vaikka se on todistettu maailman parhaaksi, vaan täytyy olla myös Ruotsalaista maitoa saatavilla.
Miksei kuluttajat osta kotimaista
maitoa..
51342
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 51
Vanhimmat
kotimainen maito on kallista kiitos mtk,viljelijän ja anttilan.VINKKI lidistä saa halvenpaa maitoa kuin noista suomalaisista ryöväri kaupoista,ja samalla tuet suomalaista työllisyyttä lidissä.
On mukana verorahaa keskimäärin 7 c/l kansallista tukea, maksetaan budjetista ja kerätään veronmaksajien kukkarosta. Mitä alemmaksi tuotanto saadaan kun ostetaan tuontimaitoa niin sitä vähemmän tuota maksu kerätään, se kun on tuotantotukena sidottu tuotettuihin maitolitroihin.
-
-
Suomalaista maitoa, vain muutama prosentti on ruotsalaista alkuperää.
Ruotsiin viedään sitäpaitsi paluukuormina kermaa niin että kyllä taitaa se kauppa olla aika voitollinen siltä osin suomalaisille.
Asiahan on niin että kapitalisti kun haluaa rikastua niin se tuo ulkomailta vaikka mitä tänne myytäväksi jos se vain menee kaupaksi,
ja maanviljelijäthän on poliittiselta kannalta porvareita eli kapitalisteja, joten heidän kyllä pitäisi ymmärtää miksi maitoa tuodaan Suomeen Ruotsista.
Äskettäin kävin Ruotsissa, televisiossa kovasti mainostettiin Valion laktoositonta maitoa, eli kumpaankin suuntaan pohjanlahden yli sitä maitoa rahdataan.
älkää viittikö!!!
Totta, Valtran myyntiosuus yli puolet kaikista myydyisdä traktoreista.
valtran ensin herliinille ja herliini ameriikkalaisille ja takkintuli jotta paukahti sellainen kauppamies MUISTAMATON SASI
Vaikeuksiin on täältä kansallisen tuen varassa tapahtuva vienti. Koska kansallinen tuki nostaa maidon tuottajahintaa keskimäärin 7-8 c/l eli lähes 20% lisää tuottopuolelle niin täällä on ollut tilojen mahdollista tuottaa kannattavasti samalla tuottajahinnalla millä ruotsalaiset ovat kannattavuusrajalla. Lisäksi täällä on kotimarkkinan hinta ollut korkeampi ja on voitu myydä pienemmällä katteella vientiin. Ruotsalaiset tuottajat ovatkin puuttuneet näihin Suomen kansallisiin tukiin ja todenneet niiden vääristävän kilpailua. Mutta että ruotsalaistuottajien mielestä suomalaisen ylituotantomaidon vienti kansallisten tukien varassa Ruotsiin sotkee heidän markkinoitaan.
Ei se ole suomalaisen maidontuottajan vika että ruotsin valtio ei halua maksaa ruotsin maidontuottajille tukea. Ruotsalaisten arskojen nyt ainakin luulisi olevan tyytyväisiä kun ei tarvitse tukea ruotsalaista maidontuottajaa. Ja mitenkä sitä nyt ruotsalainen maidontuottaja ei pärjäisi kun täällä on kirjoiteltu että suomalainenkin maataloustuottaja pärjäisi ilman tukia vallan mainiosti. Minusta kummaa juttua, ensin kirjoitetaan että ei suomalaiset maataloustuottajat mitään tukia tarvitse, mutta nyt onkin eri asia kun kysymyksessä on ruotsalainen maataloustuottaja.
Että kilpailutilanne vääristyy kun suomalainen tuottaja saa ne tuet mutta ruotsalainen ei saa. Jos kumpikaan ei saa lisätukia kansallisista rahoista niin ollaan samalla viivalla EU-tukien varassa. Mikä tässä oli epäselvää?
kuin Suomessa..
Ehkä meidän persearskamme on käynyt konsultoimassa ruotsin päättäjiä "tuet pois" ja "jollei pärjää, menköön konkurssiin". Olisikohan nyt sitten koko ruotsalaisen yhteiskunnan etu kun ostavat yhä enemmän suomesta maitoa joka on "hyvää ja halpaa"
Ruotsalaisia kyrsii kun ovat ryssineet oman maataloutensa ei oteta oppia sieltä..
eduskunnan päätös että valtio luopuu omistuksistaan..
