Eno suuttu mulle niin perkelhesti
soli semmonen tokiottonen mies hään
ja aivan siittä
ko mie vasikka riepua piätin lavon
takana, teurastuspaikalla
no sehän tietenki pääsi rimpuilemhan
ku enhän mie ollu ko lapsi
olinko kymmentäkhän sillon
hulliainen sikiö riepu.
Mutta piättää piti, sati ei
itkuaki välhin tuhurannu.
Sääli mulla niitä elukoja kohthan tuli
niistähän tykkäs
ko niitä hoiti ja ruokki, ja raataski
niien kans monet kerrat.
Ja sitä verikoolia ku piti piättää
johon punanen laskethin, niin sillon
ne ukot aina huusit ja kirosit
niin että raiku;
Sekota, sekota saatana, sehän
mennee kielaimhin koko vajillinen.
Ja mie sekotin.
Se kielaimhin meno tarkottaa
että siihen verhen tullee
semmosia säikerhiä
hyhymärhejä, sanomma.
Kirvaamhan noli kans kauhiat
ne ukot vanhashen aikhan
mutta ei sitä pietty sillon minhän
liekkö nykhän kethän hetkhauttaa...
Sillon vain ko kiriottaa
se tuntuu karskilta laittaa
kovin kovvaa kirosannaa
runhon varsinki.
( meillä ei ole pitkää vokaaliäännettä, niinku väylänvarressa )
soli semmonen tokiottonen mies hään
ja aivan siittä
ko mie vasikka riepua piätin lavon
takana, teurastuspaikalla
no sehän tietenki pääsi rimpuilemhan
ku enhän mie ollu ko lapsi
olinko kymmentäkhän sillon
hulliainen sikiö riepu.
Mutta piättää piti, sati ei
itkuaki välhin tuhurannu.
Sääli mulla niitä elukoja kohthan tuli
niistähän tykkäs
ko niitä hoiti ja ruokki, ja raataski
niien kans monet kerrat.
Ja sitä verikoolia ku piti piättää
johon punanen laskethin, niin sillon
ne ukot aina huusit ja kirosit
niin että raiku;
Sekota, sekota saatana, sehän
mennee kielaimhin koko vajillinen.
Ja mie sekotin.
Se kielaimhin meno tarkottaa
että siihen verhen tullee
semmosia säikerhiä
hyhymärhejä, sanomma.
Kirvaamhan noli kans kauhiat
ne ukot vanhashen aikhan
mutta ei sitä pietty sillon minhän
liekkö nykhän kethän hetkhauttaa...
Sillon vain ko kiriottaa
se tuntuu karskilta laittaa
kovin kovvaa kirosannaa
runhon varsinki.
( meillä ei ole pitkää vokaaliäännettä, niinku väylänvarressa )
Vastaukset 12
Vanhimmat
tutulta kuulostaa. Ei kain vain satu olemhan Kittilästä?
Keppuli
Ei ihime, jos sitte niin
:))
Sinäkin brutukseni murrerunolla, ja minkälaisella
tulitkaan - ah tätä murteiden rikkautta.
Voi elikkoparkoja ja Sinnuukii, ko halusit sääs-
tää niien hengen lapsrukka. Mut aikuisena sitä
ymmärtää senkin, niin kuin monta muutakin asiaa,
jotka lapsena on ihan täyttä utopiaa.
Kiitosta käytetään paljon, ja nytkin...
Paljon kiitoksia :)
Rankka elämä se on ollu - piänel mukulal...
Mut voittajaks Sää ole päässy siitki, näke se kaikest =)
Runos oli hyvää, aitoa kieltä - en osaa edes kertoa miten siitä pidän...
Täysillä tykkään!
Ei se niin huono arvostelu,
ettei kiitosta lohkia...
Kiitos !
Mutta oljpa vuan mukava lukkee. Alakuun vähän happuilemalla, vuan kaeken tajusin. On sitä pitännä penskoin olla ennen vanahaan völjyssä monenniilaesissa hommissa. Olj koskettavvoo kuvvaosta ja runosta pijin.
Alakhun mieki vähän happuilin sinun kiriotusta,
mutta lophun ko luki, niin oikein hyvän mielen pukkas.
Kiitoksia
Tuolta suunnalta minäkin alun perin kotoisin,
siksi hienoa lukea tutulla murteella kirjoitettua runoa. Kirjoittelehan lisääkin! Hienoa viikonloppua sinullekin ja muillekin runoilijoille! :)
Sillon sie kerroit olevasi täältäpäin,
kommentoin joskus muinoin. Paljon vain
hyviä tuulia sullekki ja kiitoksia.
Kyllähän oli mainio kuvaus maaseudun arjesta, lähiruokaa kirjaimellisesti, ei siinä tunteilemaan joudettu. Murre on minulle sen verran outoa ja paikoin vaikeata, että piti oikein hartaudella lukea, jotta tolkun sai.
Murtheissaki on eri ihmisten välillä jo persoonallisuuseroja ja eri jokivarsilla
omat sanansa.
Kiitoksia paljon kommentistasi.