4 vuodesta+muita opisk.vinkkejä

Monet miettivät lukion alussa, kannattaisiko lukio käydä neljässä vuodessa. Syynä tähän on todella monella (jostain syystä varsinkin tytöillä) se, että kursseja tulee valittua jopa lähemmäs sata. Muutamat taas joutuvat käymään lukion pidemmässä ajassa, koska eivät saa lukiota 3 vuodessa kasaan.

Itse kävin lukion neljässä vuodessa. Olin valinnut kursseja muistaakseni 93-95. En yksinkertaisesti osannut jättää mitään pois! On ihan normaalia, että 15-16-vuotiaana ei ole vielä löytänyt "omaa juttuaan". Nyt jälkikäteen voisin kuitenkin antaa muutaman vinkin, mikäli joku sellaisia kaipaa.

Aloitin lukion suurella innolla valtavalla kurssimäärällä. Lukion edetessä innostus tosin hieman hiipui... Näin tapahtui oikeastaan lähes kaikilla meillä neljännen vuoden ryhmässä. Vikana vuoden tärkein oppi:
- Viimeistään lukion loppupuolella lähes kaikki alkavat hahmottaa, mikä kiinnostaa ja mikä ei. Tästä syystä "turhat kurssit" putoavat kolmantena ja neljäntenä vuotena pois...
- Oppiakseen jotakin, ei tarvitse istua kursseilla! Monelle jopa sopii itsenäinen opiskelu paremmin. Oppikirjoja voi lainata kirjastosta (tai kaverilta) ja lueskella itsekseen.
- Lukion jälkeenkin on elämää! Itse olen aloittanut yliopistossa espanjan opinnot, kaveri saksan opinnot. Kieliä voi opiskella itsenäisestikin. Kirjastoistakin löytyy paljon materiaalia.

Miten sitten valita, mitä kursseja tarvitsee? Helpointa on niillä, jotka tietävät lukion alkupuolella jo suurin piirtein, mikä kiinnostaa. Itseäni kiinnosti yhtä lailla fysiikka, historia, kuvataiteet, kielet... ja niin kiinnostaa vieläkin. Joitakin asioita voi hyödyntää opiskeluissaan ja töissään, jotkut jäävät harrastuksiksi. Itse valitsin tietoteknisen alan, johon liittyy vahvasti niin matikka kuin psykakin.

Kannattaa ehdottomasti katsella yliopistojen ja ammattirkorkeiden valintasivuja ja oppiainetarjontaa (myös kurssisisältöjä). Mitään ei tarvitse päättää vielä lukion alussa, mutta kannattaa tutustua jo valmiiksi noihin. Tässä yleisesti muutama vinkki:
- Lukion päättötodistuksen keskiarvosta saa hieman pisteitä joihinkin ammattikorkeakouluihin, mutta käytännössä sillä ei ole hirveästi väliä. Esim. Metropoliaan saa täydet 25p, jos k.a. on 8,0 tai yli, joten kasin ja 9,9 keskiarvolla saa samat pisteet.
- Yliopistoihin haettaessa pisteitä saa yo-todistuksesta pääsääntöisesti 4-6 aineesta. On siis parempi kirjoittaa 5 ainetta hyvin kuin 10 ainetta kohtalaisesti! Jos pisteitä saa neljästä aineesta, saa 4 laudaturin kirjoittaja enemmän pisteitä kuin 10 eximian.
- Käytännössä lähes kaikkiin paikkoihin pääsee, kun onnistuu pääsykokeessa riittävän hyvin. Toki joihinkin vaikeimpiin paikkoihin (oikis, lääkis, valtiotieteellisessä esim. viestintä, humanistisessa historia, englanti) on kovasti hyötyä hyvästä yo-todistuksesta.

Kannattaa muistaa, että lukiovalintoja tehdessään ei sinetöi koko tulevaisuuttaan. Kaverini opiskeli lukiossa lyhyen matikan ja humanistisia reaaliaineita, kunnes kolmantena vuonna tajusi haluavan lääkäriksi! Hän luki koko viimeisen kevään Galenosta ja pääsi sisään. Lisäksi kannattaa muistaa, että yo-todistusta voi täydentää myöhemminkin, mikäli sille on tarvetta.

Lukion päättötodistuksella en ole tehnyt lukion jälkeen mitään. Kursseja tuli lopulta käytyä 77 ;) Neljäs vuosi oli ikävystyttävää hengailua, koska olisi ollut kiva jo päästä jatko-opintoihin tai lähteä vaikka ulkomaille matkustelemaan tai töihin kavereiden mukana. Lukion kursseista saa hyvän yleissivistyksen, mutta loppujen lopuksi parasta on hyvät ihmissuhteet ja mukavat muistot opettajista ja hauskoista tapahtumista :)