En tiedä kuuluisiko tämä tänne puolelle mutta kun en oikeaa paikkaa oikeen löytänyt muuta. :)
Elikkä olisin kiitollinen asiallisista vastauksista arvon leidit.
Minulta poistettiin muutama päivä sitten leikkauksen yhteydessä molemmat munasarjat ja kohtu. Ikää on 43-vuotta, enkä ollutkaan aikonut enää mitään lapsia tehdäkkään, eli sen puoleen en noita värkkejä kaipaa. :)
Lääkäri sanoi että vaihdevuodet alkaa melkeen hetimiten ja tulevat rajuina koska hormoonitoiminta loppuu kuin seinään..olen tässä naputellut pöytään nämä päivät ja kovasti odotellut ja kuulostellut eikä mitään siihen viittaavaakaan ole ollut :)
Elikkäs arvon naiset, onko teissä saman kokeneita..kuinka nopeasti vaihdevuodet on tulleet päälle ja millä lailla??
Kiitos etukäteen jo vastauksistanne.
Elikkä olisin kiitollinen asiallisista vastauksista arvon leidit.
Minulta poistettiin muutama päivä sitten leikkauksen yhteydessä molemmat munasarjat ja kohtu. Ikää on 43-vuotta, enkä ollutkaan aikonut enää mitään lapsia tehdäkkään, eli sen puoleen en noita värkkejä kaipaa. :)
Lääkäri sanoi että vaihdevuodet alkaa melkeen hetimiten ja tulevat rajuina koska hormoonitoiminta loppuu kuin seinään..olen tässä naputellut pöytään nämä päivät ja kovasti odotellut ja kuulostellut eikä mitään siihen viittaavaakaan ole ollut :)
Elikkäs arvon naiset, onko teissä saman kokeneita..kuinka nopeasti vaihdevuodet on tulleet päälle ja millä lailla??
Kiitos etukäteen jo vastauksistanne.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Erot vaihdevuosien kokemisessa ovat hurjia. Osa selittyy juuri sillä, että toisilla hormonitaso putoaa rajummin kuin toisilla. Osa myös siten, että oireet koetaan niin eri tavoin. Jollekin pienikin vaiva on suuri ja jollekin taas ei. Tämä on lähinnä asennekysymys. Lisäksi vaakakupissa joillakin painaa myös vanheneminen, joka koetaan kauheana asiana yhteiskunnassa, jossa vain nuoruus on ihannoituna. Mutta enemmän vanhenevat ihannoivat ja tavoittelevat nuoruutta, sen kovemmin purevat omaan nilkaansa.
Itse olen jo pitkällä vaihdevuosien kanssa, estrogeenin puute on kohdallani jo rajua, mutta oireita ei silti juurikaan ole.
Kuten huomaat, ihan tuohon asiaan en osaa vastata mitään.
Alkuperäisellä kysyjällä oli kyseessä epänormaali tilanne. Kun munasarjat poistetaan, estrogeenien tulo loppuu leikkauspöydälle. Menopaussioireiden tuleminen vie jonkin verran aikaa ja sitten niiden voimakkuus riippuu taas omista ominaisuuksistaan. Ehkäpä jotkut pärjäävät noinkin totaalisessa tapauksessa ilmankin hormoneja. Kun kohtu on poistettu, käytetään vain estrogeenia joten rintasyöpäriskikin on vähäisempi. Mutta kannattaa seurailla tuntemuksia ja jos alkaa tuntua liian vaikealta, hakea estrogeeniresepti lääkäriltä. Tuota hormonien käyttöä ei pidä ajatella vanhenemisen estämisenä, en minä ainakaan ajattele näin. Käytän niitä koska elämäni on helpompaa ilman vakavia menopaussioireita.
Viimeinen lauseeni kuului:
"Kuten huomaat, ihan tuohon asiaan en osaa vastata mitään."
Pointtini vastauksessa oli se, että normaalissakin tapauksessa oireet eivät ole kaikilla samanlaisia, eivätkä tule missään tietyssä etukäteen patentoidussa järjestyksessä ja yhtä voimakkaina.
Onko selvä?
