Eli tässä olisi tarkootus ryhtyä levittämään nurmille skeidaa. Onko mittää tietämisen arvoosta vinkkiä?
Tarkootus olisi levittää 2.sadolle, juhannuksen jälkeen, kuivalantaa. 200kg/ha salpietaria lienee riitävä typpilisä? Ja rehu paalataan, ilman happoja. Ja maidot menee maitosuomelle. Lienee pareet että siitä ei meijerin neuvojille mainitte että kuivalantaa levitetään nurmiin ja paalataan ilman happoja :) Virtsa on aikaisemminkin levitetty nurmiin, mutta ny olis tarkotus kuivalantakin levittää kun on soveliaat kärryt. On tuossa aikaisempina vuosina tehty semmostakin että eka elukat on laiduntanu abaut viikon, ja sitte lohko on niitetty ja sitte paalattu ja lopputuloksessa ei ole ollu moittimista. Ei sillä voi olla mitää vaikutusta että se skeida levitetään sängelle ja se saa sitte senjälkeen sateet niskaansa mitä kesän aikana tulee ja sitte elokuun alussa korjataan sato..
Tarkootus olisi levittää 2.sadolle, juhannuksen jälkeen, kuivalantaa. 200kg/ha salpietaria lienee riitävä typpilisä? Ja rehu paalataan, ilman happoja. Ja maidot menee maitosuomelle. Lienee pareet että siitä ei meijerin neuvojille mainitte että kuivalantaa levitetään nurmiin ja paalataan ilman happoja :) Virtsa on aikaisemminkin levitetty nurmiin, mutta ny olis tarkotus kuivalantakin levittää kun on soveliaat kärryt. On tuossa aikaisempina vuosina tehty semmostakin että eka elukat on laiduntanu abaut viikon, ja sitte lohko on niitetty ja sitte paalattu ja lopputuloksessa ei ole ollu moittimista. Ei sillä voi olla mitää vaikutusta että se skeida levitetään sängelle ja se saa sitte senjälkeen sateet niskaansa mitä kesän aikana tulee ja sitte elokuun alussa korjataan sato..
Vastaukset 6
Vanhimmat
kuivaa paskaa, ilman happoa ja lypsylehmille. Ei. Taitaa olla kyseessä provosointiyritys, tai jotain muuta vakavaa?
lietepaikoissa, että lietettä vedetään nurmii ja siitä tehää rehu. Usiempiakin paikkoja on ja semmosia että keskituotto on 10.000 kieppeillä.
Sonnipaikoissa sitä on tehty jo ajat, mutta tämä on sitä kannattavuuden parantamista ja karjanlannan hyötykäyttöä. Että ei ajeta kyntökertaa skeidaa ja sitte kynnetä.
Mitä riskitekiöitä siinä site on? Sitäpaitti suurin osa tääpäin tehdystä paalirehusta tehää ilman happoja. Kun bakteerit ovat käyttäneet paalin sisälle jääneen hapen, ne kualee pois, jälelle jäävät anaerobiset bakterit myös kuolevat, koska niiden elämä muuttuu myös eri syistä mahdottomaksi. Ittellä on tehty noin 1200 paalia ja yks mätäpaali, ja vuotinen hukkaprosentti noin 0.1% tasolla. Ja laatu on parantunut kun aumatekniikasta siirty paaleihin. Ja sentakia paaleja kun ei ole siiloja eikä ole konekalustoa noukinvaunulle, enkä tod. osta sen takia 20.000€ rattoria että sais noukkarin liikumaan ja pörssi ei kestä teettämistä, lisäksi on tottunu 100% omavaraisuuteen koneiden suhteen. Eli paalain ja kääriä vaihtokone rivistä eikä muuta.
Tosiaan, ja labratuloksissa mainitaan että rehu saattaa lämmetä jos paali on avattuna. so? Kun menee melekeen yks paali per jakokerta niin mitä sitte?
MTT:n Ruukin koeasemalla tutkittiin bakteeri ja itiöpitoisuuksia rehussa eri menetelmillä.
Pisti silmään kun lannoitetuissa oli suurinpiirtein samat bakteerimäärät, mutta maitohappobakteeri-itiöitä oli liete-versiossa enempi. Luin asiasta uusimmasta maatilan pirkasta.
samainen lehti jostaki käsiinsä. Mitätuota, kuinka yleistä tuo ilman happoa paalaaminen on muuallapäin?
täälläpäin paalataan. Hyvin tuntuu elukoille kelpaavan. Rahanhukkaa haponkäyttö on.
maistu sille itelleen