monast miettii että mitä kaikkea olisi tahtont elämässää tehhä. tarkotan työksee.
nuorna ei minul ollu mittää ajatusta että johonkii ammattii olisin saannu koulutusta.ko ei ollu mittää mahollisuutta opiskelluun.
se ol aika nuoresta 18 v jo selvä ,et minust tullee jalmarille vaimo,että siin ol minun ammatti;) en kyl muuta osant halutakkaa.
nyt vanhempan ko näkkee et tämän päivän ihmiset on tarkkoja mitä tekevät. ennää ei palkka ole pääasia,tärkeehän sekkii on ,mut samal viivalla on myös se on työ mielunen.
enne sellaset jotka ol oppineemmasta tai keskiluokkasesta perheestä saatettii aatella ammatin miulusuutta.
työläinen aatteli palkkaa ja että ylleensä sai jottai hommii.koulutus tuli käytännön kautta työtä tekemällä.
tekemällä miekii opin eläintten hoidon. ja karjakon työt ossaankin läpikotasin ja ne oon oppinu tekemällä.
nyt tämän ikäsenä jo ossaa katsoo, vähä niinko ulkopuolisona itteään,et mihi olis ollu luontasii taipumuksii.jos kaik mahollisuuet ois ollu käytettävis niin näihin ois mieli.
ykkösenä olisi hortonomi,puutarha alan ihminen siin saisin olla värien kans tekemisis ja kukkien kasvattaminen oisi erikoisesti minun allaa.
toisena eläimii olisin halunnu hoitaa ammattina, jote eläin lääkäriksi.
jokkuu musikantti olisin myös halunnu olla, siit en ihan varma ole taipumuksista. on minul hyvä nuottikorva ja sillä opettelen kappaleet soittamaankin.
mutta sitä en tiiä oisko lahjakuutta niin paljo että pääsis soittamaan orkesteriin.mutta koulutuksel varmaa jottain löytys.
soittajal tietyst olisi kapea leipä, mut mie kuvittelenkin et minust tulis kuuluisa ja kaik tahtos kuulla minun musiikkii;) jote rahhaakin lentelis ovist ja ikkunoist sissää;)
tämä loppu tais männä taas yli, mut on siin vähä tottakin,et tahtosin olla musiikin kans tekemisis.
mutta kuuluisuutta ei voi saaha opiskelemalla,se tullee ihan muute. ja siihe taitaa tyssähtää minut haaveet,ko ei oo karismaa ,sitä pittää olla ´nykyää, ei riitä pelkkä ossaaminen.
ootkos sie tehny työkses mitä oot halunnukkii?
näätkö nyt tänä päivänä,ammatin mihin olis ollu taipumuksii ?
jos mittää estettä ei olisi,mikä haluisit olla, huomaa ei mittää estettä?;)
mukavaa päivää kaikille.
nuorna ei minul ollu mittää ajatusta että johonkii ammattii olisin saannu koulutusta.ko ei ollu mittää mahollisuutta opiskelluun.
se ol aika nuoresta 18 v jo selvä ,et minust tullee jalmarille vaimo,että siin ol minun ammatti;) en kyl muuta osant halutakkaa.
nyt vanhempan ko näkkee et tämän päivän ihmiset on tarkkoja mitä tekevät. ennää ei palkka ole pääasia,tärkeehän sekkii on ,mut samal viivalla on myös se on työ mielunen.
enne sellaset jotka ol oppineemmasta tai keskiluokkasesta perheestä saatettii aatella ammatin miulusuutta.
työläinen aatteli palkkaa ja että ylleensä sai jottai hommii.koulutus tuli käytännön kautta työtä tekemällä.
tekemällä miekii opin eläintten hoidon. ja karjakon työt ossaankin läpikotasin ja ne oon oppinu tekemällä.
nyt tämän ikäsenä jo ossaa katsoo, vähä niinko ulkopuolisona itteään,et mihi olis ollu luontasii taipumuksii.jos kaik mahollisuuet ois ollu käytettävis niin näihin ois mieli.
ykkösenä olisi hortonomi,puutarha alan ihminen siin saisin olla värien kans tekemisis ja kukkien kasvattaminen oisi erikoisesti minun allaa.
toisena eläimii olisin halunnu hoitaa ammattina, jote eläin lääkäriksi.
jokkuu musikantti olisin myös halunnu olla, siit en ihan varma ole taipumuksista. on minul hyvä nuottikorva ja sillä opettelen kappaleet soittamaankin.
mutta sitä en tiiä oisko lahjakuutta niin paljo että pääsis soittamaan orkesteriin.mutta koulutuksel varmaa jottain löytys.