Ei tässä mikään ole epäselvää minulle, suomalaisille annettiin kansalliset tuet liittyessämme eu,hun, kompensoimaan pienemmän viitesatomme pohjalta lasketut cap-tuet jotka siten olivat pienempiä, ja sen että meillä tuotanto-olosuhteet ovat paljon huonommat kuin vaikkapa ruotsissa jossa viljellyistä pelloista on 80% suomen eteläisintä kohtaa etelämpänä.
Kuten tuossa jo kirjoitin ei kenenkään ole pakko maksa kansallisia tukia, jos se aiheuttaa ongelmia oman maan viljelijöille, ei siitä voi syyttää suomalaisia viljelijöitä.
vielä lisää että kansalliset perustuu EU:n peruskirjaan ja liittymissopimukseemme niin vääristelyiltä putoaa pohja pois..
Että liittymissopimuksessa meillä on annettu OIKEUS maksaa kansallisia tukia joista EU määrää MAKSIMIMÄÄRÄN sekä KÄYTTÖTARKOITUKSEN. Meillä ei ole mitään velvollisuutta maksaa kansallisia tukia eikä niillä ole mitään minimimäärää. Jos parlamentaarisesti valittu eduskunta päättää että "niitä ei enää jatkossa makseta" niin niitä ei sitten makseta.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9413228
jossa on mainittu lähde mistä tieto on peräisin niin katsotaan paljonko EU-tuet kansalliset tuet ovat yhteensä niin se menee näin että:
"Aika helposti selviää että tuet per tila niin ollaan kakkossijalla tukisumman ollessa 22.670 euroa per tila ja kolmossijalla per hehtaari tukisumman ollessa 550 euroa per hehtaari.
Otetaan vielä pari maata joista monesti väitetään että "niillähän on h..vetin suuret tuet ja meillä tosi pienet!" niin Ranska, Saksa, Tanska, Ruotsi niin 17.500, 15.960, 16.880 ja 16.530 euroa per tila sekä 320, 340, 310, 250 euroa per hehtaari. Pikkurahoja..."
Että vertailu Suomi - Ruotsi per tila ja per hehtaari on 22.670 - 16.530 ja 550 - 250. Että eiköhän nuo meillä ole korkeammat tuet yhteensä EU kansalliset kuin Ruotsissa? Ja vielä selkeällä erolla.
Mikä on veikkauksesi seuraavien eduskuntavaalien jälkeen, maksetaanko kansallisia tukia.
Sdp nyt varmaan kuuntelee sak,takin jos on päättämässä kansallisista tuista.
"SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen selvitti Raisio Oy:n hallintoneuvostossa tapahtunutta työntekijöiden edustajan irtisanomista ja liiton näkemystä 141-maataloustuki-neuvotteluista EU:n kanssa. Maataloustuella on suora yhteys alan suomalaiseen työllisyyskehitykseen, Kuntonen muistutti. Kuntonen esitti toivomuksen, että SAK ottaisi myönteisen kannan 141-tuen säilymiseen työllisyyssyistä".
http://www.sak-paikalliset.fi/index2.php?m=1&news=1&archive=1&year=2007&month=11&news_id=241
vailla, Suomella ei ole varaa luopua omasta maataloudesta niin kalliiksi se tulisi, siinä syy miksi ei kukaan normaalijärkinen edes ehdota sellaista..
Että maataloustuista ei seuraava eduskunta leikkaa niin on joko naiivi tai tosi optimisti. Nyt näyttää talouden yleinen kehitys siltä että Suomen tie on Irlannin tie. Tarkoittaa noin 10 miljardin menoleikkauksia että velkaantuminen saadaan pysäytettyä. Eli noin 20% budjetista. Jos mennään juustohöylällä niin tarkoittaa että 1,1 miljardin kansallisesta tuesta lähtee 200 miljoonaan. Jos taas eduskunta tekee niin kuin sille kuuluu eli käy arvokeskustelua siitä mitkä menot ovat välttämättömiä ja mitkä eivät niin on aivan selvää että poliittisesti on erittäin vaikeaa leikata vaikkapa terveydenhoidosta ja vanhustenhuollosta jotka tarvitsisivat jopa lisää rahaa. Veikkaan että juustohöylän sijasta Sailas & co laativat toimeksiannosta leikkauslistoja joilta poltiitikot sitten valitsevat. Veikkaan että 300-350 miljoonaa vähintään lähtee maatalousbudjetista.
