mitä lupia kennelin perustamissen ?

Kerro ensin mitä tarkoitat kennelin perustamisella.

Koirahoitolaako? Vai "kenneliä" kasvatustoimintana? Löytöeläintarhaa? Vai jotain muuta?

Kysymys on aika pitkälle siitä mitä häiriötä toiminta aiheuttaa ympäristölle, naapureille taajama-alueella ym. Laki ei tunne termiä "kennel" siinä mielessä, että se olisi luvanvaraista.

Kennelliiton sivuilta löydät ohjeet, jos virallisesti haluat kasvattajaksi. Yleisin mistä naapurit voivat valittaa on meluhaitta.

Ilmeisesti laki on tässä lähinnä eläinten puolella, eli kunhan eläimille on määräystenmukaiset olot niin mikään ei estä. Meidänpä naapuriin omakotitaloalueelle päätti ilmeisen maineikas koiraharrastaja perustaa täyden palvelun koirabisneksen. On tilapäishoitoa, kasvatusta, pentutuotantoa ja sijoituspalvelu. Kiitos kovasti. Sivuillaan kerrotaan milloin syntyi mitäkin lajia ja hyvin se tieto on korreloinut pihalta kantautuneeseen ääntelyyn. Haukunta kovaa ja hiljempaa, vinkuna, räksytys, murina ja nahistelu ovat olleet jokapärkeleenpäiväistä kuunneltavaa nyt pari vuotta, aamusta iltaan. Olemme ihmetelleet että on jukoliste nuorilla ihmisillä otsaa! Sinulle, joka haluat perustaa kennelin kotiisi kaupunkialueelle missä muitakin on sanon, että älä tee sitä. Kennel kaupungissa takapihalla on todella huono idea. Naapurisi eivät ehkä aluksi sano mitään mutta kyllä pinna kiristyy ja katkeaminen on vain ajan kysymys. Et millään saa koiriasi pysymään niin hiljaa etteikö se häiritsisi. Nykyaikana toki ajatellaan niin, että häiriötä kokeva on se jonka kuuluu muuttaa kauas maalle jos ei kestä pientä ääntä eikä suinkaan metelöijän mutta älä laske liikaa tämän varaan. Kertokaapa, paljonko meteliä on tarpeeksi ettei mene niuhotuksen puolelle ja että kun kaupungin terveystarkastajalle valitan niin näyttö kohtuuttomuudesta riittää?

Toden totta, taajama ei ole kaupunki. Ja tosiaan, koska ääntely on niin koiralle, kamelille, aasille kuin paviaanillekin lajityypillistä käyttäytymistä niin se on naapuruston hyväksyttävä ja suorastaan iloittava siitä että joku tuo elämän merkkejä kulmille. Ja tosiaan, jos meteli ylittää sietorajan niin häiriintyvä voi vapaasti muuttaa muualle. Ahdasmielisyys ja suvaitsemattomuus ovat nykyajan suuria ongelmia. Jokaisella on oikeus toteuttaa ja ilmaista itseään kaikin mahdollisin tavoin, ulkoisvaikutuksista riippumatta.

Sinulle Whippe viimeinkin!

Ihan "sattumalta" googletin kennel-myönteisiä kannanottoja.
Rajanaapuriini muutti useampia koiria. Kuinka ollakaan jonkin ajan kuluttua selvisi, että kyseessä on kennel. Miten kivaa. Kauniita koiria ääntelemässä esim. kesäisin yötä päivää. Miten kivaa, että en tarvitse herätyskelloa aamuviideltä. Koirat takuulla herättävät. Käyvät myös kylässä tarpeen mukaan. Oikein mukavaa.
En ole ainoa tällä asemakaavoitetulla, tiheään asutulla omakotialueella, joka on tämän päässyt kokemaan. Koirat myös "tervehtivät" minua yhteen ääneen joka kerta, kun pihallani haen postia, liikun, teen puutarhatöitä ym. On oikein mukavaa, että naapurin kennelin koirat (pääluku kasvamassa) tervehtivät minua terhakkaasti, kunnes häivyn sisätiloihin tai poistun pihastani. Alueella ei ole vastaanvanlaista toimintaa ennen ollut, joissakin kiinteistöissä on yksi koira lemmikkinä. Taloni on myytävänä, tuletko ostamaan sen. Tosin - kiinteistön arvo laski samalla hetkellä, kun kennel, ah niin lähelle, muutti. Mutta saathan mukavan asunnon, ainakin parin vuoden päästä pilkkahintaan. Toivon todella, ettet myy sitä, hinta voi olla vielä huonompi.

Monissa kunnissa on lomakkeet, joilla tehdään ilmoitus kennelin perustamisesta kaava-alueelle. Siinä lomakkeessa (eläintenpito kaava-alueella tms) pitää eritellä ulosteiden käsittely ym suunnitelmat. Ilmeisesti kyse on kuitenkin vain ilmoitusluenteisesta menettelystä, eli varsinaisesti ei haeta lupaa. On olemassa myöskin kenneltoiminnan sallivia tontteja merkattuna kaavaan, tapauksissa, joissa kaava-aluetta laajennetaan kennelin ympärille.

