www.vartti.fi
Sivun alaosassa oikealla voi vastata Vartin Päivän kysymykseen:
"Tarvitaanko Helsingin keskustaan tanssilavaa?"
Myös Metro-lehden Päivän kysymys kyselee samaa:
Vastaus tekstiviestitse (0,50e/viesti):
- metropk kyllä
tai
- metropk ei
numeroon 17181.
Sivun alaosassa oikealla voi vastata Vartin Päivän kysymykseen:
"Tarvitaanko Helsingin keskustaan tanssilavaa?"
Myös Metro-lehden Päivän kysymys kyselee samaa:
Vastaus tekstiviestitse (0,50e/viesti):
- metropk kyllä
tai
- metropk ei
numeroon 17181.
Vastaukset 36
Vanhimmat
mutta tanssilava Helsingin keskustaan olisi varmasti hyvä idea.
...mutta käy täällä...
www.vartti.fi
Siis siinä oli kaksi äänestystä, Vartin nettiäänestys ja Metron tekstariäänestys!
Tämä kommentti HS:sta paljastanee jotain "suuren yleisön" asenteista lavatanssikulttuuria kohtaan.
"Eiköhän Sillakorva ja Maestro olisi edelleenkin olemassa jos sellainen toiminta olisi kannattavaa Helsingin keskustassa.
Tanssilavakulttuuri liittyy maaseudulle, eikä sitä pitäisi tunkea Hesdingin parhaalle paikalle. Kyllä Hesasta jostain syrjemmältä löytyy joku koivu jonka alle sen lavan voi pystyttää ja ehkäpä sen vuokrakin sitten olisi sen suuruinen, ettei heti mene konkurssiin."
http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=177768&messageID=3169123&
Linkki jäi torsoksi. Tässä toimiva:
http://www.vartti.fi
Ja Vartin äänestys tapahtuu siis netissä ja vain Metron äänestys tekstarilla.
Äänestämään tarvitaanko Helsinkiin tanssilavaa.
Helsingin keskustaan on hyvät liikenneyhteydet maalta ja sen takia Helsingin keskustan tanssilava palvelee myös maalaisia. Onhan Helsingin keskustassa myös maaseudun eliittiä palvelevia paikkoja kuten ooppera, finlandiatalo ja vastaavia. Rahvaan paikaksi kaavailtu tanssilavan paikka on ehkä tuhlausta, koska sen voisi käyttää myös eliittiväestön tarpeiden tyydyttämiseen, mutta yksi tavallisen kansankin paikka eliittiväen paikkojen sekaan sopii.
Miksi Pekka Niska ei ala pitää tansseja Kulttuuritalolla?
Miksei Klippania voisi vuokrata lavatanssikäyttöön, en ole sisällä käynyt olisiko tiloiltaan mahdollinen, mutta on lavatanssihenkinen ulospäin.
Tansseja pidetään edelleenkin rahvaan huvina ja niitä ei arvokkaissa ympäristöissä päättävän eliitin mielestä saa järjestää. Järjestettävien tanssien tilojen vuokrat ovat asetettu niin korkealle että tanssien järjestäminen on jo tästä syystä mahdotonta.
Näin kävi myös Valkoisen salin tansseille. Sen vuokra oli ilmeisesti vahingossa määritelty kohtuulliselle tasolle. Ja tavallaan vahingossa siellä tansseja alettiin järjestämään. Hallitsevan eliitin toimesta tanssien järjestäminen siellä sitten kiellettiinkin, koska ei ole sopivaa järjestää rahvaan huveja eliitin käyttöön tarkoitetuissa tiloissa.
On myös sanottu että tavallisen kansan käyttöön tuleva tanssilava ei ole soveliasta toimintaa muuten elitistisellä alueella.
Mikä onkaan paras keino saada stadilaiset pysymään poissa maalaisten lavoilta? No tekemällä Helsinkiin oma tanssilava.
