Paapaltani jäi perinnöksi haulikko. Isäni ei siihen aseenkantolupaa halua, joten se joko annetaan pois tai minun pitää hankkia siihen lupa. Minä en haluaisi, että ase joutuu pois suvusta. Metsästää en aio, mutta metsästäjäntutkinnon voisin silti suorittaa. Eiköhän se biologian opettajalta onnistu. Vieläkö niitä lupia haulikoihin saa? Todennäköisesti en tule aseella laukaustakaan ampumaan.
Ase on 16-kaliiperinen, 1-piippuinen. Varmistinta ei ole. Piippu on poikkeuksellisen pitkä.
Ase on 16-kaliiperinen, 1-piippuinen. Varmistinta ei ole. Piippu on poikkeuksellisen pitkä.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Sisäministeri sanoi lehdessä ettei etenkään biologian opettajat asetta tarvitse.
Uudessa laissa taitaa olla niin että ei pelkällä metsästyskortilla aseita hankita. Täytyy myös osoittaa metsästysharrastus... että silleen.
jos et muuten saa lupaa niin siitä voi tehdä deko aseen ja niihin ei tarvitse lupaa
Suurikaan ongelma hankkia lupaa kyseiselle aseelle. Yksipiippuisella haulikolla kun ei paljoa tuhoa saa aikaan. Ampuma-ase lomakkeen voi tulostaa poliisin kotisivulta. Laita perusteluksi vaikka savikiekkoammunta. Voihan sen deaktivoidakin, mutta minun mielestä sellaisella ei tee mitään.
luokitellaan aselupalain mukaan vaarallisuus luokkaan D, joka tarkoittaa kaikkein vähiten "vaarallista" asetta. Tämä tarkoittaa myös kaikkein helpoiten lupapolitiikan hankittavaa asetta.
Itse olen saanut kahdelle haulikolle luvan vain metsästyskorttia näyttämällä, ja kirjoittamalla lupahakemukseen syyt mihin aion aseita käyttää. Mitään tarkempia selvityksiä ei ole tarvinnut tehdä.
Tietenkään asetta et voi saada, vaikka metsästyskortti löytyisikin, jos sinulla ei ole mitään pätevää syytä sen hankkimiseen.
Jos et aio metsästyskorttia suorittaa, tai metsästystä aloittaa, niin nykyisenkin lupakäytännön perusteella voit saada aseelle luvan muistoesineeksi. Tässäkään ei luparuljanssin luulisi kovin vaikea olevan, koska kyseessä on yksipiippuinen kertatuli ase, ja sinulla on oikeat perusteet muistoesini luville.
Toinen vaihtoehto on sitten viedä pyssy jollekin asesepälle deaktivoitavaksi, eli se tehdään ampumakelvottomaksi. Tällöin siihen ei myöskään tarvita mitään aseenkantolupia.
"Jos et aio metsästyskorttia suorittaa, tai metsästystä aloittaa, niin nykyisenkin lupakäytännön perusteella voit saada aseelle luvan muistoesineeksi. Tässäkään ei luparuljanssin luulisi kovin vaikea olevan, koska kyseessä on yksipiippuinen kertatuli ase, ja sinulla on oikeat perusteet muistoesini luville."
Juuri nämä oikeat perusteet oli minulle "kompastuskivi" kun yritin saada isä-vainaan vanhan, tosin 2.piipuisen, haulikon luville muistoaseeksi. Olisi pitänyt olla yhteisiä muistoja/kokemuksia jotka yhdistäisivät isäni, minut ja aseen, mutta kun ei ollut lupa jäi saamatta ja ase valtiolle huutokaupattavaksi.
Huvittavinta tässä oli se, että muistoaseen lupaehdoksi asetetaan se ettei aseella saa ampua ja kuitenkin sai pitää vanhan, ennen vuotta 1890 valmistetun lupavapaan ja toimivan mustaruutisotilaskiväärin, jonka aseluvassa on sama merkintä, ettei aseella saa ampua. (Luvallinen ase muutettiin lupavapaaksi 2005)
niin rakastunut johonkin haulikkoon, että sille pitää saada virallinen lupa.
Olet vain joku mielipuoli, joka haluaa tappaa sillä jonkun, tai itsesi.
Kyllä ampuma-aselaki on mennyt ihan metsään, jos lupia jaetaan, vaikka hakija haluaa pitää sitä asetta vain vieressään ja välillä runkata sen poikkeuksellisen pitkää reikää.