On sitten rajanvetoasia, mikä on kennel. Minulla on koiria, ja välillä tuttavien koiria hoidossa. Meillä ei silti ole kenneliä. En siis harrasta minkäänlaista kasvatustoimintaa, enkä liiketoimintaa. Jos nyt teettäisinkin muutaman pentueen vuosien varrella, ja joutuisin anomaan kennelnimeä, niin muuttuisinko ilmoitusvelvolliseksi? En tiedä tulkintaa, ehkä joku viisaampi osaa sen kertoa oikein. Mutta tuolleinen ilmoituskaavake on olemassa. Missä vaiheessa se sitten pitää täyttää? Voisi olettaa, että silloin, kun on kyse elinkeinosta, mutta se on vain villi veikkaus :D

http://www.kennelliitto.fi/FI/etusivu.htm

Täältä kaikki tarvittava. Ja oikeesti käy kasvattajakurssi ja hanki kennelnimi jos alat kasvattamaan koiria!!!

Vanha aloitus,jonka joku taas nostanut.....mutta siis,jokainen voi perustaa kennelin, jos niin haluaa.Kennelliiton sivulta löydät varmasti neuvoja,ja voit ihan sinne halutessasi soitellakkin.Alkuun tarvitset tietysti kennelnimen, rekisteröityjä, rodunomaisia, näyttelyissä menestyneitä, terveystarkistettuja narttuja.Uroksia saa astutuksiin muilta kenneleistä,niitä ei itsellä pidä välttämättä olla.
Kennelharrastus vaatii rahaa,näyttelyt, terveystarkistukset,pentujen hoidot,madotukset ruuat jne,maksavat.Mutta,on se antoisaa nähdä oman koiran jälkeläisten kasvavan,ja pärjäävän näyttelyissä.Koiraharrastajat ovat sosiaalisia ihmisiä,hehän näkevät harrastuksien myötä jatkuvasti uusiakin ihmisiä.Koiraharrastuksen myötä saa siis uusia hyviä kavereita, mikä onkin harrastuksessa parasta.Yhteisöllisyys,ja rodulle omistautuminen, sekä rodun jalostaminen parempaan suuntaan.Jotta ihmisille olisi tarjolla rodunomaisia,terveitä näyttelyissä ja muissakin harrastuksissa menestyviä koiria.Siinä on haastetta kennelinpitäjille :)

Kaupungin asuinalueella naapurissani on kenneli, jossa monta haukkuvaa koiraa. Kennel omistajat eivät osaa kouluttaa koiria hiljaisiksi. Aina kun ovat ulkona ja kun ulko-oven avaamme tai olemme omalla pihalla,alkavat kaikki koirat yhtaikaa naapurista haukkumaan. Tuo on kotirauhan rikkomista ja mielestäni kenneliä ei saisi perustaa kaupunki alueelle. Meiltä naapureilta eivät ole edes kysyneet lupaa!!!. Aluksi heillä oli vain yksi koira, mutta vähitellen hommasivat lisää ja hommasiavt kennel pätevyyden. Kaikki tämän tien asukkaat ovat selvästi tympääntyneitä koirien haukkumiseen. Mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä??? Kennel omistajat eivät aina edes välitä vaikka ulkona pitävät kovaa meteliä. Kun avaan kotioven ulos tullessani, niin koirat naapurissa alkavat sisälläkin haukkumaan ja tuntuu, että tulevat ovesta läpi. Omalla pihallakaan ei saa rauhassa olla naapurien koirien vuoksi.

Ei siihen mitään lupia tarvitse, ei minullakaan ole koskaan ollut!

Kenneliin ei tarvita mitään lupaa Suomessa. Myös kaikki muu "koirayritystoiminta", kuten koirien päiväkoti, koirahoitola, koirakurssit, koiratrimmaamo, koirailotalo on sallittua eikä naapureilta tarvita suostumusta eikä heille tarvitse edes ilmoittaa asiasta. Melu- ja hajuhaitat, vaarallisuus ym. kaikki jää naapureiden iloksi. Kennelliitolta pyydettiin lausuntoa ja se suositteli, että lupia ei tarvittaisi kuten ei ole ennenkään tarvittu.

Mitä tehdä, kun koirankoulutajaksi esittäytyvällä madamella on
itsellään häiriintynyt koira, joka haukkuu tuntikausia?