vasta huomasin tuon että
"Kuntonen esitti toivomuksen, että SAK ottaisi myönteisen kannan 141-tuen säilymiseen työllisyyssyistä".
kun tilannehan on sellainen että 141 meni jo. Neuvottelutuloksen mukaisesti 141-tuki on 0 euroa vuonna 2014. Mutta on onneksi tuo 142 vielä jäljellä, sopivasti noin 330 miljoonaa...
Niin tuosta
http://www2.jordbruksverket.se/webdav/files/SJV/trycksaker/Pdf_rapporter/ra10_18.pdf
löytyy lisää asiasta. Heti etusivulla että
"Summan av nationella stöd och EU-stöd till jordbruket är betydligt större
i Finland än i Sverige och Danmark."
ja lisää juttua on sivulla 49 sekä liitteessä 11.7.
vakavat vaikeudet poistuu ja mihin lumi ja routa maastamme häviää..
ollut jo leikkauslistoilla..
- Maatalouden kansallisesta tukipaketista (27.5.1994) leikataan 750 milj. mk.
- Metsänparannusvaroista ja maatalouden hallinto-, neuvonta-, tutkimus- ym. menoista leikataan 200 milj. mk.
- Opintotukea leikataan 300 milj. markalla (toimenpiteet) saatetaan voimaan jo 1.8.1995).
- Lapsilisiä leikataan 750 milj. markalla.
- Kansaneläkkeen pohjaosa saatetaan eläkevähenteiseksi vuoden 1996 alusta (koskee koko eläkekantaa).
- Kansaneläkkeen pohjaosaa leikataan ja lisäosaa korotetaansamalla määrällä niin, että kansaneläkemenoissa syntyy 300 milj. markan säästö.
- Sairausvakuutuksen päivärahassa siirrytään järjestelmään, jossa korvataan vain menetettyä ansiota (merkitsee minimipäivärahan olennaista alentamista), säästövaikutus 300 milj. mk.
- Eräitä muita kansaneläkelaitoksen maksamia etuuksia pienennetään (koskee mm. kuntoutusta ja edellyttää eräitä muita pienehköjä tarkistuksia etuuksiin), säästövaikutus 300 milj. mk.
- Työttömyysturvaetuuksia koskevaa lainsäädäntöä muutetaan niin, ettei seuraavaa palkkatason noususta johtuvaa "indeksikorotusta" (noin 5 %) tehdä eikä myöskään myöhemmin korvata, säästövaikutus vuositasolla noin 500 milj. mk. Lisäksi työttömyysturvamenoja leikataan lähinnä työmarkkinatuesta 500 milj. markalla.
Hallitus valmistelee yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa työttömyysturvajärjestelmän kokonaisuudistuksen, jolla toteutetaan rakenteellisia lisäsäästöjä vuodesta 1997 alkaen.
- Asumistukea leikataan 250 milj. markalla. Asuntolainojen korkovähennysoikeutta leikataan niin, että verotulot lisääntyvät saman verran.
- Valtionhallinnon toimintamenoista leikataan hintojen ja palkkojen nousu. Sen lisäksi näitä menoja karsitaan 350 milj. mk.
suuremmasta CAP tuesta..
Ranskan ja Englannin eu-tuet ova yli kaksinkertaiset tilaa kohti suomeen verrattuna:
Euroa
Suomi 8.044
Ruotsi 8.925
Tanska 15.503
Saksa 14.979
Ranska 19.702
Englanti 20.525
kaksinkertaiset..
