista jalkojen asentojen korjaamiseksi jne.. Mutta kuka tätä tekee? Sen saa itse jokainen päättää, eikä vika ole näyttelyissä vaan handlerissa.

nyt ottaa.. kirjoitti:

Jos näyttelyt ovat eläinrääkkäystä niin minun koirani ovat kai sitten jonkin sortin masokistejä tai jotain, kun tuntuvat nauttivan näyttelyistä PALJON. Aina on kamala kilpailu kotona että kuka pääsee mukaan (eivät raukat ymmärrä että olen päättänyt sen jo yli kuukausi sitten kun lähetin ilmoittautumiset ;D) ja ne jotka eivät pääse murjottavat palatessani sekä minulle että mukaan päässeelle/päässeille.

Tietenkin koiranäyttelyihinkin liittyy sellaista, mitä itse en hyväksy enkä ikinä koirilleni tekisi, mm. ohuessa ketjussa "hirttämällä" esittämistä (varsinkin terrierreissä tätä näkee, koiran etujalat eivät kunnolla koske edes maahan), varpaille astumista jalkojen asentojen korjaamiseksi jne.. Mutta kuka tätä tekee? Sen saa itse jokainen päättää, eikä vika ole näyttelyissä vaan handlerissa.

Lue lisää

Se on totta että aina löytyy niitä, jotka pilaavat muidenkin "maineen". Aina löytyy niitä, jotka eivät ymmärrä, että näyttelyissä tärkeintä ei ole voitto. Suurin osa näyttelyharrastajista kohtelee koiriaan erittäin hyvin ja pitävät huolta, että koirilla on mukavaa. Se on harmi, että löytyy niitäkin, joille tärkeintä on voitto, muusta viis. Niitä on kuitenkin aika pieni prosentti kaikista ja tällaisille ei mahda mitään, jos ovat niin tyhmiä, etteivät tajua koirien parasta.

Itse olin juuri koko viikonlopun näyttelyissä. Koiralla oli todella kivaa!!

liikaa´´´´ kirjoitti:

jos koira on kiertänyt esim 3 vuotiaana lähemmäs 100:ssa näyttelyssä, se menee jo eläinrääkkäyksen piiriin. Näyttelyissä näkee hyvin väsyneitä kehäraakkejakin, siinä menee jo se raja yli. Lähinnä kääpiökoirapiireissä tätä näkee eniten.

kennelliitolla voisi olla joku raja, kuinka monta kertaa per/vuosi voi koira näyttelyssä käydä.

Lue lisää

Ota huomioon, että eri yksilöt jaksavat eri lailla! Toisille selkeästi riittää näyttely kerran kuussa, toiset jaksavat painaa lähes joka viikonloppu! Tietysti se on ikävää, etteivät jotkut osaa rajoittaa koiransa jaksamisen mukaan, mutta veikkaanpa, että Kennelliiton asettamat rajat eivät juurikaan saisi kannatusta - ei myöskään kennelliitolta itseltään. Itse en ole oikeastaan koskaan omien rotujen (seurakoiria) parissa huomannut, että joku vetäisi yli koiran jaksamisen. Tietysti se on aina mahdollista, että koira on joskus väsynyt, esim. kuuman sään takia, mutta se on aina poikkeus, seuraavalla kerralla koira jaksaa taas innoissaan!

liikaa´´´´ kirjoitti:

jos koira on kiertänyt esim 3 vuotiaana lähemmäs 100:ssa näyttelyssä, se menee jo eläinrääkkäyksen piiriin. Näyttelyissä näkee hyvin väsyneitä kehäraakkejakin, siinä menee jo se raja yli. Lähinnä kääpiökoirapiireissä tätä näkee eniten.

kennelliitolla voisi olla joku raja, kuinka monta kertaa per/vuosi voi koira näyttelyssä käydä.

Lue lisää

no huh huh. mitäs pahaa siinä on että koira pääsee katsomaan vähän muutakin maailmaa kuin ainaista lenkkipolun pätkää? Ja mikäs sen mukavampaa koirasta kun saada jakamatonta huomiota omistajaltaan? Olen kiertänyt näyttelyitä enemmän kuin tarpeeksi, enkä voi kyllä yhdestäkään koirasta sanoa, että olisi näyttänyt VÄSYNEELTÄ KEHÄRAAKILTA. Ainahan niitä ensikertalaisia, pelokkaita yksilöitä näkee, mutta väsyneitä ei ole koskaan näkökenttääni sattunut. Ja nimenomaan kääpiökoirapiireissä liikun.
Näyttelyissä ei ole mitään eläinrääkkäystä, kun se tehdään oikein: koiraa ei jätetä yksin kuumaan autoon, koiraa käytetään ulkona tarpeeksi usein, koiralle annetaan huomiota, koiraa ei kuristeta hihnalla eikä vastahakoista koiraa viedä kerta kerran jälkeen uudestaan näyttelyihin. Tiukkapipot, joille voittaminen on tärkeintä, voivat jäädä kotiinsa.

koiraa ei todellakaan kouluteta näyttelyissä yhtikäs mihinkään. erehyin menemään iloisen ja ihanan kaikki hyväksyvän sakemannini kanssa koira näyttelyyn,kappas,kolme koiraa ampu päälle,arvaamatta ja omistajalta salaa. kyllä ei tarvia enää meiän tontin ohi tummien koirien kävellä.nyt meiän koira vihaa muita rakkeja..miksi??kun näyttelyissä joku päätti antaa koiransa hieman kouluttaa meiän otusta..että kivaa oli joo.

Miksi koira täytyisi viedä sopeutumaan koiranäyttelyihin, kun on monia muita tapoja...

1. Näyttelyissä koirat ovat kytkettyinä. Koirapuistoissa koirat pääsevät vapaana temmeltämään ja PYSTYVÄT käyttämään elekieltään (remmi ei ole rajoittamassa tätä). Tappeluita voi syntyä, kun remmi rajoittaa elekielen käyttöä ja koira tulee väärin ymmärretyksi.

2. Suureen väkijoukkoon voi tutustua kaupungillakin. Kaupungilla on myös ajavia autoja ja muita arkipäivän juttuja, mitä EI OLE näyttelyhalleissa.

3. Vieraita ihmisiä löytyy koirapuistosta, kaupungilta, tuttavista, eläinlääkäristä, lemmikkieläinkaupoista,...

"Jos koira köllöttää vain oman perheensä luona kotonaan, siitä voi tulla hyvinkin arka sekä toisille koirille aggressiivinen."

- Mielestäni tälläiselle ihmiselle ei sovi koira.

iutui kirjoitti:

Miksi koira täytyisi viedä sopeutumaan koiranäyttelyihin, kun on monia muita tapoja...

1. Näyttelyissä koirat ovat kytkettyinä. Koirapuistoissa koirat pääsevät vapaana temmeltämään ja PYSTYVÄT käyttämään elekieltään (remmi ei ole rajoittamassa tätä). Tappeluita voi syntyä, kun remmi rajoittaa elekielen käyttöä ja koira tulee väärin ymmärretyksi.

2. Suureen väkijoukkoon voi tutustua kaupungillakin. Kaupungilla on myös ajavia autoja ja muita arkipäivän juttuja, mitä EI OLE näyttelyhalleissa.

3. Vieraita ihmisiä löytyy koirapuistosta, kaupungilta, tuttavista, eläinlääkäristä, lemmikkieläinkaupoista,...

"Jos koira köllöttää vain oman perheensä luona kotonaan, siitä voi tulla hyvinkin arka sekä toisille koirille aggressiivinen."

- Mielestäni tälläiselle ihmiselle ei sovi koira.

Lue lisää

Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että koirapuistokin on oivallinen paikka totuttaa koira muihin koiriin, mutta pentuna koira saattaa saada riehakkaiden toisten koirien hampaista niiden liian rajuissa leikeissä. Siksi pentukoira olisi turvallisempaa viedä näyttelyihin tapaamaan muita koiria.

Ja koiralle sitä paitsi on opetettava olemaan hihnassa turhia vetämättä.

Mutta koirapuistokin on silti loistava osa koiran miellyttävää arkea.

Ja allekirjoitan kyllä tuon aiemmankin vastaukseni. Sen pitäisi mielestänä olla yleistetty neuvo.

