Kun lap-

elokuvakäynnin ja ravintola/kahvilareissun merkeissä. Jos asuit eri paikkakunnalla kuin jälkikikasvusi, niin tule itse lapssiasi katsomaan heidän asuinpaikkakunnalleen. Murrosikäiset eivät välttämättä halua etävanhemmalleen koko viikonlopuksi.

ihan tuore kirjoitus siitä, mitä sun laisista ajatellaan täällä;

isämalli?
Kirjoittanut: malliisäisämalli 21.3.2009 klo 16.07

   siinäpä vasta nykyajan keksintö, jolla yritetään pönkittää miesten murenevaa asemaa yhteiskunnassa. Todellisuudessa miehillä ei enää ole mitään määräävää roolia ja he heiluvat pehmoisän ja bemarinjupin väliä löytämättä paikkaansa.Naisilla on pysyvä asema lastensa synnyttäjänä ja äitinä. Nykyään naisilla on asema myös työelämässä ja yhteiskunnassa. Miehiä ei tosiasiassa tarvita. Toisen ihmisen kanssa on toki hyvä jakaa arkensa, mutta se oi olla yhtä hyvin mummo, kummi tai naapurin täti. Miehillä ei ole mitään erityistä tarjottavaa, jota naiset eivät saisi muutenkin.
Mikäs sitten on isämalli? sellaineko joka keekoilee kylpytakissa olohuoneessa ja esittää isää? Mitä sellaisella tekee? Eiköhän lasten ole rauhallisempi kasvaa ilma tällaista paikkansa hukannutta "isämallia".

haukkui, katosi, lupasi! Turhaan lapset odottivat, isi ei tullut. Nyt isi ei tule enää ollenkaan.

lapset kasvavat ja haluavat viettää yhä vähemmän aikaa vanhempiensa kanssa. Voit lohduttautua sillä, että teinit eivät viihdy sen enempää lähivanhemmankaan seurassa.
Jos eläisitte ehjässä perheessä tämä vaihe olisi aika luonteva, lapset vetäytyisivät huoneisiinsa, kävisivät kavereilla ja irrottautuisivat hiljalleen tai rajusti repien vanhemmistaan.
Eroperheissä tapaamiset ovat nousseet niin suuren huomion kohteeksi, että lasten normaaliin kasvuun liittyvä haluttomuus olla vanhempien kanssa koetaan todella karuna.
Hyvä ehdotus oli tavata lapsia vain lyhyesti elokuvissa tai uimahallissa tai vastaavassa. Niinhän ihmiset muutenkin tapaavat toisiaan.
Jos sopeudut tähän lasten kasvuun liittyvään irrottautumiseen voit yllättyä iloisesti kun he jossain aikuisuuden vaiheessa haluavat ihan itse tulla käymään. Näinkin tapahtuu usein. Irrottauduttuaan enenmmän tai vähemmän rajusti vanhemmistaan aikuistuvat lapset palaavat nuorina aikuisina ihan uudenlaiseen suhteeseen. Se ei kuitenkaan enää koskaan ole sama kuin pikkulapsena. Ehkä enää koskaan ei vietetä päiväkausia saman katon alla, mutta eihän sitä muutenkaan asuta aikuisten lasten kanssa.

Tiedän tasan tarkkaan miltä sinusta tuntuu. Älä silti anna periksi. Soittele ja käy tapaamassa lapsia vaikka pikaisesti, muista synttärit jne. kunhan pidät yhteyttä.
On ehkä parempi ettet yritä saada heitä aina luoksesi, kunhan tapaat muuten.
Olet lapsillesi tärkeä kuitenkin, vaikkei siltä juuri nyt tunnukaan.
Kaikesta huolimatta he kaipaavat sinua ja tarvitsevat sinua, vaikka näyttävätkin työntävän pois.