...liukas tanssijoille. Vai oliko se liian tahmea? Joka tapauksessa ei sopinut tanssijoille.
Lattia oli liian liukas. Siihen aikaan ei sopinut tanssia kuin virallisilla tanssikengillä ja niissä ei ollut sille lattialle sopivaa pohjamateriaalia riittävän helposti saatavana. Kun ei ollut sopivia kenkiä, niin syytettiin lattiaa. Onneksi nyt ei enää olla yhtä tarkkoja kengistä ja tansseihin voi valita lattiamateriaaliin ja omaan jalkaan sopivat.
Stadilaisten kuittailu "maalaisista" on kadottanut selvästi pohjaa viime vuosikymmeninä. Syynä on varmasti se, että ihmisten mahdollisuudet matkustella ulkomaille ovat kasvaneet räjähdysmäisesti - täten se stadi kyllä kalpenee niitten maailman todellisten metropolien ja miljoonakaupunkien rinnalla - joihin "maalaiset" matkustavat yhtä lailla kuin stadilaisetkin.
Helsingin keskustassa tanssijoiden määrään verrattuna.
Iso tanssilava, jolla ei ole yhtään omaa parkkipaikkaa, on kuolleena syntynyt idea. Ja parkkipaikkojen määrä ko. alueelta vähentyy seuraavan kymmenen vuoden aikana ja käyttäjien määrä kasvaa. Yhden kerran kävijöitä riittää muutamaksi kuukaudeksi. Sitten loppu.
Tanssiharrastajat harjoittelevat mieluummin keskenään n. sadassa eri harjoitussalissa kuin käyvät katselemassa eläkeläisiä suurta maksua vastaan iltaisin. Ja aamulla töihin tai opiskelemaan.
Tää on taas tätä. Tanssikansa olettaa että he ovat maailman napa ja vaativat jopa tuhannen hengen porukalla tanssitaloa keskustaan. Sitte rahanahne urakkamies kerää 2 vuotta rahat pois tyhmiltä ja talo joutaakin muuhun käyttöön. Ei sitä tanssikansaa oikeati ole niin paljoa että joku monitoimitlo sillä pyöris. Huh huh
Millainen markkinatutkimus on tehty niskan toimistossa. Ei taida olla ihan realiteeteissa
Pääkaupungin ydinkeskustassa toimiva tanssilava olisi näyteikkuna lavatanssimaailmaan niille monille joita tanssiminen voisi kiinostaa ajanvietteenä ja harrastuksena.
Mitä sieltä ikkunasta sitten näkyisi?
Kaikkea muuta kuin perinteistä Suomalaista Lavatanssia! "Tanssinharrastajat" siellä keskenään omien seurakavereidensa kanssa räveltää "buggaa". Paikka olisi vain uusi naula lavatanssikultturin arkkuun.
Paikan perustaja tekisi todellisen kulttuuriteon jos julistaisi kaikki kädenalitanssit kielletyiksi. Uutta väkeä alkaisi tulla pilvin pimein tanssimaan ja lavatanssit palaisi siihen alkuperäseen ideaansa missä kaikki ihmiset voivat tulla lavalle ja tanssia.
Jos paikasta tulisi eliittipaikka, nämä tanssiseuralaiset aina keskisestä suomesta asti matkaisivat sinne... Omaan tanssitaivaaseen. Eivät ehtisi muille lavoille. Tälläinen paikka olisi todella tarpeellinen.
Onhan se ihan väistämätön kehitys, että myös tanssin sisälle on rakentunut oma kastijakonsa.
Tanssia pidetään siis rahvaanomaisena harrastuksena verrattuna mm. klassiseen konserttimusiikkiin ja oopperaan, joita pidetään eliitin omina lajeina, mutta mitäpä eliitin edustajat sanoisivat, jos tietäisivät, että myös tanssin sisällä on oma nokkimishierarkiansa ja arvojärjestyksensä? Ehkäpä eliitti tällöin jopa hoksaisi tanssin merkityksen arvostuksien ja arvoasteikolla sijoittumisien kannalta?