Hukka-Musti kirjoitti:

Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että koirapuistokin on oivallinen paikka totuttaa koira muihin koiriin, mutta pentuna koira saattaa saada riehakkaiden toisten koirien hampaista niiden liian rajuissa leikeissä. Siksi pentukoira olisi turvallisempaa viedä näyttelyihin tapaamaan muita koiria.

Ja koiralle sitä paitsi on opetettava olemaan hihnassa turhia vetämättä.

Mutta koirapuistokin on silti loistava osa koiran miellyttävää arkea.

Ja allekirjoitan kyllä tuon aiemmankin vastaukseni. Sen pitäisi mielestänä olla yleistetty neuvo.

Lue lisää

Tyhmä on se, joka vie pentunsa toisten koirien pyöriteltäviksi koirapuistoon (ja tällöin ainakin pentu pystyy käyttämään täysin vapaasti elekieltä). Mutta tyhmempää on se, kun tappelu aiheutuu remmin rajoittamasta tilasta. Ja tyhmyyden huippu on se taluttaja, jonka koira haastaa toisensa leikkimään ja remmi loppuu kesken aiheuttaen äkki nykäisyn koiran kaulaan.

Ja jos nyt sanoit, että koira ei saisi vetää remmissä. Niin kielläppä koiralta leikkiminen. Tavata saat mutta et leikkiä - aika julmaa. Hmm.. koiran käytöstapoihin kuuluu tuo leikkiminen - varsinkin pennuille. Eka haistellaan, jos ollaan kavereita, niin sitten leikitään.

Ihmetyttää vain, että missä mielessä pentua pitäisi kouluttaa koiranäyttyissä, koska se ei ole paras paikka opetella elekieltä tai temmeltää. Hampaiden tarkastaminen ja muu tutkiminen voidaan opetella muuallakin kuin koiranäyttelyissä. Ja väkijoukkoon pääsee tutustumaan kaupungilla. Ohitusharjoituksia voidaan tehdä muuallakin kuin näyttelyissä.

"Sen pitäisi mielestänä olla yleistetty neuvo."

Jos kennelliitto suosittelee jonain päivänä näin, niin lähden pennulle opettamaan vapaanaoloa koiranäyttelyihin. Niin silloin siitä ei ainakaan pääse kehittymään arkaa tai aggressiivista koiraa.

johan pomppas"! kirjoitti:

koiraa ei todellakaan kouluteta näyttelyissä yhtikäs mihinkään. erehyin menemään iloisen ja ihanan kaikki hyväksyvän sakemannini kanssa koira näyttelyyn,kappas,kolme koiraa ampu päälle,arvaamatta ja omistajalta salaa. kyllä ei tarvia enää meiän tontin ohi tummien koirien kävellä.nyt meiän koira vihaa muita rakkeja..miksi??kun näyttelyissä joku päätti antaa koiransa hieman kouluttaa meiän otusta..että kivaa oli joo.

Lue lisää

Kyseessä kun ei ilmeisesti ollut kuitenkaan fyysinen "päällekäyminen"? Tästä voi vaan päätellä, että koirasi on kohtuullisen pehmeä luonteeltaan jos ei tuosta pääse yli. (Onko palveluskoiraroduilla pehmeys toivottava ominaisuus?)
Se, että tämä tapahtui näyttelyssä ei muuta asiaa miksikään. Samanlaisiin koiriin/tilanteisiin olisit voinut törmätä vaikka treenikentällä, olettaen että myös sinä opetat ja sosiaalistat koiraasi.

itselläni on koira jota en tule koskaan viemään mihinkään näyttelyyn.koirathan eivät saa edes istua kun karvat menee ja aamulla ei anneta ruokaa ettei vaan kakka tahri pyllykarvoja,tämän systeemin takanahan on se että palkittu uros tai narttu ovat parempia jalostukseen,sitä kun on muutama prinikka niin johan voi tehdä pentuja ja pistää rahoiksi.niin että totuushan on siis raha.koiraansa rakastava ei tosiaankaan koiraansa näyttelyyn veisi mutta kun siitä saa sen prinikan niin on parempi ja haluttu yksilö .koiran ei tarvitse olla niin tervekään kunhan vaan on prinikat kunnossa niin käy sitten isäksi tai äidiksi.

koiranäyttelyistä kirjoitti:

itselläni on koira jota en tule koskaan viemään mihinkään näyttelyyn.koirathan eivät saa edes istua kun karvat menee ja aamulla ei anneta ruokaa ettei vaan kakka tahri pyllykarvoja,tämän systeemin takanahan on se että palkittu uros tai narttu ovat parempia jalostukseen,sitä kun on muutama prinikka niin johan voi tehdä pentuja ja pistää rahoiksi.niin että totuushan on siis raha.koiraansa rakastava ei tosiaankaan koiraansa näyttelyyn veisi mutta kun siitä saa sen prinikan niin on parempi ja haluttu yksilö .koiran ei tarvitse olla niin tervekään kunhan vaan on prinikat kunnossa niin käy sitten isäksi tai äidiksi.

Lue lisää

Ja niitä ERI ja EH -arvojahan saa ihan hirveästi jos koira on sairas... Näyttelyssä tarvitsee olla rokotustodistukset ja vastaavat mukana, ja jos koira vaikuttaa tuomarin mielestä sairaalta, se passitetaan testeihin.

Monet vievät koiransa näyttelyihin vähän muusta syystä kuin koiran esittämisestä.

87wbow kirjoitti:

Monet vievät koiransa näyttelyihin vähän muusta syystä kuin koiran esittämisestä.

koiranomistajia on näyttelyissä mielin määrin. Ei niitä siellä sosialisteta. Kun ei ole sosiaalisia koiran omistajatkaan.

Koirat makaa bokseissaan ja osa haukkuu siellä taukoamatta.
Joku on sidottu kiinni pöydän kulmaan, on itse huomattava vähän kiertää, saa hampaat pohkeeseen.

Eihän niiden buudeleiden anneta tutustua toisiinsa, ettei saa mitään pöpöjä toisesta koirasta.

Kuka on käynyt tupeeraushuoneessa, jossa talkki pöllyää ja lakkaa sumutetan.
Onhan se kielletty, mutta ei niitä noudateta.
Villakoirilla, isoilla ainakin se on sallittuakin, se lakan käytö. Niden hengityselimet ei varmasti ole niin herkät kuin muiden elollisten.

Kuka sanoo koiransa viihtyvän näyttelyssä, se on oma kuvitelma. Koiralla ei ole äänioikeutta. Kukapa nyt sanois totuuden, että mun koira ei tykkää yhtään käydä näyttelyssä, vien vaan väkisin että tottuu.

Miksi koiran on sopeuduttava johonkin koiralle epänormaaliin vaan sen takia että kasvattaja saisi mainetta ja kunniaa.

Älytön väite että koira muka murjottaa kun ei päässyt näyttelyyn ja vielä mököttää sen takia. Enempi vois luulla että olikin lähdössä ulos leikkimään ja oli pettynyt kun ei päässyt.

Aikuiset ihmiset riitaisia, kateellisia, tukkanuottasilla ja ns.miehet siellä tuperaa koiraa pikku sormi pystyssä. Hyi hitsi.Hakkais vaikka halkoja kotona ,olis ainakin miehekkäämpää.

XX_YY kirjoitti:

koiranomistajia on näyttelyissä mielin määrin. Ei niitä siellä sosialisteta. Kun ei ole sosiaalisia koiran omistajatkaan.

Koirat makaa bokseissaan ja osa haukkuu siellä taukoamatta.
Joku on sidottu kiinni pöydän kulmaan, on itse huomattava vähän kiertää, saa hampaat pohkeeseen.

Eihän niiden buudeleiden anneta tutustua toisiinsa, ettei saa mitään pöpöjä toisesta koirasta.

Kuka on käynyt tupeeraushuoneessa, jossa talkki pöllyää ja lakkaa sumutetan.
Onhan se kielletty, mutta ei niitä noudateta.
Villakoirilla, isoilla ainakin se on sallittuakin, se lakan käytö. Niden hengityselimet ei varmasti ole niin herkät kuin muiden elollisten.

Kuka sanoo koiransa viihtyvän näyttelyssä, se on oma kuvitelma. Koiralla ei ole äänioikeutta. Kukapa nyt sanois totuuden, että mun koira ei tykkää yhtään käydä näyttelyssä, vien vaan väkisin että tottuu.

Miksi koiran on sopeuduttava johonkin koiralle epänormaaliin vaan sen takia että kasvattaja saisi mainetta ja kunniaa.

