eksyinpä tänne vahingossa minäkin. Me olemme olleet mieheni kanssa yhdessä kolmisen vuotta, ja saman katon alla asuneet syksystä. Mieheni erosta lastensa äitiin on kulunut 5vuotta ja omasta erostani lasteni isään reilusti 3vuotta. Yhteisiä lapsia emme aio hankkia(näissä 4:ssä riittävästi). Minun lapseni tapaavat isäänsä 1vkl/kk, mieheni lapset asuvat vuorotellen jokatoisen viikon. Onhan sitä meilläkin...puhumalla(joskus huutamalla:)selvitetään. Ja tasavertaisina vanhempina kasvatamme lapsiamme.Säännöt kaikilla samat ja meillä molemmilla on sama sananvalta asioissa.
nykyinen ja entinen
otanpa osaa minäkin
23729
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
kuten täälläkin yhteiselle ja kumppanin lapsille samat säännöt myös täällä:) ja samat etuudet ja asuminen jne.
eli jos meillä huomataan jonkun lapsista yrittävän väistellä säännöistä tai huomataan ilmassa negatiivista ilmapiiriä...kokoamme kaikki lapset saman pöydän ääreen, ja puhumme asiat halki. Eikä tämä suinkaan tarkoita että meillä ei koskaan riideltäisi, ja huudettaisi...maailmaan mahtuu ääntä:) ja puhumalla riidat loppupeleissä selvitetään
jutustellaan jos tarvetta on ja puhdistaahan se ilmapiiriä kun saa sanottavansa sanottua myöskin lapset:)
voi saada heiltäkin jonkinlaisen tuen ja omat teot anteeksi.
Kunnioituskin täytyy ansaita...
Minä olen nykyinen kumppani ja sinä entinen.
Aina et voi voittaa, mutta ole reilu häviäjä ja kunnoita itseäsi parempaa.
"kunnioittamalla exiä voi saada heiltäkin jonkilaisen tuen ja omat teot anteeksi"
Onpa sinullakin ajatukset...
Kerroppa yksi hyvä syy siihen miksi minä kunnioittaisin kiusantekijääni, joka häiritsee meitä päivin/öin, haukkumalla kaikella tavoin, siirtämällä pahan mielen pieneen lapseen sekä ihmistä joka ei voi antaa meidän elää perhe-elämää rauhassa.
Ja mitkä teot minun pitäisi saada anteeksi???? Senkö, että rakastuin mieheen jonka vaimo oli jättänyt toisen miehen vuoksi. Vai mikä pointti tässä oli...
Naiset ovat toisille katalia olentoja, ei miehet samoin käyttäydy. Se hyväksytään, jos ollaan erottu ja kumpikin on löytänyt uuden kumppanin. Mukavaa se ei ole jos kiusaa itseään ajatuksilla aina silloin kun omat lapset viettävät ex-kumppanin uuden kanssa aikaa, mutta se on pakko hyväksyä ihan lastenkin kannalta.
että sinä kiusaat miehen exää, ja hänyrittää rauhoitella sinua, ja sinä tulkitset sen kiusateoksi? Niin se menee.
"hän yrittää rauhoitella sinua, ja sinä tulkitset sen kiusateoksi?"
Nooh, jotkut voivat "tulkita" rauhoitteluksi huorittelua yms...
pitää kunnioittaa meitä nyksiä.He ovat mennyttä ja jäänuttä.Eipä ole tullut mieleenikään ajatusta että minun pitäisi edes hyväksyä mieheni exää,joka on maailman pirullisin tonnikeiju.Kaikki konstit teki yrittäen erottaa minut ja mieheni,mutta asiat kääntyivät häntä itseään vastaan.Tehkööt nyt mitä mielii...hävinnyt hän on jo.
jos veit lasten isän, niin eipä se kovin kunniallista toimintaa ole.
lasten isä?.Eikös miehet yleensä ole fyysisesti meitä naisia voimakkampia,vai oletko itse joku amatzoni kun väität että niin voi käydä.Yleensä nää miehet joilla on lapsia,ovat eronnet jo vuosiakin aiemmin ja kas,kun mies löytää uuden naisen,nousee tämä tyranniex ja tanner alkaa tömistä kun hän lapset aseenaan käy uuden parin kimppuun.Voitko myös selittää,MIKSI ihmeessä teitä exiä pitäisi muka vielä kunnioittaakin.Mitä kunnioitettavaa teissä on?.Sitä minä suuresti ihmettelen, enkä ikinä kunnioita mieheni exää.
ja houkuttelmalla kaikki on mahdollista. Kyllä mies, jolle luvataan vapaus lapsista ja vapaa menemään ja tulemaan, olemaan missä haluu, ja ostelemaan itselleen kaikkea mitä haluu, kun ei tarvi lapsilleen ostella, niin kyllä sellainen elmä houkuttelee! Kyllä siinä vaimot ja lapset jää toiseksi. Turha kieltää.