Kennelin perustamiseen Suomessa tarvitaan

1) Psykiatrinen diagnoosi tai psykopatian tasoinen luonnehäiriö
2) Yhteiskunnan tukia, kuten Kela; tai ymmärtäväinen työnantaja, jolle valehdella vuodesta toiseen olevansa "flunssassa" kun nartut poikivat
3) Söpöt nettisivut, joille ladataan kuvia lapsenlapsen päästä koiran suussa
4) Kyky jatkuvaan valehteluun, kun pettyneet pennunostajat haluavat rahat takaisin kun "Koko perheen lenkkikaveri" osoittautuu koko perheen raatelijaksi
5) Vaikuttava ulkomaalainen kennelkaveri, esim. Saksasta
6) Väkivaltainen miesystävä, joka pelottelee naapurit hiljaisiksi

Näillä pääsee pitkälle, ainakin Porvoossa

Ja hämeenkyrössä -_- naapurina huskytarhaaja, jolla on jo kahdeksan "ihannan rauhallista ja huskyksi hiljaista" koiraa aidattuna aluksi 10m2 kokoiseen häkkiin, jonka yli koirat ovat tulleet kahdesti, omistaja sanoo, että "ei niitä voi komentaa, ne elävät vain omaa elämäänsä." Nyt koirat ovat aidattu KOKO PIHAN laajuiseen KAKSIMETRISEEN puuutarha-aitaan, jonka yli koirat ovat tulleet lukemattomia kertoja. Eräs villakoiran kanssa ohi ulkoiillut henkilö sai koiralleen varmaan sydänkohtauksen, kun ohi kävellessä aidan yli hyppäsi neljä leikkisää huskyä jotka omistajan mukaan "halusivat leikkiä" (meinasivat purra sekä koiraa että ulkoiluttajaa!?) Siitä lähtie. Tätmä myseinen koiranulkoiluttaja on kulkenut aitauksen ohi pyinen jääkiekkomaila kädessä, ja aina kun huskytarhaaja sattuu olemaan kotona, menee hän makupalojen kera houkuttelemaan huskynsä äkkiä sisälle turvaan tältä jääkiekkomailalta. Hän ei siis itsekkään luota aitansa pitävyyteen!
Melutaso pihassamme on suuren osan vuorokaudesta yli 80dB, jos ne ulvovat niin 90 menee myös rikki tosi äkkiä. Kävimme kysymässä, että eikö noita koiria saa olemaan hiljaa, ja jälleen vastaus oli " ne ovat huskyjä ja elävät vain omaa elämäänsä, ei niitä voi komentaa."
100 metrin säteellä talostamme asuu kaksi nelilapsista perhettä, yksi yhdeksänlapsinen, yksi kultaisennoutajan omistaja ja yhdet vanhukset. Lapsiperheiden vanhemmat ovat huolissaan lastensa turvallisuuudesta, koiranomistaja ei enää uskalla ilkoiluttaa koiraansa metsäpolulla, joka on yksi hämeenkyrön suosituimpia ulkoilurettejä, koska joutuu kävelemään huskyaitauksen ohi.
Kerron vielä muutamasta läheltä piti-tilanteesta:
Olimme lähdössä laskemaan mäkeä ystäviemme kanssa. Huskyt olivat aidan takana lähdössä valjakkoajelulle, kun koirat karksivat hänen otteestaan, ja koirat juoksivat autotietä 200 metrin matkan raahaten perässään omistajaa, joka tuli kelkkanasa kanssa kyljellään kiltisti perässä tuon 200m kunnes pysähtyi.
Naapurissamme oli kahdeksan lasta ulkoilemassa, kun kaksi huskyä hyppäsi taas aidan yli koskettamattakaan sitä. Perheen isä kävi kiireesti hakemassa lapsensa turvaan "leikkivien" koirien tieltä. He eivät enää uskalla ulkoiluttaa lapsiaan samaan aikaannkoirien kanssa ja jos koirat ovat pikkuaitauksessa ne ulvovat niin kovaa, että kukaan ei jaksa siisä 80-90dBn metelissä enää olla ulkona, saati sitten leikkiä.

Asumme siis alueella, jossa on nnelkä taloa sadan metrin säteellä koirista, seuraavat naapurit ovat n. 300 metrin päässä. Eikä siis mikään kaupunkialue. Jokainen voi itse käyttää järkeään, meneekö tämä nyt siihen naapurien "niuhotuksen" piikkiin vai? Jopa neljän kilometrin päässä asuvat henkilöt ovat kuulleet ulvontaa useinkin. Ja jos joku tänne ketjuun löytää vielä 12 vuotta myöhemmin, niin kyllä, kyllä niistä koirista voivat valittaa muutkin kun "nuihottavat" naapurit.

"Kennelin perustamiseen Suomessa tarvitaan
1) Psykiatrinen diagnoosi tai psykopatian tasoinen luonnehäiriö
2) Yhteiskunnan tukia, kuten Kela; tai ymmärtäväinen työnantaja, jolle valehdella vuodesta toiseen olevansa "flunssassa" kun nartut poikivat
3) Söpöt nettisivut, joille ladataan kuvia lapsenlapsen päästä koiran suussa
4) Kyky jatkuvaan valehteluun, kun pettyneet pennunostajat haluavat rahat takaisin kun "Koko perheen lenkkikaveri" osoittautuu koko perheen raatelijaksi
5) Vaikuttava ulkomaalainen kennelkaveri, esim. Saksasta
6) Väkivaltainen miesystävä, joka pelottelee naapurit hiljaisiksi

Näillä pääsee pitkälle, ainakin Porvoossa"

OMG LOL