Oma gyneni on sanonut, että naisella muodostuu estrogeenia myös muissa elimissä (=lisämunuaiset ja rasvakudos)ei vain munasarjoissa ja että estrogeenia näin ollen erittyy myös hedelmällisen iän ulkopuolella, tosin vain vähäisiä määriä.
Olen siis tämän pohjalta ymmärtänyt, että estrogeenin tuotanto ei lopu aivan täysin ikinä. Edes leikkauspöydälle.
..sillä asialla mitään merkitystä vaihdevuosien oireisiin jos hormoonit on heitelleet jo aikaisemminkin ..eli näitä mielialanvaihteluita ennen ja jälkeen kuukautisten ja muutenkin. Toisillahan on todella suuria heittelyitä hormoonitoiminnassa ja se ilmaantuu mielialassa sitten.
Itselläni elämä on ollut tasapainoista hormoonien kanssa, ei suurempia tunteitten heilahteluita juuri koskaan ja tietty kaippa näihinki vaivoihin jos niitä tulee ja ilmaantuu niin auttaa positiivinen asenne ja huumorintaju aika pitkälti. :)
Jotenkin voisin kuvitella nuoren ihmisen jolta kaikki poistetaan ja on vielä perhe perustamatta (siis tarkoitan lastentekoa), voi tulla masennusta sun muuta ikävää...mutta itse kun on lapsen jo maailmaan tehnyt eikä ole ollut aikeissakaan tehdä enää lisää niin se asenne jo että kaikki lähtee ei tee sillä tavalla kipeää tai että ajattelisin naiseuteni kärsivän siitä...nuo poistetut värkithän on vain ylimääräisiä osia ihmisessä joiden poistuminen ei lopeta elämää kuitenkaan :D
Noh mutta kiitos kaikille jo vastanneille :) Lisääkin saa kirjottaa kokemuksiaan.
Minultakin on poistettu kaikki. En olisi luopunut viimeisestä munasarjasta, jos olisin tiennyt mitä tuleman pitää. Olen käyttänyt estrogeeniä reilut vuoden ja sitten lopetin, kun luulin että nämä turvotukset loppuvat, mutta eivät loppuneet. Olen lihonut 3-4 vuodessa 10 kg. Haluja ei ole.
Syön B-vitamiinia, joka vaikuttaa selvästi hermoihin. En ole niin kärtyisä, kun muistan ottaa joka päivä b-vitamiinin. Mutta toki nämä oireet ovat yksilöllisiä, joten voi olla että Sinulle ei tällaisia oireita tulekaan. Olen nyt kohta 50 v.
Minullakaan ei ole ollut mitään suuria heittelyitä hormoneissa ikinä. Ei edes PMS-oireita!
Olen kyllä sun kanssa pitkälle samaa mieltä, vaikka en ole leikkausta kokenutkaan - mutta noin loogisesti päätellen asia saattaa olla juuri noin.
poistettiin kolme vuotta sitten kohtu,munasarjat/johtimet,olin tuolloin 39v.
Lääkäri kirjoitti minulle samantien reseptin
Estradot-laastareille,miedointa.
Hyvin on toiminut,ilman en varmaankaan pärjäisi.
että mitä nuorempana ne poistetaan sen pahemmat ovat oireet - teoreettisesti.
Mun ikäisellä ei välttämättä tulisi enää mitään oireita, kun muutenkin on kaikki jo seis.
:)
..vielä keskustella lääkärin kanssa asiasta. Itselläni leikkaava lääkäri vain kertoi noista vaihdevuosien alkamisesta että periaatteessa kun olen tämän ikäinen ja munasarjoillani olisi ehkä ollut vielä 10 vuotta aikaa toimia, niin elimistöni tarvitsee hormooneita ja sen takia estrogeenin ottaminen olisi suositeltavaa ja myös siksi koska se ehkäisee paksusuolen syöpää myöskin.
Tiedä sitten mikä olisi hyvä vaihtoehto, olen vain niin äkkiseltään joutunut tähän tilanteeseen että ei ole mitään hajua asioista kun ne eivät ole vielä olleet ajankohtaisia edes miettiä :D
...kokeillut pärjätä ilman?
