Heips kaiki asiasta jotakin tietävät. Olen tuossa miettinyt JRT:n hankkimista, kun jotenkin näyttää niin symppikseltä, ja olisin mielellään ottanut vastaan lisätietoa asiasta.
Ensinnäkin: onko koira tosiaan yleensä sellainen touho ja tuholainen kuin monesti kuulee, eli onko kouluttaminen tosiaan sellainen via dolorosa kun yrittää päästä sen pomoksi?...
Miten koira tulee toimeen lasten kanssa? ollaan pieniin päin ja mietityttää osaako se käyttäytyä lasten kanssa luonnostaan niinkuin jotkut koirat.
Miten paljon olette koiristanne maksaneet, eli minkälainen vaihteluväli hinnoissa yleensä on?
Muutakin asiaankuuluvaa kommenttia kaivataan...
Ensinnäkin: onko koira tosiaan yleensä sellainen touho ja tuholainen kuin monesti kuulee, eli onko kouluttaminen tosiaan sellainen via dolorosa kun yrittää päästä sen pomoksi?...
Miten koira tulee toimeen lasten kanssa? ollaan pieniin päin ja mietityttää osaako se käyttäytyä lasten kanssa luonnostaan niinkuin jotkut koirat.
Miten paljon olette koiristanne maksaneet, eli minkälainen vaihteluväli hinnoissa yleensä on?
Muutakin asiaankuuluvaa kommenttia kaivataan...
Vastaukset 6
Vanhimmat
moi, moi, russelit ovat aivan ihania koiria ja kyllä ne lasten kanssa pärjää. (mielisairaita on joka rodussa). Mutta, ne on alun perin kehitetty työkoiriksi, ne ovat pienikokoisia, mutta täyttä lihasta koko koira. Ne ovat erittäin energisiä, kyllä ne jotkut tavat oppivat, mutta ei ne mitään varmoja toko-koiria ole. Jos teille on vauva tulossa, pärjäättekö itse? Koira tarvitsee päivittäin sekä fyysistä että henkistä touhua. Jollei sitä koiralle järjestä, se järjestää virikkeet itse. Se on sitten sellaista touhua, ettei ihmiset sitä ymmärrä. Ihanteellista olisi, jos teillä olisi rottia (villejä), mitä teillä ei tietenkään ole. Se on erinomainen rottakoira. Metsästyksestä se saa kaikki tarvitsemansa virikkeet. Vauvan tuttipullot ja vaipat ja kaikki muu voivat olla energisen koiran leikki rottia. Kannattaisi mennä kenneliin rauhassa tutustumaan koiriin. Jos omat rahkeet riittää, niin siitä vaan, ne ovat persoonallisia ja ihania koiria. Eivätkä ne ole touhoja ja tuholaisia, ne käyttäytyy niin, kuin ne ovat kehitetty käyttäytymään. Jos haluaa rauhallisen koiran, russelit eivät olisi ensimmäinen valintani.
En kyllä ottaisi Jack russelia pienten lasten perheeseen - se on kuitenkin suhteellisen vähän aikaa jalostettu metsästyskoirasta polveutuva koira rotu.
Tahtoo muistuttaa sinisilmiä että rodun kehitti metsästäjä joka valitsi kovimmat ketuntappajat edelleen jalostukseen.
Moni terrieri sietää huonosti jos lapsi esim nykäisee korvasta.
EIKÄ SE OLE MIKÄÄN LUONNEVIKA SE ON ALKUPERÄINEN LUONNE.
Itselläni on luolalla käyvä saksanmetsästysterrieri ja olen nähnyt russeleitakin luolilla -niistä yksikään ei kävisi seurakoiraksi mutta eivät ne silti mitään luonnevikaisia ole. Eivät ainakaan olisi rodun luojan mielestä.
Ehkä kannattaisi harkita jotain muuta rotua tässä vaiheessa kuin russelia. Miten uskot aikasi riittävän pienen vauvan ja kaiken aikaa huomiota ja puuhaa hinkuvan koiran(pennun) kanssa? Pennulle täytyy opettaa tavatkin, jotta se käyttäytyisi edes jotenkin.