Älytön väite että koira muka murjottaa kun ei päässyt näyttelyyn ja vielä mököttää sen takia. Enempi vois luulla että olikin lähdössä ulos leikkimään ja oli pettynyt kun ei päässyt.

Aikuiset ihmiset riitaisia, kateellisia, tukkanuottasilla ja ns.miehet siellä tuperaa koiraa pikku sormi pystyssä. Hyi hitsi.Hakkais vaikka halkoja kotona ,olis ainakin miehekkäämpää.

Lue lisää

Tunnen monia ihmisiä, jotka käyvät koiranäyttelyissä. Yhdelle tuttavalleni kehässä pyörähtäminen on hauskaa ja hänen kansainvälinen muotovalionsa rakastaa esiintymistä!
Kilpailupaikalle tullessaan hän on syöttänyt koiran/t aamulla. Hän lenkittää koirat reippaalla tunnin lenkillä ennen kilpailupaikalle saapumista, ja kävelyttää ne näyttelypaikalle. Koirat ovat innosta pinkeänä, koska yhdistävät sen mukavaan toveritapaamiseen satojen kilometrien takaa. Tuttavani ei ota näyttelyitä liian tosissaan, vaan kilpailee niin kauan kun koirasta se on mukavaa. Ko. koira haluaa esiintyä ja se kyllä näyttää mikä ei ole mukavaa (kuten esim. kynsien leikkaus).

outolainen kirjoitti:

Tunnen monia ihmisiä, jotka käyvät koiranäyttelyissä. Yhdelle tuttavalleni kehässä pyörähtäminen on hauskaa ja hänen kansainvälinen muotovalionsa rakastaa esiintymistä!
Kilpailupaikalle tullessaan hän on syöttänyt koiran/t aamulla. Hän lenkittää koirat reippaalla tunnin lenkillä ennen kilpailupaikalle saapumista, ja kävelyttää ne näyttelypaikalle. Koirat ovat innosta pinkeänä, koska yhdistävät sen mukavaan toveritapaamiseen satojen kilometrien takaa. Tuttavani ei ota näyttelyitä liian tosissaan, vaan kilpailee niin kauan kun koirasta se on mukavaa. Ko. koira haluaa esiintyä ja se kyllä näyttää mikä ei ole mukavaa (kuten esim. kynsien leikkaus).

Lue lisää

on sinun viestissäsi. Tunnet monia ihmisiä jne. Mutta kuinka suuri on todellinen näyttelyissä käyvien määrä. Niitä sellaisia sinun tuntemia normaaleja, koirastaan välittäviä ihmisiä on osa tästä näyttelyissä käyvistä.

Mutta jos lasketaan esim.Messarin kävijämäärä, sinä tunnet monia. Siinä on aikamoinen väli.

Mielestäni tässä keskustelussa on otettu esiin se osa kasvattajista, jotka eivät ole samanlaisia koirastaan välittäviä kuin sinun tuntemasi.

Hienoa siinä on se etteivät he ota näyttelyitä niin tosissaan, silloin he pystyvät välittämän saman viestin koirilleen, jotka osaavat vapautua ja pitävät siitä.

Mutta olet kai samaa mieltä että siellä on sellaisia joka toinen viikko näyttelyssä käyviä, pitkät automatkat, paljon häkissä istumista. Pitkäkarvaisilla turkki on oltava määrätynlainen näyttelyssä, ei niitä niin vaan lasketa sielä edes remmin kanssa kävelemässä.

Olen itse omin silmin nähnyt näitä remmistä riuhtojia, kun koira ei olekkaan pärjännyt . Mitä se koira saa palkaksi.
Yksikin nainen itki kun tuli ulos ja riuhtoi ja äyski koiralleen autolle menoon asti.

Sinun tuntemasi on ihanne koiranomistaja, mutta hänkin, tai hekin joita tunnet, ovat samaa mieltä siitä että sielä ei kaiki ole kohdallaan.

Jos koira on ainoa koira, se viedään sellaiseen paikkaan missä haukku ja ärhentely on niin pelottavaa monelle koiralle. Koira voi täyttää kaikki kauneuden ihanteet, mutta pelkää sitä haukkua ja hälinää isossa näyttelyssä.

Mutta kun kasvattaja vaatii ainakin ne kolme käyntiä, vaikka se ei koiralle sopisi ollenkaan.
Koiria on, kuin ihmisissäkin, erilaisia luonteita. herkemmät ei tähän sopeudu.
ne pelkäävät. Hilseilevät, joka on pelon ja aristuksen merkki.Mustissa näkyy parhaiten.

Omistajan pitäisi pitää kiinni siitä, miten tuntevat koiransa.

mutta kun ostaa 1000-2000e koiran, tottahan niillä käydään näyttelyissä. Jos se pärjää hyvin, ajattelevatko he että omistaja siitä saa mitään kunniaa itselleen. se menee kasvattajalle.

Oikein onkin, kun kasvattaja on päässyt niin pitkälle, että tulee hyviä jälkeläisiä.
Oikea kasvattaja neuvo totuttelemaan pienemmissä näyttelyissä ensin, vaikka nisä epävirallisissa, joihin saa osallistua sekarotuisetkin.

Ne näyttelyt on hempeämpiä, vaikka siellä on jonkun vaikea ymmärtää miksi sekarotuinen voitti hänen puhdasrotuisen.

Silloin saa tuomarikin kuula kunniansa, miten noin voi käydä. Mutta kun siinä arvostelussa on yksi tärkeä tekijä, se luonne ja avoimmuus.
Se tulee omistajan kautta pitkälti, mutta on jo perusarkoja, jotka ei sovi näyttelyyn.

Kaiken kaikkiaan liian useasti näyttelyssä käyvä, kaksviikkoa äliä, joskus viikko, on koiralle rasitus. nimittäin mitä luulette sen kahden viikon ajan kotona olevan.

Sitä trimmataan seuraavaan näyttelyyn.
Olen varma asiasta kun nyt kirjoitan, rttä suuri osa näyttelykoirista ei saa sitä luonnollista kotihoitoa, vapauden tunnetta, hellyyttä, koska niiden on oltava aina timmissa kunnossa. Useammalla on kotonaan vielä kymmeniä muita koiria, osa näyttelykoiria, osa niitä joita pennutetaan että saavat kulut hoidettua.

Sinulla Häh, oli hyvä kirjoitus, unohdit vain et voi tuntea niin monia kuin koiranäyttely pitää sisällään. Se ei ole koko totuus, jos tuntemasi omistajat pitävät näin huolta koiristaan.

Esimerkillisiä kylläkin. Toivon että tämä kirjoitus valaisi mikä on todellinen ogelma ja jos näistä keskustellaan, pois on suljettu keskustelun ulkopuolelle ne jotka hoitavat koiransa perheenjäsenenä ja hyvänä kaverina, siitä huolimatta että käyvät näyttelyssä. Se on oikeasti kivaa näin.

XX_YY kirjoitti:

on sinun viestissäsi. Tunnet monia ihmisiä jne. Mutta kuinka suuri on todellinen näyttelyissä käyvien määrä. Niitä sellaisia sinun tuntemia normaaleja, koirastaan välittäviä ihmisiä on osa tästä näyttelyissä käyvistä.

Mutta jos lasketaan esim.Messarin kävijämäärä, sinä tunnet monia. Siinä on aikamoinen väli.

Mielestäni tässä keskustelussa on otettu esiin se osa kasvattajista, jotka eivät ole samanlaisia koirastaan välittäviä kuin sinun tuntemasi.

Hienoa siinä on se etteivät he ota näyttelyitä niin tosissaan, silloin he pystyvät välittämän saman viestin koirilleen, jotka osaavat vapautua ja pitävät siitä.

Mutta olet kai samaa mieltä että siellä on sellaisia joka toinen viikko näyttelyssä käyviä, pitkät automatkat, paljon häkissä istumista. Pitkäkarvaisilla turkki on oltava määrätynlainen näyttelyssä, ei niitä niin vaan lasketa sielä edes remmin kanssa kävelemässä.

Olen itse omin silmin nähnyt näitä remmistä riuhtojia, kun koira ei olekkaan pärjännyt . Mitä se koira saa palkaksi.
Yksikin nainen itki kun tuli ulos ja riuhtoi ja äyski koiralleen autolle menoon asti.

