Kun äiti meni naimisiin sen vieraan miehen kanssa niin arvasin ettei siitä seuraisi mitään hyvää. Minä olin silloin yhdentoista ja miehellä oli minunikäiseni ja vuotta vanhempi poika Jan ja äiti toivoi kovasti että ystävystyisimme, mutta me inhosimme toisiamme ensinäkemältä.
(jatkakaa)
Jos englanninkielisten tarinoiden kirjoittaminen kiinnostaa olette vapaita tulemaan foorumille:
http://forums.delphiforums.com/narnias/start
(jatkakaa)
Jos englanninkielisten tarinoiden kirjoittaminen kiinnostaa olette vapaita tulemaan foorumille:
http://forums.delphiforums.com/narnias/start
Vastaukset 5
Vanhimmat
Alku oli hyvä!Jatka ihmeessä..
Jatkakaa joku muu!
Olin kuitenkin tyytyväinen äitini puolesta.
Äiti tuntui niin onnelliselta.
Joten yritin vältellä utta velipuoltani kaikin tavoin. Olihan minulla sentään pari kaveria joiden kanssa viihdyin.
Ja Murre kissa joka nukkui öisin pääni vieressä.
Jan kuitenkin tunkeili aina poisollessani minun puolelle huonetta (huoneemme oli jaettu sermillä kahteen osaan). Kerran kun tulin koulusta näin hänen tutkivan kirjahyllyäni. "Luetko sä tosiaan tälläistä paskaa?" hän kysyi ivallisesti pitäen kädessään seikkailukirjojani. "Eihän näissä ees tapeta ikinä ketään. Ja mitä noi on?" hän jatkoi osoittaen postimerkkikokoelmaani jonka huomasin olevan tyhjennetty sängylleni "Vain likat kerää tuollaisia tyhmiä paperilappuja. Onko sulla oma kiiltokuvakokoelmakin??"
Kirjoittanut: Tristan, 7.12.2003 klo 11.11
Kun äiti meni naimisiin sen vieraan miehen kanssa niin arvasin ettei siitä seuraisi mitään hyvää. Minä olin silloin yhdentoista ja miehellä oli minunikäiseni ja vuotta vanhempi poika Jan ja äiti toivoi kovasti että ystävystyisimme, mutta me inhosimme toisiamme ensinäkemältä. (jatkakaa)
Kirjoittanut: tuttu juttu.., 9.12.2003 klo 11.48
Olin kuitenkin tyytyväinen äitini puolesta. Äiti tuntui niin onnelliselta. Joten yritin vältellä utta velipuoltani kaikin tavoin. Olihan minulla sentään pari kaveria joiden kanssa viihdyin. Ja Murre kissa joka nukkui öisin pääni vieressä.
Jan kuitenkin tunkeili aina poisollessani minun puolelle huonetta (huoneemme oli jaettu sermillä kahteen osaan). Kerran kun tulin koulusta näin hänen tutkivan kirjahyllyäni. "Luetko sä tosiaan tälläistä paskaa?" hän kysyi ivallisesti pitäen kädessään seikkailukirjojani. "Eihän näissä ees tapeta ikinä ketään. Ja mitä noi on?" hän jatkoi osoittaen postimerkkikokoelmaani jonka huomasin olevan tyhjennetty sängylleni "Vain likat kerää tuollaisia tyhmiä paperilappuja. Onko sulla oma kiiltokuvakokoelmakin??"
Hillitsin itseäni hiljaa ja sanoin välinpitämättömän oloisena:
Sinäpäs oletkin "ISO" poika kun luet jotain "tappo" kirjoja.. Ja jos olisit edes vähän fiksumpi ymmärtäisit jotain postimerkkikeräilystä.
No kerro ihmeessä Jan sinun "varmaankin tosi" fiksuista harrastuksista.
(Velipuolesi on varmaan tosi heikko pikku poika joka pelkää uutta perhe tilannetta ja siksi käyttäytyy typerästi.) ajattelet itseksesi.. ja yrität olla kiinnostunut mitä Jan sitten selittääkin.