Tanssipaikoilla on oma hierarkiansa: Ruusulinnaa pidetään rahvaan paikkana, kun taas Järvenpää on tanssieliitin paikka.
Tanssijoilla on oma arvojärjestyksensä: kaikki ovat huomanneet swing-tanssijoihin kohdistuvan arvostusnosteen ja hypetyksen, kun taas vaihtoaskelta tanssivaa väkeä pidetään rahvaaseen kuuluvina sosiaalifoksaajina. Pokaleita ja kilpailumenestyksiä seurataan ja arvostetaan, tavallisissa lavatansseissakin.
Jenkkaa ja humppaa pidetään rahvaan tansseina, mutta lindy-hop ja boogie-woogie ovat taas tanssieliitille kuuluvia tanssilajeja.
Eli tanssissakin on oma nokkimisjärjestyksensä, jonka tiedostaminen voisi olla avuksi kun uutta tanssipaikkaa ollaan (ehkä) perustamassa "eliitti"-alueelle.
Juuri tällä hetkellä myönteistä huomiota saa monilla tanssilavoilla jos osaa (hyvin) humppaa, suomalaista valssia ja polkkaa.
Toisin kuin suurin osa luulee, niitä ei juuri osata alkeita enempää tanssia. Perusasiat sisäistänyt ja niitä ilmentävä erottuu hyvin edukseen myös ilman hankalia tanssikuvioita. Vaikeintahan onkin tanssia perusaskelta niin hyvin että sillä erottuu edukseen.
Ei todella kannata, ei kannatusta ,ei kävijöitä, Fredakin yrittää pysyä hengissä kauhealla mainostamisella iskelmäradiossa.
Voiko verrata ravintolaan,
jos paikasta tulee tasokas paikka tanssiteknillisesti -> ihmiset innostuu tanssiharrastuksesta nähtyään sitä -> kaikki ei sovi sisään.
Kyllä Helsingin ympäristön lavat riittävät,Pavi, Riutanharju, Ruusulinna,ym ym. Lavat pysykööt "maalaismaisemissa"
Muistelen että Hesassa paloi jokin tanssilava pari vuotta sitten. Miksei ollut käytössä ja missä paikassa sijaitsi, eikö voi rakentaa uudelleen.
...vanhentunutta ja virheellistä tietoa tuo.
Monen vuoden sisällä ei Helsingissä ole ollut minkäänlaista tanssilavaa.
Viimeisin edes lähettyvillä ollut palamalla tuhoutunut sijaitsi Järvenpäässä moottoritien ja tie 140:n välissä olevan katsastusaseman luona. Palo tapahtui jo yli kahdeksan vuotta sitten.
Tuhopoltto oli kyseessä. Omistajat polttivat.
http://www.iltasanomat.fi/videot/uutiset/1535561
Minkähänlaisessa käytössä tuo on mahtanut olla?
Aika pieneltä ainakin vaikutti, joten on saattanut olla privaattitarkoituksiin tehty.
Joku, joka on joskus käynyt tai esdes kuullut jonkun käyneen tuolla tanssimassa, voisi kertoa.
Siis tässä jutussa mainitulla:
Tanssilava paloi Helsingissä
23.5.2008 23:48
Tanssipaviljonki tuhoutui täysin tulipalossa Helsingin Herttoniemenrannassa myöhään perjantai-iltana.
...näkyi löytyvän useitakin videoita ja uutisia asiasta. Keskusteluja myös.
Tässä eräs repliikki, josta käy ilmi, ettei paviljonki juurikaan ollut käytössä:
Vastuuttomuus leviää
Pasi | 26.5.2008 11:02
Herttoniemenrantalaisena harmittaa kovasti. Tosin paviljonki oli jo sotkettu ja kaikki mahdollinen hajoitettu. Ei se enää viihtyisä paikka ollut.