Mietin vain sitä että kun kaikki on poistettu ja hormoonitoiminta loppuu kuin seinään, jos estrogeenia käyttää säännöllisesti pari vuotta ja sitten alkaa pikkuhiljaa lopettelemaan...niin ymmärtäisiköhän kroppa sen niin että nyt on vaihdevuodet siin vaiheessa että hormoonitoiminna pitääkin loppua...heh jopa tuli sakavasti kerrottua, tajusikohan kukaan :D
Minulta vietiin kaikki,tulee viisi vuotta täyteen.
Olin silloin 48v,rajut oireet alkoivat samana iltana
leikkauksesta.Eka yö oli todella rankka,sen jälkeen
vähän helpotti.Lääkäri tarjosi pillereitä,mutta itse
halusin kokeilla hormonilaastaria.Sillä pärjäsin pari
vuotta.Kun vaihtarioireet kovenivat,otin mukaan
luontailääkkeet.Auttoivat hyvin ja vähensin samalla
laastarin käyttöä pariin kertaan kuussa.Vaivoista
en ole ohi päässyt,mutta näillä aion pärjäillä,muita
hormoneja en suostu syömään.
..kuuluit sitten näemmä niiden joukkoon joilla alkoi heti leikkauksen jälkeen nämä oireet, kuten lääkäri minulle sanoikin asiasta. Ilmeisesti asia on hyvin yksilöllistä, kenellä alkaa heti kenellä jossai myöhemmässä vaiheessa.
Onko laastarista ollut mitään sivuvaikutuksia?
Mitä luontaistuotteita olet käyttänyt?
Kiitos sinulle vastauksestasi. :)
Minulle ei laastarista ole tullut minkäänlaisia
sivuvaikutuksia.Laastari on pienin mahdollinen,
elikkä 50 mg.Luontaisjuttuna olen käyttänyt
Femal-merkkistä tuotetta.Kaikki on yksilöllistä,
mikä kellekin sopii.
Eri annosmäärä on 25mg,37,5mg,50mg,75mg ja 100mg.
Käytin vajaa vuoden 25mg, hikoilu ja univaikeus pahenivat, joten sain 37,5mg laastarin.Lääkäri suositteli että käyttäisin tätä 37,5 mg ja takaisin pienempään vuoden kuluttua. Olen 53 v syöpäpotilas, siis kohtu ja munasarjat poistettu v.07.
Olen pahoillani puolestasi.Tuliko syöpäsi ennen,vai
jälkeen laastareiden käyttöä?
Itsellä Climara-merkkinen laastari,jota on 50 mg,tai
100 mg,joka on Climara forte.Tämä on depotlaastari.
alkoi oireet (voimakkaimpana hikoilu) kolmantena päivänä radikaalileikkauksesta, josta nyt kolme viikkoa aikaa. Olen 36-vuotias, ja käytän hormonivalmisteena Indivina-valmistetta, vaikka kohtu ja munasarjat vietiin, koska sairastan endometrioosia eikä kaikkea kudosta saatu/saadakaan pois. Ensin lääkäri kirjoitti Progynovaa eli pelkkää estrogeeniä mutta oli jutellut osaston ylilääkärin kanssa, joka oli sanonut, että paras hoitovaste saadaan tällä valmisteella pitkällä tähtäimellä. Tuntuu että kaikilla lääkäreillä on omat mielipiteensä, yksi suositteli minulle laastareita, toinen geeliä ja sitten tämä viimeinen ehdottomasti pillereitä ainakin näin alkuvaiheessa kun oireet tuli rajuina niinkin äkkiä, niin ei tarvitse sitä määrää itse miettiä. Nyt olen sen reilu kaksi viikkoa hormoneita syönyt, mielenkiinnolla odotan normaalielämää, että näkee mitä nämä oikeasti vaikuttavat, kun tällä hetkellä on vaikea sanoa, mikä johtuu leikkauksesta, mikä endosta ja mikä hormoneista. Turvotusta on jonkin verran, lieneekö osasyyllinen leikkauksen jälkeinen liikkumattomuus? Taisi lipsahtaa vähän asian vierestäkin, sorry :-)