Kuten sinulle on omat sivustot. Taitavat kuitenkin olla K-18.
kun en minäkään saanut, isäni perintöhaulikkoa luville, vaikka olin palvellut puolustusvoimissa 29 vuotta mm. tykkikouluttajana toiminut. Olen ampunut/kouluttanut lähes kaikkia aseita ilmapistooolista 152 tykkiin ja oikeudet johtaa ammuntoja kiväärikaliberisien aseiden ammuttamiseen ja silti pätevyyteni ei riittänyt vanhan haulikon lupaan.
Ps. ja mitään rikosrekisteriä ei ole
pätevää syytä sen isäsi haulikon hankkimiseen?? Ei lupia tietenkään ilman syytä aseille myönnetä, vaikka olisit puolustusvoimien komentaja..
puolustusvoimain komentaja varmasti pääsee aseihin käsiksi jos haluaa
pääseehän ihan tavalliset kapiaisetkin armeijan rynkkyihin ja konekivääreihin käsiksi milloin vaan, mutta ei heillä ole niihin aseenkantolupia, eivätkä he saa niillä mitään metsästystä tai vastaavaa harrastaa. Eri asia on oman aseen ja aseenkantoluvan hankkiminen...
...hankita! Se vaan tulee perintönä, tai tässä tapauksessa VALTIO peri, kun poliisiviranomainen ei antanut aseeseen lupaa, kun ei ollut hyvää syytä ja vaikka olisikin, niin milläs sen todistat. Ja anomus oli nimenomaan muistoaseeksi ja sen ehdoilla (ei lupaa ampua). Mikähän olisi mielestäsi hyvä syy luvan myöntämiselle? Perintö, arvokas ase, ja aseen säilyttäminen suvussa eivät kelvanneet syyksi.
Valita ihmeessä tuosta kielteisestä päätöksestä. Poliisihan ei ole viimeinen aste joka asiaa voi käsitellä.
Poliisi voi tietysti olla sellaisesta suvusta jossa suvun jäsenyydestä ei ole mitään aihetta olla ylpeä, mutta sehän on sen poliisin eikä sinun ongelma.
Ymmärrän toki että kaikkien sukujen jäsenyys ei ole ylpeyden aihe ja muisteltavaksi sopiva asia, mutta jos sinulla on aihetta sukuylpeyteen niin vaadi toki että suvun perinteinen omaisuus myös säilyy suvussa.
Voitko kertoa minkälaisesta perintöhaulikosta oli kyse? Minkä merkkinen, kuinka vanha, valmistusmaa, minkälainen toimintatapa, kaliperi, ym.
Jopa nämä saattavat vaikuttaa luvan saantiin muistoaseella.
Kaksipiippuinen, hanallinen, 16 kal, ruotsalainen, valmistusnumeron perusteella valmistettu vuonna 1926. Nettiä selatessani totesin sen olevan mallia 103
Niin, poliisihan sen myöntää jos myöntää. Jos ei myönnä niin asiasta voi vielä valittaa.
Tuntuu todella omituiselta jos poliisi ei arvosta muistoaseeseen luvan hakijan mielipidettä hänen itse kokemastaan aseen muistoarvosta. Poliisi luulee että kyse on poliisin kokemasta muistoarvosta?
Minusta muistoaseeseen pitäisi lupa saada automaattisesti jos kyseessä on omassa suvussa ollut ase. Valitettavasti näin ei aina tapahdu.
Palvelin puolustusvoimissa neljä viikkoa ja siitäkin kolme tilkassa antennipuolella. Siitä huolimatta minulla on kolme metsästyshaulikkoa ja jokaiseen olen luvan saanut ilman mitään ihme kommervenkkejä. Harrastan metsästystä aktiivisesti. Muita aseita en ole edes yrittänyt hankkia kun ei ole tarvetta.
Ilmeisesti liian pitkä palvelu armeijassa on este haulikolle.
rangaistuksen uhalla tapahtuvasta laillisesta ryöstöstä.
Kuusi kuukautta aikaa hankkia lupa tai myydä ase kuolemasta. Kun lupaa ei myönnetä, pitää ase luovuttaa poliisille joko huutokaupattavaksi tai muuten. Jos asetta ei saada myydyksi joutuu parhaimmassa tapauksessa maksamaan "toimituskulut" asehuutokaupasta ja vielä pahemmassa tapauksessa vielä perintöveron.
Oiskos se vaan paras että taot sen haulikon vaikka kyntöauraksi. Pääset maanviljelijänä kiinni EU-tukiin. Unohda haulikkohaaveet.
http://www.elisanet.fi/sami80.koivisto/kynt%F6aura(Fiskars).JPG