Sinun tuntemasi on ihanne koiranomistaja, mutta hänkin, tai hekin joita tunnet, ovat samaa mieltä siitä että sielä ei kaiki ole kohdallaan.

Jos koira on ainoa koira, se viedään sellaiseen paikkaan missä haukku ja ärhentely on niin pelottavaa monelle koiralle. Koira voi täyttää kaikki kauneuden ihanteet, mutta pelkää sitä haukkua ja hälinää isossa näyttelyssä.

Mutta kun kasvattaja vaatii ainakin ne kolme käyntiä, vaikka se ei koiralle sopisi ollenkaan.
Koiria on, kuin ihmisissäkin, erilaisia luonteita. herkemmät ei tähän sopeudu.
ne pelkäävät. Hilseilevät, joka on pelon ja aristuksen merkki.Mustissa näkyy parhaiten.

Omistajan pitäisi pitää kiinni siitä, miten tuntevat koiransa.

mutta kun ostaa 1000-2000e koiran, tottahan niillä käydään näyttelyissä. Jos se pärjää hyvin, ajattelevatko he että omistaja siitä saa mitään kunniaa itselleen. se menee kasvattajalle.

Oikein onkin, kun kasvattaja on päässyt niin pitkälle, että tulee hyviä jälkeläisiä.
Oikea kasvattaja neuvo totuttelemaan pienemmissä näyttelyissä ensin, vaikka nisä epävirallisissa, joihin saa osallistua sekarotuisetkin.

Ne näyttelyt on hempeämpiä, vaikka siellä on jonkun vaikea ymmärtää miksi sekarotuinen voitti hänen puhdasrotuisen.

Silloin saa tuomarikin kuula kunniansa, miten noin voi käydä. Mutta kun siinä arvostelussa on yksi tärkeä tekijä, se luonne ja avoimmuus.
Se tulee omistajan kautta pitkälti, mutta on jo perusarkoja, jotka ei sovi näyttelyyn.

Kaiken kaikkiaan liian useasti näyttelyssä käyvä, kaksviikkoa äliä, joskus viikko, on koiralle rasitus. nimittäin mitä luulette sen kahden viikon ajan kotona olevan.

Sitä trimmataan seuraavaan näyttelyyn.
Olen varma asiasta kun nyt kirjoitan, rttä suuri osa näyttelykoirista ei saa sitä luonnollista kotihoitoa, vapauden tunnetta, hellyyttä, koska niiden on oltava aina timmissa kunnossa. Useammalla on kotonaan vielä kymmeniä muita koiria, osa näyttelykoiria, osa niitä joita pennutetaan että saavat kulut hoidettua.

Sinulla Häh, oli hyvä kirjoitus, unohdit vain et voi tuntea niin monia kuin koiranäyttely pitää sisällään. Se ei ole koko totuus, jos tuntemasi omistajat pitävät näin huolta koiristaan.

Esimerkillisiä kylläkin. Toivon että tämä kirjoitus valaisi mikä on todellinen ogelma ja jos näistä keskustellaan, pois on suljettu keskustelun ulkopuolelle ne jotka hoitavat koiransa perheenjäsenenä ja hyvänä kaverina, siitä huolimatta että käyvät näyttelyssä. Se on oikeasti kivaa näin.

Lue lisää

Tosiasia kun nyt sattuu olemaan se, että näyttelyissä on kova kilpailu. Siellä ei sijoitu lihasköyhä koira. Näyttelykoirat ovat pienestä pitäen saanet kunnon kontakteja ihmiseen, hellyyttä, tapakoulutusta, ulkoilua jne paaaljon enemmän kuin moni ns. kotikoira.
Jotkut reissaavat näyttelyissä joka viikonloppu molempina päivinä lauantaina ja sunnuntaina, mikäli näyttelyitä riittää ja niitähän meillä riittää.

Olen seurannut touhua vuosikymmeniä. Niinsanotut huonot näyttelyharrastajat tipahtavat kyydistä aika nopeasti, sillä näyttelyissä käyvä koira, tarvitsee aikaa, vaivaa, treenausta, leikkiä, lenkkejä. Onnellinen.. käsittelyyn tottunut hyväkuntoinen, hyvin hoidettu koira nauttii näyttelyistä ja erottuu edukseen missä tahansa.
On se kummallista kun yhtäkkisesti näitä kaikki paremmin tietäjiä on ilmestynyt. Luulisi kun pitävät näyttelyitä niin turmiollisena jeläinrääkkäysjuttuna, käyvät kumminkin mätsäreissä ja viitsivät omien luulojensa perusteella kirjoittaa näyttelyasiaa.....muka asiantuntijoina.

viestiäsi lukiessa kirjoitti:

Tosiasia kun nyt sattuu olemaan se, että näyttelyissä on kova kilpailu. Siellä ei sijoitu lihasköyhä koira. Näyttelykoirat ovat pienestä pitäen saanet kunnon kontakteja ihmiseen, hellyyttä, tapakoulutusta, ulkoilua jne paaaljon enemmän kuin moni ns. kotikoira.
Jotkut reissaavat näyttelyissä joka viikonloppu molempina päivinä lauantaina ja sunnuntaina, mikäli näyttelyitä riittää ja niitähän meillä riittää.

Olen seurannut touhua vuosikymmeniä. Niinsanotut huonot näyttelyharrastajat tipahtavat kyydistä aika nopeasti, sillä näyttelyissä käyvä koira, tarvitsee aikaa, vaivaa, treenausta, leikkiä, lenkkejä. Onnellinen.. käsittelyyn tottunut hyväkuntoinen, hyvin hoidettu koira nauttii näyttelyistä ja erottuu edukseen missä tahansa.
On se kummallista kun yhtäkkisesti näitä kaikki paremmin tietäjiä on ilmestynyt. Luulisi kun pitävät näyttelyitä niin turmiollisena jeläinrääkkäysjuttuna, käyvät kumminkin mätsäreissä ja viitsivät omien luulojensa perusteella kirjoittaa näyttelyasiaa.....muka asiantuntijoina.

Lue lisää

Superihminen, täytyy sanoa. Viikonloput reissussa ja 5 päivää viikossa koiran lenkkeilyä, trimmausta, tapakoulutusta, vieläpä hellyyttäkin. Et taida töissä käydä.

Jos taas käyt niin sitten olet joko yli-ihminen tai puhut potaskaa.

Onko tämä koiran elämää? Kuka kasvattaja myy mieluummin tälläiselle pentunsa vai sellaiselle joka harrastaa luonnollista, koirallekkin kivaa ulkoilua ja näyttelyt vaikka silloin tällöin niissä"mätsäreissä".

Kotikoira saa kontakteja lenkeillä samanmielisten kanssa ja kun käyvät vieraisilla kumminkin puolin.

Oma perhe varmasti antaa hellyyttä hauvelilleen, eikä istuta koiraansa pitkiä näyttelymatkoja.
Kesälläkin on näyttelyitä.Kuuma auto, ilmastoinnista huolimatta ja jo se matka itsessään on rasitus, kaiken puleeraamisen jälkeen.

Et voi väittää että koirasi nauttivat automatkoista, muka tietäen että kohta pääsee näyttelyyn.
Et voi väittää että te koirien parhaaksi kuljetatte niitä joka viikonloppu sinne ja tänne.
Mikä on koiran paras. Vaihtoehtona varmasti metsässä juoksentelu tms. yhdessä olo, josta jää se automatkailu pois. Kova kilpailu myös josta häviäjät eivät nauti.

Näyttelyksi käy se lenkitys ihmisten ilmoilla, jolloin hyvin hoidettu kotikoira saa ihailua ja omistaja hyvän mielen, kun on hoitanut mallikkaasti lemmikkinsä.

"On se kummallista kun yhtäkkisesti näitä kaikki paremmin tietäjiä on ilmestynyt."
Miten niin yhtä-äkkisesti? Samaa mieltä ollaan oltu näistä asioista koko ajan.

"omien luulojensa perusteella", ei pidä paikkaansa, siellä näytelyssä käy muitakin kuin sinunlaiset jokaviikkoiset.

En viitsisi kirjoittaa jos en olisi nähnyt. Jos olet niin aktiivinen, valehtelet jos et myönnä rotuyhdistysten riitoja, näytteille asettajien riitoja, haukkuja toisilta näyttelyissä käyviltä kasvattajista ja tuomareista ym. Vihamielisyys on läsnä siellä, missä on se kova kilpailu. Eiks niin?