Ja kun vielä tietää että äiti ei lapsiaan jätä ikinä, niin on sekin huoli poissa kuka lapset hoitaa.
ole väkisin viety. Mieshän on halunnut lähteä vapaaehtoisesti siihen mukaan.
Ei ketään viedä ilman hänen omaa haluaan.
Jos se koti, vaimo ja lapset olisvat antaneet miehelle kaiken sen mitä tämä haluaa, ei se mies vaihda. Jokin asia siella entisessä elämässä on mättänyt pahasti jos jätetään vanha. Ja harvoin se on ne lapset...
tietäen että miehellä on perhe tulee houkutteleen, niin kyllä se on sen naisen vika. EI kukaan mies pysty vapaata, lapsetonta naista kieltämään. KOettu on!
Koettu on sekin.
ja korvatulpat, jottei näe naisia tai kuule heitä.
niin, ettei naiset pysty myöntämään että heissä ja heidän liitossaan on ollut vikaa, syitä etsitään aina muualta.
Jos mies rakastaa ja on onnellinen liitossaan, saa hellyyttä ja tuntee olevansa haluttu ei hänellä ole tarvetta lähteä.
Koettu on !
minua, rakastaa perhettämme ja on sitoutunut meihin. Aivan kuten minäkin häneen ja perheeseemme.
Liittomme on vahva, luotamme toisiimme ja kunnioitamme toisiamme.
Kummankaan ei tarvitse epäillä toista, eikä toisen tunteita.
Meillä näytetään tunteet, rakastetaan ja välitetään ja kunnioitetaan toisiamme.
Hän käy ulkona ilman minua ja minä ilman häntä välillä. Iskijöitä on ollut molemmilla, mutta toiset ei kiinnosta.
Kun oma "tontti" on kunnossa, ei houkutuksiin sorruta.
Kokemusta löytyy, oma mieheni on usein töistään johtuen joutunut lapsettomien naisten "ahdistelemaksi" - ja muuten todella usein myös parisuhteessa elävien lapsiperheen emäntienkin "ahdistelemaksi", mutta kun miehellä on selkärankaa, hän sanoo että ei kiinnosta kiitos vaan, toisinaan tylymminkin, ja siihenhän se loppuu. Nämä asiat ovat faktoja, veljeni on useimmat kyseiset naistyrkyttäjät nähnyt ja kuullut myöskin, eli ei perustu pelkästään oman mieheni kertomukseen.
Missä porukoissa sinä sitten oikein kahlailet, jos jokaikinen tuntemasi mies on välittömästi kiinnostunut toisesta naisesta omansa sijaan? Melko munattomalta porukalta vaikuttaa.
ja nykyinen mieheni rakastui minuun, vaikka oli muija ja lapsi.
Ei edes tuntunut pahalta, että hän lähti entisen perheensä luota.
Olenko kylmä ja tunteeton, ajattelen vain itseäni, EN!!
Mieheni oli todella kaikkensa tehnyt jatkaakseen liittoa lapsen äidin kanssa, eivät tosin olleet naimisissa.
Mutta kun ei tunteita ole ja suhde on kuin tuttavien ei edes ystävien kesken asumista, ei siihen voi jäädä.
Lapsellekin se on väärin, jos ei kotona näytetä mitään tunteita, ei rakkautta, ei iloa, ei edes surua vaan hoidellaan vaan käytännön asioita.
Jälkikäteen tämä nainen kyllä syyllisti minua, myös lapsen kuullen. En ole antanut asian vaikuttaa elämääni, jos tarpeeksi härskiä tekstiä tulee, vastaan samalla mitalla.
En kuitenkaan hauku häntä hänen lapsensa kuullen tai anna lapsen mitenkään ymmärtää, etten pidä hänen äidistään.
Vielä tänä päivänäkin monen onnellisen, välillä tietysti tasaisen puuduttavankin vuoden jälkeen tämä nainen yrittää vaikuttaa elämäämme, onnistumatta siinä.
Halusin vain tämän kertoa siksi, että ei ne naiset aina lapsettomia tai nuorempia ole, joihin varatut miehet rakastuu.
Jos liitossa ei ole mitään onnen, hyvänolon hetkeä, siitä on helppo lähteä.
Siis minunko pitäisi kunnioittaa exää??Ja millä ihmeen perusteella?
Siksikö että jätti omat lapsensa erossa..ja sanan mukaisesti unohti heidät täysin.Sellainenko kunnioitukseni ansaitsisi?
Tuollaisen tekstin tekeleen väsääjä ei oo täysin terve ihminen.
keskustelujen sisältö mennyt hieman hakoteille...me mieheni kanssa olimme kumpikin jo eronneita ennenkuin tapasimme aikoinaan. Kumpikaan ei rikkonut kenenkään perheitä, vaan ne oli aiemmin jo rikkoontuneet. Meillä molemmilla ex:ät lähtivät vieraisiin.