Ranskan ja Englannin eu-tuet ova yli kaksinkertaiset tilaa kohti suomeen verrattuna:
Euroa
Suomi 8.044
Ruotsi 8.925
Tanska 15.503
Saksa 14.979
Ranska 19.702
Englanti 20.525
http://www.mtk.fi/mtk/ajankohtaista/blogit/puumerkkiniverkossa/vaikea_vaan_ei_mahdoton/fi_FI/vaikea_vaan_ei_mahdoton/
"syksyn 2007 hankalan 141 päätöksen tuomaa todella mittavaa ongelmaa: sika- ja siipikarjatuotantoon liittyvä tuki saattaa päätöksen seurauksena loppua kokonaan ainakin Etelä-Suomen osalta vuonna 2014."
Ja tuosta
http://www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi/tarmokas/fi_FI/Materiaalipankki/_files/83142684791277989/default/Ajankohtaista maataloustuista, Johan Aberg.pdf
heti etusivulta löytyy 141-tuen rajusti aleneva kehitys 2013 asti ja jatkostahan ei ole mitään tietoa.
Komissaarin kanta oli viimeksi mielestäni aika selkeä: "141 on väliaikainen tuki ja sen on aika loppua nyt, 2013 on viimeinen vuosi kun maksetaan". Enkä usko että siinä on tapahtunut merkittävää muutosta mihinkään suuntaan. Kun kannattavuuslaskelmia tehdään investointeja varten niin etelän tilat joutuvat tekemään ne sillä oletuksella että 2014 141-tuki on nolla euroa, muuten konkurssin riski kasvaa aika suureksi. Vaikuttaa kummasti investointihalukkuuteen. On jo niin monta "torjuntavoittoa" tullut tässä matkan varrella etelän osaksi että usko on aika nollissa että mitään merkittävää saavutettaisiin.
Tuonkin mukaan
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_989_2008_p.shtml
"Nyt suunnitellut muutokset tulisivat merkitsemään sitä, että vuonna 2014 A- ja B-tukialueen sianlihan- ja broilerintuottajat jäävät kokonaan markkinoilta saatavien tulojen varaan. Samaan aikaan kuitenkin jo Etelä-Pohjanmaalla toimivat tuottajat saisivat tukea kansallisista varoista."
"Tähän saakka sekä siipikarjalla että sianlihalla on ollut samanlainen tukitaso ja muutokset on tehty suhteessa samansuuruisina kaikkiin kotieläintukiin. Viimeksi kun tukitasoista sovittiin, Etelä-Suomen A- ja B-alueiden viljelijät antoivat periksi ministeriön ja MTK:n välisissä neuvotteluissa. Nyt kun käydään neuvotteluja 142-artiklan osalta, pohjoisemman Suomen viljelijät eivät ole valmiita joustamaan. Kotieläinyksikköä kohti maksettavan tuen tasossa on jo tällä hetkellä varsin suuri ero. Kun vaiheittain Etelä-Suomen tuottajien tuet häipyvät kokonaan ja samalla pohjoisten tukialueiden tuottajien tuet eivät alenekaan, kilpailutilanne Suomessa sianlihan- ja broilerintuotannossa vääristyy merkittävästi."
Ja vaikka ministeri Anttila vastaa että
"Tukijärjestelmän muodosta ja rakenteesta vuodesta 2014 lähtien neuvotellaan komission kanssa myöhemmin erikseen. "
niin eiköhän nuo neuvottelut ole jo käyty ja "torjuntavoitot" nähty...
"Valehtelet, tuethan laskee hintaa.."
Niin jos tuet eivät laskekaan hintaa niin parantavat tilojen kannattavuutta...
Viime vuonna viljasta maksettiin alle tuotantokustannusten. Ilman tukia olisi tulos ollut nolla tai jopa tappion puolla, eikä siinä vielä ollut laskettu kiinteitä kustannuksia lainkaan,
Voidaan siis sanoa että tuki paransi kannattavuutta.
ansiosta kuluttaja sai viljatuotteita jonka raaka aine oli tuotettu alle tuotantokustannusten, tuottajalle tuesta ei ole hyötyä, usko pois..
etelä Suomessa tai EU löytää itsensä tuomioistuimesta peruskirjan sääntöjen rikkomisesta.--
vain muotoaan, tuottajalle aivan sama missä muodossa tuotannon jatkuminen mahdollisestaan..