Mistä se voi johtua? Kateellisuudesta,kun voittikin väärä koira. Sertiä ei saatukkaan, vaikka sitä varten ajettiin satoja kilometrejä "varmaan näyttelyyn", pieneen sellaiseen, johon ei osallistu jo muotovaliot ja sertinsä saaneet.

Pitäisi olla varma paikka, mutta toisin kävi. Vihan ja pettymyksen tunne on varmasti tuttua monelle.

Tiedän mistä kirjoitan ja sinä tiedät mistä kirjoitan.

XX_YY kirjoitti:

Superihminen, täytyy sanoa. Viikonloput reissussa ja 5 päivää viikossa koiran lenkkeilyä, trimmausta, tapakoulutusta, vieläpä hellyyttäkin. Et taida töissä käydä.

Jos taas käyt niin sitten olet joko yli-ihminen tai puhut potaskaa.

Onko tämä koiran elämää? Kuka kasvattaja myy mieluummin tälläiselle pentunsa vai sellaiselle joka harrastaa luonnollista, koirallekkin kivaa ulkoilua ja näyttelyt vaikka silloin tällöin niissä"mätsäreissä".

Kotikoira saa kontakteja lenkeillä samanmielisten kanssa ja kun käyvät vieraisilla kumminkin puolin.

Oma perhe varmasti antaa hellyyttä hauvelilleen, eikä istuta koiraansa pitkiä näyttelymatkoja.
Kesälläkin on näyttelyitä.Kuuma auto, ilmastoinnista huolimatta ja jo se matka itsessään on rasitus, kaiken puleeraamisen jälkeen.

Et voi väittää että koirasi nauttivat automatkoista, muka tietäen että kohta pääsee näyttelyyn.
Et voi väittää että te koirien parhaaksi kuljetatte niitä joka viikonloppu sinne ja tänne.
Mikä on koiran paras. Vaihtoehtona varmasti metsässä juoksentelu tms. yhdessä olo, josta jää se automatkailu pois. Kova kilpailu myös josta häviäjät eivät nauti.

Näyttelyksi käy se lenkitys ihmisten ilmoilla, jolloin hyvin hoidettu kotikoira saa ihailua ja omistaja hyvän mielen, kun on hoitanut mallikkaasti lemmikkinsä.

"On se kummallista kun yhtäkkisesti näitä kaikki paremmin tietäjiä on ilmestynyt."
Miten niin yhtä-äkkisesti? Samaa mieltä ollaan oltu näistä asioista koko ajan.

"omien luulojensa perusteella", ei pidä paikkaansa, siellä näytelyssä käy muitakin kuin sinunlaiset jokaviikkoiset.

En viitsisi kirjoittaa jos en olisi nähnyt. Jos olet niin aktiivinen, valehtelet jos et myönnä rotuyhdistysten riitoja, näytteille asettajien riitoja, haukkuja toisilta näyttelyissä käyviltä kasvattajista ja tuomareista ym. Vihamielisyys on läsnä siellä, missä on se kova kilpailu. Eiks niin?

Mistä se voi johtua? Kateellisuudesta,kun voittikin väärä koira. Sertiä ei saatukkaan, vaikka sitä varten ajettiin satoja kilometrejä "varmaan näyttelyyn", pieneen sellaiseen, johon ei osallistu jo muotovaliot ja sertinsä saaneet.

Pitäisi olla varma paikka, mutta toisin kävi. Vihan ja pettymyksen tunne on varmasti tuttua monelle.

Tiedän mistä kirjoitan ja sinä tiedät mistä kirjoitan.

Lue lisää

Kasvatus alko myöhemmin. Harvahkoltaan pentuja keskiarvo kerran kolmessa vuodessa pentue.
Kesät kierrämme näyttelyissä asuntoautolla koko lauma mukanamme.
Olemme tutustuneet vuosikymmenten aikana kasvattajiin ja harrastajiin.

On turhaa käydä morkkaamassa yhtä harrastusta. Jokaiseen harrastukseen mahtuu kaikenlaisia hyypiöitä.

""""""""""""""""En viitsisi kirjoittaa jos en olisi nähnyt. Jos olet niin aktiivinen, valehtelet jos et myönnä rotuyhdistysten riitoja, näytteille asettajien riitoja, haukkuja toisilta näyttelyissä käyviltä kasvattajista ja tuomareista ym. Vihamielisyys on läsnä siellä, missä on se kova kilpailu. Eiks niin?

Mistä se voi johtua? Kateellisuudesta,kun voittikin väärä koira. Sertiä ei saatukkaan, vaikka sitä varten ajettiin satoja kilometrejä "varmaan näyttelyyn", pieneen sellaiseen, johon ei osallistu jo muotovaliot ja sertinsä saaneet.

Pitäisi olla varma paikka, mutta toisin kävi. Vihan ja pettymyksen tunne on varmasti tuttua monelle.

Tiedän mistä kirjoitan ja sinä tiedät mistä kirjoitan."""""""""""""""""""""""""""

Ei ole olemassa harrastusta jossa ei riideltäisi. Kyseenalaistatko kaiken pienen kokemukse varjolla.?
Toisin kuin sinä minä tiedän mistä puhun.

SERTTI ei ole vihan arvoinen asia. Tuomari laitto koirat mieleiseensä järjestykseen ja sillä hyvä. TULEE uusi näyttely jossa taas on SERTTI jaossa.
Koira joka saa huonon kohtelun kehässä tai kehästä tultuaan alkaa pelkäämään näyttelyitä eikä esiinny enää edukseen .
Näyttelyissä löytää mukavia ihmisiä, ja päivä kuluu rattoisasti. Mikäli lähtee etsimään pelkkiä negatiivisia asioita, on väärässä paikassa ja väärällä mielellä liikkeellä.
Meitä näyttelyistä pitäviä tuntuu olevan valtaisa määrä. Siksi suosittu harrastus ja vapaa-ajan vietto tapa se on.
Suurin osa näytteille asettajista on työssä käyviä ihmisiä. Osaavat organisoida aikanasa oikein, eikä se tarvitse sen suurempaa fysiikkaa. Harrastus on siksi hintava, että työtön ei kyydissä pysy kauaa matkassa.
Meillä lapset jatkavat harrastustamme. Kasvoivat harrastuksemme mukana.

SINÄ et pidä näyttelyistä OK

MINÄ pidän näyttelyistä OK.

tuli taloon 1962 kirjoitti:

Kasvatus alko myöhemmin. Harvahkoltaan pentuja keskiarvo kerran kolmessa vuodessa pentue.
Kesät kierrämme näyttelyissä asuntoautolla koko lauma mukanamme.
Olemme tutustuneet vuosikymmenten aikana kasvattajiin ja harrastajiin.

On turhaa käydä morkkaamassa yhtä harrastusta. Jokaiseen harrastukseen mahtuu kaikenlaisia hyypiöitä.

""""""""""""""""En viitsisi kirjoittaa jos en olisi nähnyt. Jos olet niin aktiivinen, valehtelet jos et myönnä rotuyhdistysten riitoja, näytteille asettajien riitoja, haukkuja toisilta näyttelyissä käyviltä kasvattajista ja tuomareista ym. Vihamielisyys on läsnä siellä, missä on se kova kilpailu. Eiks niin?

Mistä se voi johtua? Kateellisuudesta,kun voittikin väärä koira. Sertiä ei saatukkaan, vaikka sitä varten ajettiin satoja kilometrejä "varmaan näyttelyyn", pieneen sellaiseen, johon ei osallistu jo muotovaliot ja sertinsä saaneet.

Pitäisi olla varma paikka, mutta toisin kävi. Vihan ja pettymyksen tunne on varmasti tuttua monelle.

Tiedän mistä kirjoitan ja sinä tiedät mistä kirjoitan."""""""""""""""""""""""""""

Ei ole olemassa harrastusta jossa ei riideltäisi. Kyseenalaistatko kaiken pienen kokemukse varjolla.?
Toisin kuin sinä minä tiedän mistä puhun.