soittajal tietyst olisi kapea leipä, mut mie kuvittelenkin et minust tulis kuuluisa ja kaik tahtos kuulla minun musiikkii;) jote rahhaakin lentelis ovist ja ikkunoist sissää;)
tämä loppu tais männä taas yli, mut on siin vähä tottakin,et tahtosin olla musiikin kans tekemisis.
mutta kuuluisuutta ei voi saaha opiskelemalla,se tullee ihan muute. ja siihe taitaa tyssähtää minut haaveet,ko ei oo karismaa ,sitä pittää olla ´nykyää, ei riitä pelkkä ossaaminen.
ootkos sie tehny työkses mitä oot halunnukkii?
näätkö nyt tänä päivänä,ammatin mihin olis ollu taipumuksii ?
jos mittää estettä ei olisi,mikä haluisit olla, huomaa ei mittää estettä?;)
mukavaa päivää kaikille.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Voi señora lyyli,olisihan niitä,mutta päällimmäisenä minulla olisi eläimet.
Siis villieläimet,kun katson televisiosta eläinlääkäri tai eläinpartio ohjelmia,on se valtavaa miten jotkut jaksavat tehdä sitä työtä.
Kyllä lemmikkieläimet ovat myös joita haluaa hoitaa ja kaikki kotieläimet,mutta niillä kun on omat hoitajat,niin nämä villieläimet ovat lähellä sydäntä,pääsispä sinne partion mukaan pelastamaan niitä.
Että tälläistä minä tekisin ja ammatin ottaisin.
Heido.
Tässä kun lueskelen näit tekeleitä tuntuupi siltä että voisin olla vaikka oiko lukija,tuol
jossain.
Mutta et ei tää nyt menis aivan lekker peliksi
niin voi hyvät immeiset,olis kiva vakka
Pamela kirjottais.Ei nää vakit taija ennää perustaa tälläisest ikälopust tukkijätkäst mittään,ko kaanis Veeraki män muualle.Meni kaketi ruuneperil,hää kun on siel ulukomaailmas
niitä tyttölöitä narraamassa,ku mie vain narrailen kaloja nykyään.
Jos nyt saisi päättää ammattinsa, niin haluaisin ehdottomasti maailmanmatkaajaksi Folke Westin lailla.
Olen aina nauttinut matkustelusta, erilaisten kulttuurien kohtaamisesta, uusiin, jännittäviin paikkoihin tutustumisesta.
Jos siitä vielä olisi saanut elantonsa, niin sen parempaa ja kiehtovampaa ammattia en olisi voinut kuvitellakaan.
Kun sitten olisi tarpeeksi kiertänyt maailmaa, niin eläkepäivien vietto parhaimmaksi valitsemassa paikassa olisi helppoa ja loppuelämä
kuin ruusuilla tanssimista:))))))
.....olen kuitenkin päässyt toteuttamaan toiveitani.
Tyttösenä haaveilin pääseväni mainos alalle ja sainkin kaupallisen alan ensiksi käytyäni toteuttaa jo mainos alan hommia työ paikassani.
Olin jo hakenut mainos alan kouluun ,kun perheenlisäystä olikin yllättäen tulossa ja opiskelu toisella paikkakunnalla jäi.
Olin töissä kaupan alalla ja sain toteuttaa itseäni ,sitten varsinkin kun siirryin yrittäjäksi.Taisin voittaa monet näyteikkunakilpailut yms.
Sitten kova ala alkoi tympäistä ja puolison terveyden takia luovuimme siitä.
Sitten hakeuduin lasten hoito alalle ja koulutin itseäni siellä 40v .nä Kävin alan töissä siéllä sun täällä ja opiskelin avoimessa yo niin että sain työn erikoislasten parista.Opiskelin eteenpäin ja tykkäsin valtavasti työstäni, kunnes vammaannuin työmatkalla ja loput olen teille jo kertonutkin.
Olen sanonut,että ihmisellä pitäisi olla kerran elämäsään mahdollisuus vaihtaa ammattia ,niin voisi olla varmasti tyytyväinen.
Itse olen erttäin tyytyväinen monipuoliseen työ elämääni. Aika ajallaan joka työ oli mukavaa.
Olen jatkanut työtä erityis lasten kanssa käymällä viittomakielen kursseilla 3v ja harrastus kerhoa vetämällä. Nyt olen itsekin erilainen ihmisen joukossa mutta erityisesti erityislapset ovat ihania.
tunnen että olen saanut ketjun suljettua, eli tavallaan saan tehdä = harrastaa sitä mistä lapsena pidin ja haaveilin. Pidin väreistä, pidin piirtämisestä, pidin kauniista vaatteista jne.
Ammatinvalinta todellisessa elämässä ei kuitenkaan ollut minun käsissäni.
Olin jo päälle nelikymppinen kun päätin että loppuelämäni kulkuun vaikutan itse.
