Panic mouse?

Yhden tuollaisen omistaneena kiitävän hetken voisi sanoa että se on kovin kissakohtaista ja paha sanoa mitään etukäteen kissan senastisen käyttäytymisen perusteella.

Itsellä 4 kattia (kaksi kollia n. 5-7 vuotiaita, yksi tyttökissa 3v ja yksi vanharouva n. 10-11v)ja reaktiot olivat seuraavat:

Toinen kolli joka muuten hyvin leikkisä ja pitää kaikesta naruista lähtien pelkäsi yli kainen, ei tullut samaan huoneeseenkaan ensikohtaamisen jälkeen vekottimen kanssa. Toinen kolli taas hetken katseli korvat pystyssä ja silmät pyöreinä ja yhden illan silloin tällöin jaksoi innostua. Tosin paha sanoa että mistä sitten siinä piti, aina välillä korvat nousivat pystyyn ja ihan kiihkoissaan alkoi leikkiä, aivan kuin jokin ääni olisi joskus aiheuttanut siinä villiintymisen...

Nuorempi tyttökissa vähän räpsi mutta lähinnä ihmetteli, osittain kiinnostunut, osittain vähän pelokas. Myös kovasti kiinnostunut kaikesta liikkuvasta muuten, olisi odottanut että se olisi vallan riehaantunut tästä.

Koko vehkeen taru sitten päättyi seuraavana päivänä hankkimisesta...värkki tuli perjantaina ja kun launtaisesta saunareissusta tultiin takaisin kotio niin oli tuo vanhempi rouvakissa pistänyt koko laitoksen päreiksi.

Ei vehje sinällään mitenkään hutera normaalikäytössä ole, aika kestävän oloinen oikestaan mutta katilla kun on TODELLA kokoa (ei lihavuutta juurikaan), ja painoa päälle 12 kiloa niin sen käsittelyä ei kuitenkaan ollut kestänyt. Katseli jo aiemminkin vähän sille ominaisella vaanimisilmeellä mutta kaippa sitten ei tohdinnut tehdä tuhoa ennen kuin vasta yksinollessaan...

Tässä nyt lyhyesti omat kokemukset vekottimesta, joku kissa voi ihastua ikihyviksikin, varsinkin joku joka on yksin kämpässä, vähän sellainen laite. Mutta sitten taas nämä joilla on paljon kaikkea aktiviteettia ja peuhaavat yksinään ja porukallakin paljon oli väkeä kotona tai ei, ei varmaan niin suurta kiinnostusta ole tuollaisiin.

Tilanne -ja kissakohtaista varmaan.