SERTTI ei ole vihan arvoinen asia. Tuomari laitto koirat mieleiseensä järjestykseen ja sillä hyvä. TULEE uusi näyttely jossa taas on SERTTI jaossa.
Koira joka saa huonon kohtelun kehässä tai kehästä tultuaan alkaa pelkäämään näyttelyitä eikä esiinny enää edukseen .
Näyttelyissä löytää mukavia ihmisiä, ja päivä kuluu rattoisasti. Mikäli lähtee etsimään pelkkiä negatiivisia asioita, on väärässä paikassa ja väärällä mielellä liikkeellä.
Meitä näyttelyistä pitäviä tuntuu olevan valtaisa määrä. Siksi suosittu harrastus ja vapaa-ajan vietto tapa se on.
Suurin osa näytteille asettajista on työssä käyviä ihmisiä. Osaavat organisoida aikanasa oikein, eikä se tarvitse sen suurempaa fysiikkaa. Harrastus on siksi hintava, että työtön ei kyydissä pysy kauaa matkassa.
Meillä lapset jatkavat harrastustamme. Kasvoivat harrastuksemme mukana.

SINÄ et pidä näyttelyistä OK

MINÄ pidän näyttelyistä OK.

Lue lisää

meni arvaus. Minä pidän näyttelyistä. Mutta täällä ei keskusteltukkaan oikeanlaisesta näyttelytoiminnasta, vaan siitä osasta joka menee liian pitkälle.

Eli sinä olet väärällä palstalla siinä mielessä, että/jos kaikki on ok. Sinulla on lapsia, aikaa heille. Onhan lapset kuitenkin harrastuksen yläpuolella, kuin myös aviomies/vaimo, koska aina ei aviopari tätä yhdessä harrasta.

Mutta jos käy töissä, lapsillekkin pitää antaa aikaa, silti käy joka viikonloppu trimmatun, koulutetun, harjoitetun koiran, koirien kanssa, etkö sinäkin ole sitä mieltä että mennään liiallisuuksiin.

Ei voi kylmiltään taas seuraavana viikonloppuna mennä näyttelyyn. Koiraa on viiden päivän, tai töiden jälkeen harjaannutettava seuraavaan koitokseen. Miten vapaa on näyttelykoira. Turkillinen saa olla trimmipöydällä melkoisesti.

Jotkut koirat ovat taas liian herkkiä tähän rumbaan, silti tottumisen toivossa ne kykkii näyttelyissä, vaikka mieluummin olisivat kotona.

XX_YY kirjoitti:

meni arvaus. Minä pidän näyttelyistä. Mutta täällä ei keskusteltukkaan oikeanlaisesta näyttelytoiminnasta, vaan siitä osasta joka menee liian pitkälle.

Eli sinä olet väärällä palstalla siinä mielessä, että/jos kaikki on ok. Sinulla on lapsia, aikaa heille. Onhan lapset kuitenkin harrastuksen yläpuolella, kuin myös aviomies/vaimo, koska aina ei aviopari tätä yhdessä harrasta.

Mutta jos käy töissä, lapsillekkin pitää antaa aikaa, silti käy joka viikonloppu trimmatun, koulutetun, harjoitetun koiran, koirien kanssa, etkö sinäkin ole sitä mieltä että mennään liiallisuuksiin.

Ei voi kylmiltään taas seuraavana viikonloppuna mennä näyttelyyn. Koiraa on viiden päivän, tai töiden jälkeen harjaannutettava seuraavaan koitokseen. Miten vapaa on näyttelykoira. Turkillinen saa olla trimmipöydällä melkoisesti.

Jotkut koirat ovat taas liian herkkiä tähän rumbaan, silti tottumisen toivossa ne kykkii näyttelyissä, vaikka mieluummin olisivat kotona.

Lue lisää

pitääkö jostakin vai eikö pidä. Väkisin et iloista esiintymistä saa kehässä aikaan.

Jokaiselle työssä käyvälle ihmiselle koiran hoito/kodin huolto jaksottuu työn päättymiseen. Lapsille riittää aikaa, koirille riittää aikaa.

Perheeseemme kuuluu äiti ja isä. Ei sitä treenaamista joka päivä tunteja harrasteta. Meillä treenataan leikin ja makupalojen avulla, kuten monessa muussakin näyttelyä harrastavassa kodissa.
Meille sattu aktiiviset muksut. Molemmat urheilivat , harkkoihin vietiin ja mukana elettiin. Olivat hyviä koulussa vaikka harrastivat paljon. Kirjoittivat aikanaan opiskelivat.. valmistuivat hyviin ammatteihin.

Onkohan nykyihmisissä se vika ettei osata jakaa aikaa oikein eikä organisoida hommia. Mikäli hakee pelkkää negatiivisuutta sitä saa silloin itselleen runsain mitoin. Samoin stressin.
Silloin ei ollut aikaa vanhemmilla roikkua internetissä.

se näyttää kirjoitti:

pitääkö jostakin vai eikö pidä. Väkisin et iloista esiintymistä saa kehässä aikaan.

Jokaiselle työssä käyvälle ihmiselle koiran hoito/kodin huolto jaksottuu työn päättymiseen. Lapsille riittää aikaa, koirille riittää aikaa.

Perheeseemme kuuluu äiti ja isä. Ei sitä treenaamista joka päivä tunteja harrasteta. Meillä treenataan leikin ja makupalojen avulla, kuten monessa muussakin näyttelyä harrastavassa kodissa.
Meille sattu aktiiviset muksut. Molemmat urheilivat , harkkoihin vietiin ja mukana elettiin. Olivat hyviä koulussa vaikka harrastivat paljon. Kirjoittivat aikanaan opiskelivat.. valmistuivat hyviin ammatteihin.

Onkohan nykyihmisissä se vika ettei osata jakaa aikaa oikein eikä organisoida hommia. Mikäli hakee pelkkää negatiivisuutta sitä saa silloin itselleen runsain mitoin. Samoin stressin.
Silloin ei ollut aikaa vanhemmilla roikkua internetissä.

Lue lisää

puhua vain omasta puolestasi. Jos teillä menee mielestäsi hyvin ja oikein, ethän ole sokaistunut tai ummista silmiä epäkohdilta, sillä kaikilla ei mene hyvin.

Kyllä valehtelet jos nyt kirjoitat että näyttelyissä ei ole ongelmia jotka johtuvat ihmisen itsekkäästä asenteesta, koira välikappaleena.

Kaikki koirat eivät nauti näyttelyissä käymisestä, se on tosi.

XX_YY kirjoitti:

Superihminen, täytyy sanoa. Viikonloput reissussa ja 5 päivää viikossa koiran lenkkeilyä, trimmausta, tapakoulutusta, vieläpä hellyyttäkin. Et taida töissä käydä.

Jos taas käyt niin sitten olet joko yli-ihminen tai puhut potaskaa.

Onko tämä koiran elämää? Kuka kasvattaja myy mieluummin tälläiselle pentunsa vai sellaiselle joka harrastaa luonnollista, koirallekkin kivaa ulkoilua ja näyttelyt vaikka silloin tällöin niissä"mätsäreissä".

Kotikoira saa kontakteja lenkeillä samanmielisten kanssa ja kun käyvät vieraisilla kumminkin puolin.

Oma perhe varmasti antaa hellyyttä hauvelilleen, eikä istuta koiraansa pitkiä näyttelymatkoja.
Kesälläkin on näyttelyitä.Kuuma auto, ilmastoinnista huolimatta ja jo se matka itsessään on rasitus, kaiken puleeraamisen jälkeen.

Et voi väittää että koirasi nauttivat automatkoista, muka tietäen että kohta pääsee näyttelyyn.
Et voi väittää että te koirien parhaaksi kuljetatte niitä joka viikonloppu sinne ja tänne.
Mikä on koiran paras. Vaihtoehtona varmasti metsässä juoksentelu tms. yhdessä olo, josta jää se automatkailu pois. Kova kilpailu myös josta häviäjät eivät nauti.

Näyttelyksi käy se lenkitys ihmisten ilmoilla, jolloin hyvin hoidettu kotikoira saa ihailua ja omistaja hyvän mielen, kun on hoitanut mallikkaasti lemmikkinsä.

"On se kummallista kun yhtäkkisesti näitä kaikki paremmin tietäjiä on ilmestynyt."
Miten niin yhtä-äkkisesti? Samaa mieltä ollaan oltu näistä asioista koko ajan.

"omien luulojensa perusteella", ei pidä paikkaansa, siellä näytelyssä käy muitakin kuin sinunlaiset jokaviikkoiset.