Sanouduin irti talouspäällikön tehtävistä ja menin Englantiin koulutukseen aivan uuteen ammattiin, missä sain toteuttaa "taiteellisia" halujani.
Niin hauskaa kuin minulla oli niinä vuosina ennenkuin jäin eläkkeelle, ei minulla ollut kaikkina vuosina yhteensä aikaisempina vuosina.
Eläkkeelle jäätyäni menin vielä nuorten joukkoon taidekoulutukseen, sekin aika oli hauskaa ja nuorten mielestä oli hyvä kun oli joukossa "äiti".
Tapasin erään näistä nuorista kurssikavereistani pari viikkoa sitten kaupungilla ja hän oli nyt viikonloppua viettämässä luonani. Oli paljon puhumista ja muistelemista niiltä ajoilta.
Tietenkään ei ole sama asia olla vanhoilla päivillään harrastelija kuin että olisi jo nuoresta lähtien saanut tehdä sitä mistä piti.
Mutta jollakin tavalla tuntuu kuin vihdoinkin olisi saanut ainakin hiukan korvattua menetettyjä vuosia. Ainakin olen itse tyytyväinen ja tunnen eläväni harmoonista ja rauhallista elämää harrastusteni parissa.
Minä tosiaan tein työ-aikanani sellaista työtä mihin minulla oli taipumustakin.
Mutta kyllä minä ainakin kerran tuollaisena nuorena tyttönä hain paikkaa eri alalta. Olisin siihen päässytkin ja ehkä olisin ajan kanssa kehittynyt vaikka miksi, mutta juuri tuo palkka oli silloin tärkeintä.
Nyt ajatellen, kun ei ole mitään mahdollisuuksia enää, tulee mieleeni jonkinlainen kalvava kaipaus ja katumuksen tapainen tunne: "Miksi en opiskellut vaikka kirjoittamaan jotain".
Olin aina melko hyvä aineitten kirjoituksessa ja mielikuvitus on ollut lentävää laatua, joten jos olisi ollut enemmän sisua, niin olisin vaikka nykyisin suurikin nimi tuolla kirjoittelun puolella, vaikka satukirjojen, tai runojen.
Silloin nuorena kirjoiteltiin paljon ja vaihdettiin ajatuksia kirjeitse joka päivä. Ehkä senkin jatkaminen olisi ollut hyvää opetusta kirjailijan ammattiin.
Mutta nuoruus ja hulluus, se on useimman haaveen loppu.
Hei Lyyli ja Selema ym:t hyvin enerkiset immeiset!
Hetkinen:
Kerron lyhyesti Ellinpoksista. Ellinpoksissa kerromme asioestamme ymmärtäen ja rehellisesti. Tulehan mukkaan!
Missä on Ellinboksi,en ole ikänä käynyt?
toimi aikoinaan 45 palstalla, mutta polku sinne näyttää ruohottuneen tai on lumen peitossa.
Ellinpoksi oli virtuaalinen kioski jonne porukka kertyi juttelemaan mukavia omalla murteellaan (tai kirjakielellä jos ei muuta hallinnut).
Ehtona mukanaolemiselle oli että siellä ei ketään mollattu eikä aliarvioitu.
Itse kirjoittelin sinne nimimerkillä Selema.
Yritin saada aikan jotakin samantapaista tällä palstalla tuon Hymypoksi-otsakkeen alla.
Oletko Hilima aikeissa putsata Ellinpoksia entiseen loistoonsa? Selema ilimottautuu heti!
kuitenkin niin, että ennenvanhaan kun koulutusta ei niin kovasti ollut tarjolla - sota-aika ja muut - moni ajautui jollekin alalle. Näin minusta tuntui omalla kohdallani.
Siunaantui perhettä ja se jo rajoitti omaa menemistä. Kuitenkin harrastin kirjoittelua, vaikka kielioppi oli jäänyt vähän heikoille kantimille, joten sitten kun lukiolaiset lapset rupesivat korjailemaan sepustuksiani ja panemaan välimerkit paikoilleen päätin lopettaa puuhastelun. Oli tullut aika jolloin "muna oli kanaa viisaammaksi".
Sitten ajauduin, olosuhteiden pakosta, tarvittiin leivänjatketta,toiseen ammattiin ja päädyin esimiesasemaan.
Sen hyvänä ja erittäin mielenkiintoisena erikoispiirteenä oli mahdollisuus organisointiin, suunnitteluun, uuden luomiseen ja oman osaston kakkinaiseen hallitsemiseen.
Se työ sopi minulle joten työelämästä on jäljellä hyvät muistot.
Sitten tuli eläkeaika ja lukemattomat harrastukset. Nyt on pallo hukassa sillä motivatio kaikkeen alkaa hiipumaan. Jäljellä on enää tämä tietokoneella räplääminen.