Olen itsekin viljelijä, enkä ilman tukia viljelisi kauankaan tappiolla, se on kyllä liiketaloudellinen fakta. Mutta jo tukia ei olisi, ja viljelyä pitäisi jatkaa, tuottajahintaa pitäisi tietenkin korottaa tuon tuen osalta. Eli summa summarum, kyllähän se kuluttajan etu loppujen lopuksi on, ainakin köyhempien kuluttajien. Maksaako kuluttaja sen maataloustuotteen hinnan suoraan tuottajalle vaiko verojen kautta. Jutun juju piilee siinä että köyhemmät eivät maksa veroja niin paljon, eli he eivät myöskään maksa veroissaan maataloustukia.
Ja tuo
"enkä ilman tukia viljelisi kauankaan tappiolla"
tarkoittaa että maailmamarkinahintaan ei ilman tukia pysty viljelemään.
Mutta jos vaikka sanotaan vaikkapa vilja tulee maailmanmarkkinahintaan ulkomailta? Tällöin jos viljellään EU-tukien varassa niin kuluttajan tilanne on plus miinus nolla. Sen sijaan jos tuetaan kansallisella tuella niin kuluttaja maksaa veroina tuon tarvittavan lisätuen eli erotuksen sille paljonko tarvitaan lisää tukea että saadaan kotimaista maailmanmarkkinahintaan. Meillä kun tuota kansallisesti rahoitettua tukiosuutta on 60% maksettavista tuosta niin se tarkoittaa verotuksessa kuluttajalle lisälaskua. Kuluttaja hyötyisi jos tuotaisiin maailmanmarkkinahintaan.
emme voi mitään, samoin kun asuntojen lämmitykselle, pitkille välimatkoille ja niin edelleen..
ilman tukia, siis tuottajahinnat, eli tuottajan kannalta tukitalous on täysin turha ja hyödytön, kuluttaja puolestaan saa tukien ansiosta alkutuotteet puoleen hintaan, käytännössä alle tuotantokustannusten--
tappiollistakin toimintaa on mahdollista jatkaa maailman loppuun asti. http://keskustelu.suomi24.fi/node/9494048
nämä tappiolla tuottajat tekee vain kiusaa niille jotka homman osaa ja syövät vielä siinä samalla omaisuutensa.
hyvinkin kannattavaa ja kukaan normaalijärkinen ei edes ehdota sen lopettamista..
Tukien poiston verran kuten ne todennäköisesti maksimissaan tekisivät niin tilannehan olisi kuluttajan kannalta plus miinus nolla? Nyt maksetaan veroissa se mikä muuten hinnassa. Eli kuluttaja ei hyödy nytkään tuista yhtään mitään!?!?!?! Kyllä se tuosta hyötyjä löytyy ihan muualta kuin kuluttajista...
Ole halunnut. Kunhan noi tuet vaan poistettaisiin... Ja maatalous jatkuisi siitä huolimatta
http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti7.pdf
osaavimmat jäisivät jäljelle ja jopa laajentaisivat. Tukitaloudella pidetään turhaan hengissä kaikkia ajatuksella että "kaikilla täytyy olla oikeus tuottaa kannattavasti".
kierrättää tätä niin sanottua syömätukea viljelijöiden kautta. eikö joku etuseteli tulojen mukaan ajaisi saman asian huomattavasti paremmalla kohdentavuudella pienituloisille.
käsityksiä ja selityksiä tukijaisista rahapuuna toimii vain ainoastaa veronmaksajat.
luopua nuijankopautuksella, kopauttajia ei vain löydy niin edullista tukitalous kuluttajalle on..
lähes kaikki kuluttajat maksaa veroa jonkin verran.
tukitaloudesta, tukitaloudella voidaan riistää tuottajia lähes mielivaltaisesti ja on laskettu että koko EU:n tuoma hyöty Suomalaisille on maksatettu viljelijöillä.
jokainenhan saa ostaa mitä hyväänsä kysymättä sitä MTK TAI TURVENUIJILTA.
työvoiman kilpailulta, maatalous toimii vapaassa globaalissa kilpailussa, tuonti ja vienti on täysin vapaata EU:n sisällä ja pitkälti ulkopuoleltakin..