Uuden-Seelannin malli täysi

kauppatase ja oikeastaan koko talous täysin kuralla, tälläistä malli on ehdotettu meillekin.

"Verotuksen progressiivisuuden poistaminen, rahamarkkinoiden vapauttaminen, valtion liikelaitosten myyminen sekä tuotantotukien poistaminen tepsivät aluksi hyvin. Maan rapakunnossa ollut kansantalous koheni ja työttömyys puolittui.
Uuden-Seelannin malli ei kuitenkaan osoittautunut sellaiseksi uuden talouden johtotähdeksi, joka sen piti olla, ainakaan verrattuna Pohjoismaihin ja muihin OECD-maihin. Työttömyys on ollut hieman Suomen tasoa alhaisempi, mutta korkeampi kuin esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa. Vuosituhannen alkupuolella maan kilpailukykyindeksi oli noin 20. tietämillä. Edellä ovat muun muassa kaikki Pohjoismaat. Ei siis ole kovinkaan suuri ihme, miksi Uuden-Seelannin malli on haluttu vähin äänin unohtaa sekä meillä että muualla.
Arvioidessaan jälkikäteen Uuden-Seelannin mallia Maailmanpankin pääekonomistina toiminut Joseph Stiglitz totesi virheen olleen siinä, että keinoista tehtiin päämääriä. Yksityistämisen, talouden liberalisoinnin ja lopulta myös taloudellisen kasvun tulee edistää tasa-arvoa ja demokratiaa, Stiglitz totesi."