Minulla on semmonen visio, että Ällipoksille voes olla ihan oekeesti sosiaalinen tillaos. Sinne jäsenet voesivat lähettöö kysymyksiä huomoomiisa kiperiin tilanteisiin ja niitä sitten yhessä pähkäeltäesiin ja yritettäesiin selevittöö, eiks jeh?
Pyyvännii het apuva: Mittee tien, kun cd-levy humpsahti ykskaks keskusyksikön sisuksiin? Tarkotin tietysti laettoo sen siihen tavallisseen rakkoon, mutta sisällä jossaen se on ja aenakin vielä pyssyy piilossa. En uskalla ruveta aokomaan paekkoja taekka onkimaan sitä kahvelilla tae sorkkaraovalla. Etulevy antaa vähän periks, mutta ei kaet sitä voe ite männä ronkkimaan aok?
Sen takia harmittaa oekeen kovvoo, kun sillä levyllä ol kaekki Helismaan suosituimmat kipaleet. Ostin sen vasta syksyllä, ol semmosta 20 parasta -sarjoo ja aenakii sillä hetkellä aenoo kappale.
Nyt toevon kovasti, että Ällipoksilta löytyy apu ja että saesin Meksikon pikajunan ym:t takasin. Tien tietennii parraani, että jossaen muussa asijassa ossoesin aottoo toesta ällipoksilaesta!
MUTTA - hyväksyttekö työ poksin nimen ja toemintasuunnitelman? Jos, niin sittehän voejaan harkita virallistamista vaekkapa rek.yhistykseks?!
Toevon suopeeta suhtaotumista asialle - myös sille, että jokkaenen voep kirjottoo omalla äetinmaetomurteellaan. Outtelen kommentteja, terveisin Hili(ma)kka.
Mitteepä tiet, jos tietokonneesj alakkaa renkata? Ossootko korjata ite vae maksakko isot rahnat huoltovirman kojjoottiloille? Jos et ossoo, nii luveppa tämä. Alakkaa mutkikkaammattii pelit kölökkästä.
Jos tietokone kuatuu. Nosta se ylös. Vastasen varalle oes hyvä hommata asijalline atk-tuki, parrunpätkä käyp hyvin.
Jos käättöjärjestelmä jummii. Käätä sitä noppeesti kiehuvassa veessä ja sitte pakastimessa. Näätä sille, miten paljon huonomminnii sen asijat voes olla. Eeköhän tokene.
Jos ohjelma katkijaa. Vaeha kanavvoo. Jos out alaikäne, tarkista jotta ohjelma ei ou kielletty alta 16-vuotijaelta. Jos ee aata, nii soeta televisijon ohjelmapäevystyksee.
Jos sähköposti ee kule. Uhkoo, että lopetat tykkännään konttuurissa käännin ja määt kyläkaapan asijakkaaksi.
Jos rosesorj takkuvvaa. Se on kuitennii aena liijan vanaha ja aljtehone, nii että osta uusj.
Jos hiiri ee liiku. Pistä kissa vierreen yöksj. Eeköhän ala vaahti maestuu.
Jos näättö pimennöö. Sammuta valot ja sano, että osattaan sitä täällännii. Ja mää kalalle.
Lykkyvä tykö!
jos minul olis puonnu helismaan 20 parasta ,kyl vääntäsin etulevyt auki,mie ko muutenkin avvaan kaik konneet, mitkä vähänkii vikuroi,saati nyt tuommosen arteen hävites.
mukava ko sinust kuuluu pitkästä aikaa. mite sie oot elelly. terveen vissii ollu,ko noin juttu luistaa;)
Ällipoksi voip ollakii hyvä,vaik minul ei paljo oo ällii neuvoomaa.mutta monast teiän hyvät jutut ei neuvoi kaipaakkaa,asian siunaamista vaan;)
jote pankaa vaa ihmettelemistä ja ehkä nouvojakkii tullee,jos sattuu osumaa vaik "ammattimies" mistä sitä tietää. heippa
nyt huomasin vast tämän kirjotuksen ehin vastata myöhäsempään ensin.
meinaatko ellin poksii viel perustaa tuon ällipoksin lisäks, oliko nämä kaksi erillistä ehotusta.
ellin poksi oli kyllä mukava aikanaa,mutta ehtiikö sitä kirjottammaa niin monnee paikkaa.
nyt ko tuli tämä 70 osasto, niin mie oon yritänny ehtii tänne,vaik sekkii tekkee nyt joulun alla tiukkaa.muutekin mie ko oon hidas kirjottammaa ja en niin paljoo ennää ole tietokonneen ääressä.
siintä se vissii kiikastaa onko kirjottajii riittävästi,lukijoita varmaa olisi.
mutta poikeenhan mie kohan näilt koti asioilta jouan.
oikee mukavaa joulun valmisteluja sinullekii heippa.