”Niin muuttuu maailma, Eskoseni.”
Tänä yltäkylläisyyden aikana saattaa olla aiheellista muistaa, että aina ei ole ollut näin. Nuoruusajaltamme muistanemme, että makeisten valmistus lopetettiin raaka-ainepulan takia
ja ihmisiä kehoitettiin keräämään pihlajanmarjojakin jotta jotain makeata voitaisiin saada.
Muistan omastalapsuudestani perunajauhojen ja siirapin kotivalmistuksesta.
1954 kerrottiin, että kahviakin tulee kauppoihin peräti viittä eri laatua ja kuponginleikkaus loppuu.
Se oli melkoista jonotusta kun haettiin sokeri-, ja kahvikuponkeja ja yleisostokortteja.
Sodan jälkeen (1946) kerrottiin ihmeellisestä Hollywood-nimisestä kaupungista, että siellä on perustettu tavaratalo kaupungin ulkopuolelle ja sen yhteydessä on pysäköimispaikka peräti 200 autolle joilla asiakkaat tulevat ostoksille.
Millaisia muistikuvia koette omasta lapsuusajan joulun valmisteluista.
Tänä yltäkylläisyyden aikana saattaa olla aiheellista muistaa, että aina ei ole ollut näin. Nuoruusajaltamme muistanemme, että makeisten valmistus lopetettiin raaka-ainepulan takia
ja ihmisiä kehoitettiin keräämään pihlajanmarjojakin jotta jotain makeata voitaisiin saada.
Muistan omastalapsuudestani perunajauhojen ja siirapin kotivalmistuksesta.
1954 kerrottiin, että kahviakin tulee kauppoihin peräti viittä eri laatua ja kuponginleikkaus loppuu.
Se oli melkoista jonotusta kun haettiin sokeri-, ja kahvikuponkeja ja yleisostokortteja.
Sodan jälkeen (1946) kerrottiin ihmeellisestä Hollywood-nimisestä kaupungista, että siellä on perustettu tavaratalo kaupungin ulkopuolelle ja sen yhteydessä on pysäköimispaikka peräti 200 autolle joilla asiakkaat tulevat ostoksille.
Millaisia muistikuvia koette omasta lapsuusajan joulun valmisteluista.
Vastaukset 5
Vanhimmat
nuo asiat omasta lapsuudestani aivan samanlaisina kuin mitä kerroit.
Poikkean otsikon aiheesta, mutta kirjoituksesi perusteella uskon Sinun saavuttaneen jo kunnioitettavan 70v:n iän,ja siksi ehdottaisin tuota sen ikäistä palstaa Sinullekin. Siellä tarvittaisiin samantapaisia otsikon aiheita mitä tälläkin palstalla joskus esiintyy, mutta ainoastaan naiskirjoittajien ansiosta niitä sieltä puuttuu. Koska kuvittelen Sinut miespuoliseksi, siksi ehdottaisin poikkeamaan joskus tuolla mainitsemallani palstalla.
Isossa saunan padassa keitettiin saippuaa.
Me penskat keräsimme myöhemmin sanomalehdet talteen ja veimme ne kauppaan ja saimme palkaksi ensimmäiset karkkipussit. Oli se taivaallisen hyvää. Siihen asti ainoa makeinen oli ollut apteekista saatava salmiakki, joka ei minusta hyvältä maistu tänäkään päivänä.
Maalla oli paremmat oltavat. Oli oma lehmä ja possu röhki navetassa. Kotipihan voikukasta saatiin sikuria kahviin jne.
Nämä nyt entsteeks tuli mieleen.
Kyllä muistan omatkin lapsuusaikani vaikka sota-ajan lapsia olen. Ei tuossa aloituksessa tainnut olla ainoatakaan viittausta kovin vanhoihin.
Itse juuri tarkistelin asioita ja huomasin esimerkiksi kananmunien olleen kortilla ja tuotannon riittävän vain 2 munaan/asukas kuukaudessa. Tee siinä sitten kakkuja ja voitele pitkosi munalla.
Näitä asioita olisi syytä enemmänkin muistella.
Koulut pullistelivat oppilaista. Nykyisin syrjäkulmilla hautajaiset ovat kastejuhlia yleisempiä. Kyläkuntia autioituu, jopa kaupungeissa hajotetaan hyviä asuntoja kun ei ole asukkaita. Ruokamenot olivat ihmisillä selvästi suuremmat kuin asumisesta, vaatetuksesta ja muusta johtuvat. Nyt on ongelma elintarvikkeiden ylituotannosta - paitsi ruista ei riitä, mutta pannaan puolet vehnästä tai ohrasta jos Koskenkorvalta jää.
on seisominen kurrijonossa Kannuksen meijerillä, ja äitini varoitukset, katso ettei myyjä ota kuin tuon tai tuon kupongin kortista, (olikohan se yleisostokortti).
Ja sen kun kouluun meno ruotsista tulon jälkeen pelotti, Suomen kieli oli unohtunut, siskoni minua tulkkasi.
Itkin koulun takana, js siskoni lohdutti ostamalla puuronkastikejauhetta. Se jauhe oli paperipussissa ja sormea kastetiin suuhun ja sitten siihen jauheeseen, se oli karamellinkorvike meille lapsille.
Voi niitä aikoja.
Kertoisitko Anna-Maija mistä voisimme saada vielä sitä mainiota puuronkastikejauhetta. Jos tiedät niin kerro, reseptikin olisi jo puoli ruokaa.
Sain alokuolussa joskus pojilta kun ne lainasivat pyörääni käydäkseen kaupassa. Tarjosivat sitten puuronkastikejauhetta.
Eräs pikkuserkkuni kävi lukiota Emäpitäjän lukiossa ja toi tikkukaramellin. Puukolla se paloiteltiin, että jokainen sai hieman maistaa.
Sittemmin hän kirjoitti muutaman kirjan sotalapsista ja muusta sen ajan elämästä.