Minulla on 1,5-vuotias russeliuros eikä meillä ole lapsia. Se saa liikuntaa ja huomiota mielestäni riittävästi. Opettelemme temppuja säännöllisesti ja etsimme milloin mitäkin. Käytännössä suurin osa illasta menee koiran kanssa. En valita, rakastan koiraani ja sen kanssa puuhastelua. Pelottaaa vain ajatus niistä turhautuneista, energisistä russeleista, jotka esim. rähisevät kaikille vastaantuleville koirille koska energiaa on liikaa. Joten sinuna miettisin vielä.
Lasten kanssa uskoisin russelin tulevan hyvin toimeen, mitä nyt oma koirani osaa väistää lapsia koska tietää niiden olevan arvaamattomia. Russeli käyttää mielellään hampaita lähes kaikkeen, myös hyvään, joten lasten kanssa saattaa tulla itku. Meidän raisu (=huonosti koulutettu?) poika saattaa hyppiä hanskaa käsistämme innostuessaan ja se on sille vain leikkiä. Kuinka kävisi pienen lapsen kohdalla? Ainakin niitä (=lasta ja koiraa) täytyy valvoa koko ajan.
Hei,
Kehoittasin miettimään sitä koiran hankintaa yleensäkin jos on vauva tulossa... Vauvasta riittää puuhaa teille molemmille aivan riittävästi vuodeksi-pariksi... Ei kaksi vauvaa samalla kertaa mene ja koiranpentu on vauva aivan yhtä lailla. Russelin kasvattaminen vaatii tökeästi aikaa ja energiaa.
Russelin voi kouluttaa hyväksikin tokokoiraksi (itselläni on melko hyvä tokorusseli) mutta se vaatii viitseliäisyyttä ja kärsivällisyyttä.
Russeli sopii hyvin lapsiperheeseen kunhan se tottuu alusta saakka pieniin lapsiin. Ja lapsi tarvitsee koulutusta siinä miten olla koiran kanssa ihan yhtä lailla.
Russelit on upeita oiria ja niistä saa loistavan, energisen kaverin pitkäksi aikaa. Mutta harkitkaa nyt, surullisia tarinoita koirapiireissä riittää muutenkin. Olisi julmaa ottaa huomionkeskipisteenä olemisesta oleva russeli kun se luultavasti jää täysin toisarvoiseksi vauvan synnyttyä. Sulla on aikaa ottaa se upea russeli myöhemminkin..
Eli mäkin oon vähän russelia harkinnu ja rotuun jonkin verran perehtyny.. Haluaisin nyt siis tietää, että onko ne tosiaan sellaisia "hyppykeppejä", joille saa olla koko ajan palloa heittämässä ym. Vai osaavatko ne ihan levätäkin?
Meidän russeliuroksellamme on valtavat takajalkalihakset, joita se alkoi reenata määrätietoisesti jo pienenä, ihan itse. Nimi Jojo on kyllä erittäin sopiva. Se pomppaa korkeallekin.
Saisi kai sille olla koko ajan palloa heittämässä jos vain itse viihtii, mutta onhan sitä kotona muutakin tekemistä. Itse emme harrasta sitä enää juuri ollenkaan. Sen sijaan harjoittelemme uusia temppuja ja tokoa iltaisin. Sen jälkeen poika on ihan väsyksissä.
Kotona Jojo on rauhallisempi kuin vieraassa paikassa. Totta kai, pitäähän sen nukkuakin joskus. Sitten se kääriytyykin polvitaipeeseen sohvalle ja on onnellinen. Boksin hankkiminen auttoi vierailuja: nyt se menee sinne nukkumaan kun on väsynyt eikä kiukuttele.
Pallon heittelyä määräänsä enempää ei tietääkseni suositella. Se aktivoi koiraa ennestään ja aiheuttaa jopa stressiä. Aktiivista rotua pitäisi mielestäni kannustaa olemaan joskus rauhassakin.