Sano minulle, ettet rakasta,
ettet minua tahdo
Pois ratsasta
valkealla ratsullasi
äläkä katso taaksesi
Et sinä minua satuta
Kun tulet viereeni
ja kosketat,
suudelmiisi sulatat,
katseeseesi kahlitset
..Silloin minä säleiksi hajoan
ja ajatuksiini sekoan
Mene siis pois,
ole hiljaa,
silloin olen tasapainoinen
Sinkoa julmia sanoja
ja minä vahvistun
Kauniit sanasi
tekevät minusta heikon
Lämpimät tunteesi rikkoo
Itkien kerään itseäni,
kun rakkautesi
on murtanut kuoreni
-En minä tahtonut olla heikko!
ettet minua tahdo
Pois ratsasta
valkealla ratsullasi
äläkä katso taaksesi
Et sinä minua satuta
Kun tulet viereeni
ja kosketat,
suudelmiisi sulatat,
katseeseesi kahlitset
..Silloin minä säleiksi hajoan
ja ajatuksiini sekoan
Mene siis pois,
ole hiljaa,
silloin olen tasapainoinen
Sinkoa julmia sanoja
ja minä vahvistun
Kauniit sanasi
tekevät minusta heikon
Lämpimät tunteesi rikkoo
Itkien kerään itseäni,
kun rakkautesi
on murtanut kuoreni
-En minä tahtonut olla heikko!
Vastaukset 3
Vanhimmat
monenmoista, mutta nyt nukkumaan.
Jännittävä runo, vähän päälaelleen käännetty kaikki... tylyys olisikin helpotus, hellyys rangaistus.. hmm...
Hyvä idea, mielenkiintoinen. Onnistunut toteutus. Kiitän.
Tällaiset ajatukset kumpuavat ilmoille silloin, kun ei itsekään tiedä, mitä haluaisi. Kun on umpisolmussa ja pelkää. Kun on tottunut olemaan yksin, on "sinut itsensä kanssa". -Kun ei yleensäkään uskalla lähteä täysillä juttuun, milloin mistäkin syystä. Kun järkeilee tunteensa hiljaisiksi. Ikäänkuin valehtelisi itselleen.
Mitä tapahtuu, kun antaa tunteilleen vallan? Itkee. Vähitellen tunteet voittavat, jos tilanne on otollinen.
Elämä on mielenkiintoista! Myös sivusta seurattuna! =)