En viitsisi kirjoittaa jos en olisi nähnyt. Jos olet niin aktiivinen, valehtelet jos et myönnä rotuyhdistysten riitoja, näytteille asettajien riitoja, haukkuja toisilta näyttelyissä käyviltä kasvattajista ja tuomareista ym. Vihamielisyys on läsnä siellä, missä on se kova kilpailu. Eiks niin?

Mistä se voi johtua? Kateellisuudesta,kun voittikin väärä koira. Sertiä ei saatukkaan, vaikka sitä varten ajettiin satoja kilometrejä "varmaan näyttelyyn", pieneen sellaiseen, johon ei osallistu jo muotovaliot ja sertinsä saaneet.

Pitäisi olla varma paikka, mutta toisin kävi. Vihan ja pettymyksen tunne on varmasti tuttua monelle.

Tiedän mistä kirjoitan ja sinä tiedät mistä kirjoitan.

Lue lisää

Mistä ihmeestä sinä olet käsityksesi saanut?

Ei näyttelyissä käyminen vaadi sitä, että ollaan joka viikonloppu reissussa tai että koiraa vain trimmattaisiin ja tapakoulutettaisiin välillä.

Jos ei halua rotuyhdistysten riitoja tai näytteilleasettajien skismoja, niin pakkoko niihin on mennä mukaan? Kyllä näyttelyssä voi käydä ilmankin, ei siellä tarvitse alkaa riidellä eikä ole edes pakko puhua muille koiraihmisille.

Ajomatka näyttelyyn ei ole välttämättä yhtään sen kummempi kuin muuallekaan mökille, sukuloimaan tai kyläilemään.

Ei se niin mene, että mätsäreissä käyvät vain silloin tällöin leppoisat ihmiset ja näyttelyissä joka viikonloppu verenmaku suussa.
Jokainenhan valitsee itse miten paljon haluaa siihen touhuun mennä mukaan ja ihan varmasti, jos ihminen stressaa niin stressaa koirakin.

Mutta lähtökohtaisesti on todella suurta vääristelyä väittää että koira kuin koira kärsisi näyttelyistä omistajasta riippumatta.

Korostaisin edelleen, että koiratkin ovat yksilöitä ja paljon on myös kiinni siitä mihin koira tottuu. Joku koira pelkää autoilua, joku vihaa sitä ja kolmas rakastaa yli kaiken. Ei minunkaan koirani pidä uimisesta, mutta en minä tule tänne paasaamaan, että koiran uittaminen on eläinrääkkäystä, sillä ihan varmasti löytyy koiria, jotka nauttivat siitä puuhasta täysin rinnoin.

Eikä ole olemassa vain "kotikoiria" tai "näyttelykoiria". Näyttelykoira voi olla hyvä seuralainen kotona ja lenkillä ja kotikoiran voi viedä näyttelyyn.

Me ollaan käyty vasta yhdessä näyttelyssä, ja koska koira tuntui nauttivan ja pärjäsikin hyvin, niin ollaan menossa toiseen.

KoppavaHoro kirjoitti:

Mistä ihmeestä sinä olet käsityksesi saanut?

Ei näyttelyissä käyminen vaadi sitä, että ollaan joka viikonloppu reissussa tai että koiraa vain trimmattaisiin ja tapakoulutettaisiin välillä.

Jos ei halua rotuyhdistysten riitoja tai näytteilleasettajien skismoja, niin pakkoko niihin on mennä mukaan? Kyllä näyttelyssä voi käydä ilmankin, ei siellä tarvitse alkaa riidellä eikä ole edes pakko puhua muille koiraihmisille.

Ajomatka näyttelyyn ei ole välttämättä yhtään sen kummempi kuin muuallekaan mökille, sukuloimaan tai kyläilemään.

Ei se niin mene, että mätsäreissä käyvät vain silloin tällöin leppoisat ihmiset ja näyttelyissä joka viikonloppu verenmaku suussa.
Jokainenhan valitsee itse miten paljon haluaa siihen touhuun mennä mukaan ja ihan varmasti, jos ihminen stressaa niin stressaa koirakin.

Mutta lähtökohtaisesti on todella suurta vääristelyä väittää että koira kuin koira kärsisi näyttelyistä omistajasta riippumatta.

Korostaisin edelleen, että koiratkin ovat yksilöitä ja paljon on myös kiinni siitä mihin koira tottuu. Joku koira pelkää autoilua, joku vihaa sitä ja kolmas rakastaa yli kaiken. Ei minunkaan koirani pidä uimisesta, mutta en minä tule tänne paasaamaan, että koiran uittaminen on eläinrääkkäystä, sillä ihan varmasti löytyy koiria, jotka nauttivat siitä puuhasta täysin rinnoin.

Eikä ole olemassa vain "kotikoiria" tai "näyttelykoiria". Näyttelykoira voi olla hyvä seuralainen kotona ja lenkillä ja kotikoiran voi viedä näyttelyyn.

Me ollaan käyty vasta yhdessä näyttelyssä, ja koska koira tuntui nauttivan ja pärjäsikin hyvin, niin ollaan menossa toiseen.

Lue lisää

Asian vierestä kirjoitit, samalla myönsit kaikki epäkohdat tosiksi.
Kyllä se joillekkin ihmisille on kiva harrastus, olkoon koira sitten innostunut tai ei.

Oppiihan sirkuskoiratkin temppuja, se on niiden elämää. Osa näyttelykoirista viettää samanlaista elämää, että ihminen saa harrastaa ja kasvattajana mainetta.

Muutama näyttely, ihan kivaakin, mutta kyllä tuolla joku kirjoitti että lähes joka viikonloppu käyvät.

Jos on pitkäkarvainen, sanokaas miten teillä viikot menee, että koira pysyy näyttelykunnossa?

XX_YY kirjoitti:

Asian vierestä kirjoitit, samalla myönsit kaikki epäkohdat tosiksi.
Kyllä se joillekkin ihmisille on kiva harrastus, olkoon koira sitten innostunut tai ei.

Oppiihan sirkuskoiratkin temppuja, se on niiden elämää. Osa näyttelykoirista viettää samanlaista elämää, että ihminen saa harrastaa ja kasvattajana mainetta.

Muutama näyttely, ihan kivaakin, mutta kyllä tuolla joku kirjoitti että lähes joka viikonloppu käyvät.

Jos on pitkäkarvainen, sanokaas miten teillä viikot menee, että koira pysyy näyttelykunnossa?

Lue lisää

Itsekin harrastan koirani kanssa näyttelyitä, mutta en siitä syystä, että saisin esiintyä ja voisin voittaa.

Koiranäyttelyissä koira näkee paljon vieraita ihmisiä, muita koiria, suurta väkijoukkoa ja muuta erikoista, joka on loistavaa sosiaalistamista. Jos koiraa pidetään vain oman kodin vankina ja kaukana vieraista ihmisistä ja koirista, siitä voi kasvaa vaikka kuinka arka, jopa epäluuloinen tai toisia koiria kohtaan aggressiivinen. Koiran on opittava sopeutumaan, jotta siitä kasvaa avoin ja rohkea.

Joten koiranäyttelyissä käydään muistakin syistä kuin esiintymisen halusta ja kilpailumielessä. Minä en mene sinne pääsyynä >>esiintyä koirallani>> vaan >>esitellä koiralleni>>.

XX_YY kirjoitti:

Asian vierestä kirjoitit, samalla myönsit kaikki epäkohdat tosiksi.
Kyllä se joillekkin ihmisille on kiva harrastus, olkoon koira sitten innostunut tai ei.

Oppiihan sirkuskoiratkin temppuja, se on niiden elämää. Osa näyttelykoirista viettää samanlaista elämää, että ihminen saa harrastaa ja kasvattajana mainetta.

Muutama näyttely, ihan kivaakin, mutta kyllä tuolla joku kirjoitti että lähes joka viikonloppu käyvät.

Jos on pitkäkarvainen, sanokaas miten teillä viikot menee, että koira pysyy näyttelykunnossa?

Lue lisää

eli puhtaana ja siistinä ihan samalla tavalla kuin silloin, kun ei olla menossa näyttelyyn. Harjataan säännöllisesti, leikataan kynnet säännöllisesti ja pestään ja föönataan tarvittaessa. Korvat myös puhdistetaan säännöllisesti.

Kun ollaan menossa näyttelyyn ajoitetaan pesu ja föönaus sille päivälle tai edelliselle. Ainoa, mikä täytyy muistaa on tassukarvojen trimmaus ajoissa, jota muuten en kesällä tekisi.

