Moi! Oon lukiossa opiskeleva.
Ongelmanani on se, että nukahtamistani haittaavat ne niin sanotut levottomat jalat. Uneni ovat jääneet todella vähälle jskus näiden takia.
Suurempana ongelmana on unissakävely. Asun kämppikseni kanssa kaksiossa, ja hän on ari kertaa herännyt siihen, että olen unipäissäni kävell ja rymistelly. Joskus aamulla löydän itseni jostain, tai olen tehnyt jotain. Kerran olin riisuutunu vaatteistani, ja köllötin lattialla.
Unissapuhumisesta puhumattakaan.
Ymmärtääkseni tälle kun ei oikee voi tehdä mitään.. ku on kävelly ja puhunu unissaa pikku penskasta asti..
Ehk on vaa totuttava.
Ongelmanani on se, että nukahtamistani haittaavat ne niin sanotut levottomat jalat. Uneni ovat jääneet todella vähälle jskus näiden takia.
Suurempana ongelmana on unissakävely. Asun kämppikseni kanssa kaksiossa, ja hän on ari kertaa herännyt siihen, että olen unipäissäni kävell ja rymistelly. Joskus aamulla löydän itseni jostain, tai olen tehnyt jotain. Kerran olin riisuutunu vaatteistani, ja köllötin lattialla.
Unissapuhumisesta puhumattakaan.
Ymmärtääkseni tälle kun ei oikee voi tehdä mitään.. ku on kävelly ja puhunu unissaa pikku penskasta asti..
Ehk on vaa totuttava.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Joo ei mulla tuohon mitään konsteja ole, mutta itsekin seilaan unissani ja teen hölmöyksiä.
Tos eräänä yönä heräsin siihen et olin polvillani olohuoneen lattialla juomassa nestemäistä pyykinpesuainetta.... siis siihen oli kai pakko herätä koska maku oli niin "verraton".
Mutta ei kun tsemppiä:)
Minulla nuo unissakävelyjaksot ovat aina osuneet sellaisiin elämäntilanteisiin joissa stressiä on eniten. Opiskelu, armeija jne. Periaatteessa asialle on vaikea voida mitään, koska niitä stressitekijöitä on vaikea aina poistaa tuosta vain. Mutta kelaile asiaa josko voisit jotain tehdä asialle.
Armeijassa oma yöllinen seikkailu oli pahimmalla tasolla ja silloin tuli (kuulemma) säikyteltyä yöpäivystäjiä mm. tulemalla huoneesta käytävään seisomaan ja vain tuijottamaan. Se saattaa pistää arempaa jännittämään hämärässä kun joku hullu tuijottaa käytävän toisessa päässä liikkumattomana. :) Lisäksi tuli tehtyä paljon muutakin hölmöä, joka toisinaan nolotti aika huolella.
Mutta no, se on sellaista. Joillain on taipumus ja toisilla ei. Varsinaista lääkettä en tuohon ole kuullut olevan. Paitsi joku vahvempi unilääke, mutta niihin en enää koske. Pistävät minun olon niin veltoksi seuraavan päivän ajaksi ettei mistään tule mitään.
Itse kävelen myös unissani. 2 kertaa olen heränyt ulkona talon takana ja olen tehnyt myös aamupalaa. Itse en koskaan kävelyitä muista, vanhemmat aina sanomat jos olen kulkenut unissani.