Eli vaikka ei käytäisi näyttelyissä niin pitäisin koirani puhtaana ja takuttomana ja leikkaisin sen kynnet. Ihan samalla lailla myös lenkkeiltäisiin.

Minusta siinä ei ole mitään pahaa, että näyttelyissä käydään joka viikonloppu, jos siitä nauttii niin koira kuin omistajakin. Minä olen liian laiska ja itsekäs sellaiseen touhuun, mutta tiedän kyllä näyttelyitä tosissaan harrastavia ihmisiä ja heidän koiriaan. Ja ihan oikeasti, monet koirat nauttivat siitä täysin rinnoin, jopa siitä esiintymisestä.
Omani tykkäsi lähinnä näyttelyn sosiaalisesta puolesta, mutta oli selkeästi iloinen ja onnellinen, kun sai olla lempi-ihmistensä ja parhaiden koirakamujensa kanssa reissussa ja vielä tavata uusia koirakavereita.

Minä en ymmärrä, jos joku väittää ettei voi tietää onko koira tyytyväinen vai ei. Minä ainakin näen kilometrin päähän millä tuulella koirani on ja ihmettelen miten kukaan voi tulla toimeen koiransa kanssa, jos ei erota edes sitä tykkääkö koira jostain vai ei.

KoppavaHoro kirjoitti:

eli puhtaana ja siistinä ihan samalla tavalla kuin silloin, kun ei olla menossa näyttelyyn. Harjataan säännöllisesti, leikataan kynnet säännöllisesti ja pestään ja föönataan tarvittaessa. Korvat myös puhdistetaan säännöllisesti.

Kun ollaan menossa näyttelyyn ajoitetaan pesu ja föönaus sille päivälle tai edelliselle. Ainoa, mikä täytyy muistaa on tassukarvojen trimmaus ajoissa, jota muuten en kesällä tekisi.

Eli vaikka ei käytäisi näyttelyissä niin pitäisin koirani puhtaana ja takuttomana ja leikkaisin sen kynnet. Ihan samalla lailla myös lenkkeiltäisiin.

Minusta siinä ei ole mitään pahaa, että näyttelyissä käydään joka viikonloppu, jos siitä nauttii niin koira kuin omistajakin. Minä olen liian laiska ja itsekäs sellaiseen touhuun, mutta tiedän kyllä näyttelyitä tosissaan harrastavia ihmisiä ja heidän koiriaan. Ja ihan oikeasti, monet koirat nauttivat siitä täysin rinnoin, jopa siitä esiintymisestä.
Omani tykkäsi lähinnä näyttelyn sosiaalisesta puolesta, mutta oli selkeästi iloinen ja onnellinen, kun sai olla lempi-ihmistensä ja parhaiden koirakamujensa kanssa reissussa ja vielä tavata uusia koirakavereita.

Minä en ymmärrä, jos joku väittää ettei voi tietää onko koira tyytyväinen vai ei. Minä ainakin näen kilometrin päähän millä tuulella koirani on ja ihmettelen miten kukaan voi tulla toimeen koiransa kanssa, jos ei erota edes sitä tykkääkö koira jostain vai ei.

Lue lisää

Sanoit että monet koirat tykkää. Mutta monet koirat ei tykkää, omistajat vaan tykkäisivät.

Jos aloittaja on tarkoittanut että kaikkien koirien näyttelyissä käyttäminen on eläinrääkkäystä, niin eihän se pidä paikkaansa.

Mutta jos menisit vaan muuten katselemaan päiväksi sinne sitä touhua, alkaen näyttelyyn tulosta, siellä olosta ja sieltä lähdöstä.

Puolueettomasti, jos pystyisit. Olen varma että huomaat siellä seikkoja joista voisi jo sanoa että tuo on eläinrääkkäystä.

Pitäisi kurkistaa sinne trimmihuoneeseenkin.

Päivä on pitkä koiralle, kun odottaa vuoroaan. Pirteä hännänheiluttaja saattaa olla kehässä jo aivan eri koira kuin tullessa, jos pitkittyy se oma vuoro.

Kasvattaja vaatii ne kolme näyttelyä ainakin pennulleen, jonka myy. Mutta jos sitä ei opasteta niiden välissä tarpeeksi, tiedät miten käy.

Se koira, joka käy joka näyttelyssä, tottuu kyllä siihen, voi olla innoissaankin, mutta onko pakko.

Koira joka käy vaan muutaman kerran, että kasvattaja saa siitä jotain itselleen,
on se koiralle rääkkiä. Kun ei ole tottunut.

Ei suinkaan kaikki osaa koiraansa lukea, jos, niin ei olisi niin paljon ongelmia koirien kanssa.

Periaatteessa kirjoittaesani tulin kuitenkin siihen tulokseen, että jos koira on niin näyttelykoira, että viettää autossa ja näyttelyissä kaksikin vuorokautta viikossa,
ei se enää ole lemmikki.

Jos koiraa on käytettävä näyttelyssä pentu-ym.muissa luokissa kerran jokaisessa, se koira kärsii, kun ei ole tottunut siihen.

Siellä on koirien haukku joka puolelta niin pelottavaa eka kertalaiselle, että varmaan on peloissaan. Esiinny siinä sitten tuomarille. Itse olen katsellut ja kierrellyt, nähnyt ihan omin silmin kuinka esim.kääpiöpinserit pentuluokassa jopa on näykkäissyt tuomaria. Siis useampi kuin yksi pentu.

Ne pelkäsivät ihan selkeästi.
Vain yksi esimerkki.

Jos sinä pidät joitain asioita luonnollisena, kaikille se ei todellakaan ole sitä.

XX_YY kirjoitti:

Sanoit että monet koirat tykkää. Mutta monet koirat ei tykkää, omistajat vaan tykkäisivät.

Jos aloittaja on tarkoittanut että kaikkien koirien näyttelyissä käyttäminen on eläinrääkkäystä, niin eihän se pidä paikkaansa.

Mutta jos menisit vaan muuten katselemaan päiväksi sinne sitä touhua, alkaen näyttelyyn tulosta, siellä olosta ja sieltä lähdöstä.

Puolueettomasti, jos pystyisit. Olen varma että huomaat siellä seikkoja joista voisi jo sanoa että tuo on eläinrääkkäystä.

Pitäisi kurkistaa sinne trimmihuoneeseenkin.

Päivä on pitkä koiralle, kun odottaa vuoroaan. Pirteä hännänheiluttaja saattaa olla kehässä jo aivan eri koira kuin tullessa, jos pitkittyy se oma vuoro.

Kasvattaja vaatii ne kolme näyttelyä ainakin pennulleen, jonka myy. Mutta jos sitä ei opasteta niiden välissä tarpeeksi, tiedät miten käy.

Se koira, joka käy joka näyttelyssä, tottuu kyllä siihen, voi olla innoissaankin, mutta onko pakko.

Koira joka käy vaan muutaman kerran, että kasvattaja saa siitä jotain itselleen,
on se koiralle rääkkiä. Kun ei ole tottunut.

Ei suinkaan kaikki osaa koiraansa lukea, jos, niin ei olisi niin paljon ongelmia koirien kanssa.

Periaatteessa kirjoittaesani tulin kuitenkin siihen tulokseen, että jos koira on niin näyttelykoira, että viettää autossa ja näyttelyissä kaksikin vuorokautta viikossa,
ei se enää ole lemmikki.

Jos koiraa on käytettävä näyttelyssä pentu-ym.muissa luokissa kerran jokaisessa, se koira kärsii, kun ei ole tottunut siihen.

Siellä on koirien haukku joka puolelta niin pelottavaa eka kertalaiselle, että varmaan on peloissaan. Esiinny siinä sitten tuomarille. Itse olen katsellut ja kierrellyt, nähnyt ihan omin silmin kuinka esim.kääpiöpinserit pentuluokassa jopa on näykkäissyt tuomaria. Siis useampi kuin yksi pentu.

Ne pelkäsivät ihan selkeästi.
Vain yksi esimerkki.

Jos sinä pidät joitain asioita luonnollisena, kaikille se ei todellakaan ole sitä.

Lue lisää

JOILLAIN RODUILLA ON NIIN PAKSU TURKKI ETTÄ HYVÄ ETTEI TULE KUUMA...ESIM NÖFFEILLÄ JA BERNHARDILAISILLA....