Mikäpä rangaistus auttaa jos nuorisoa omat teot eivät hävetä. En voi ymmärtää tätä sotkemisen ja hävittämisen vimmaa. Mutta nuoret käyttäytyvät aikuisten lailla. Kun katsoo ympärilleen, näkee välinpitämättömyyttä ja vastuutomuutta joka puolella. Ja kun vielä joukossa ollaan, tyhmyys tiivistyy. En usko, että sytyttäminen oli vain yhden pojan aikaansaannos. Yllyttäjiä varmaan riitti. Senpä tähden rangaistuksia tulisi miettiä myös muille mukana olleille. Tyhmyydestä ja välinpitämättömyydestä.
Onneksi ei sattunut henkilövahinkoja.
Mitäs outoa tuossa on?
Pääkaupunkiseudulla ja varmaan muissakin suuremmissa kaupungeissa on paljon pieniä tanssiin sopivia tiloja. Useimmat noista sijaitsevat jonkin juhlatilan yhteydessä. Tällaisia tiloja vuokrataan lähinnä häitä varten ja erilaisiin karonkkatilaisuuksiin ja vastaaviin. Näihin tilaisuuksiin kuuluu usein oleellisena osana tanssi, vaikka juhlien osallistujista yleensä kukaan ei harrasta lava-, r'n's-, salsa- eikä kilpatanssia.
Tuo kyseinen Herttoniemenrannan tanssipaviljonki rakennettiin ilmeisesti asukasyhdistyksen toivomuksesta, ja yhdistys ilmeisesi järjesti siellä tansseja kesäperjantaisin ainakin vuosituhannen alussa.[1]
[1]: http://albumit.lasipalatsi.fi/suomi/kuvakortti.html?photo_id=19025&language=
Tietääkö kukaan, onko tuo tanssipaviljonki kunnostettu, vai onko Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto vain tietämätön kaupungin tapahtumista? Tuon tanssipaviljongin olemassa ole nimittäin mainitaan viraston sivuilla:
http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunkisuunnitteluvirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/ksv/fi/Ajankohtaiset suunnitelmat/Projektialueet/Herttoniemenranta/Palvelut _ virkistys
Mieluummin menisin jollekin pienelle idylliselle rantalavalle tanssimaan kun ökypaikkaan, jossa tanssiharrastajat nauravat tanssitaidolleni.
Herttoniemen tanssipaviljonki oli tanssipaikkana asukasyhdistysten ja kerhojen ahkerassa käytössä. Tila ei ollut lukittu, joten omien soittimien kanssa sinne pääsi tanssimaan, jos tila vaan sattui vapaana olemaan.
Pari kertaa siellä kävin, ja hyvä oli lattia tanssia ja tilaakin noin Pavin akvaarion verran.
Kävi niin kuin kaikille avoimille paikoille tahtoo käydä: nuoriso käräytti sen kaljapäissään.
Rakennus ehti olla toiminnassa vain muutaman vuoden, ja sai laajalti julkisuutta mm. edistyksellisten rakenteidensakin vuoksi. Paviljonkia ei rakenneta uudellaan. Sääli.
Eikö Helsingin ihmiset osaa päättää ja kantaa vastuuta tanssipaikkojen sekä sen rakentamisesta itse?
Mikäli tarvetta on niin vapaehtoistyönä se toteutuu niinkuin muuallakin on aina rakenettu paikat ja pidetty harrastus yllä.
Miksi kaikkeen tarvitaan vuosikymmeniä kestävä tekstari ym kansanäänestys eri foorumeilla ja kukaan ei uskalla tehdä eikä päättää mitän!
Asia on varsinkin naisille tärkeä joten eikun vasara käteen ja tekemään tanssipaikka sillä onhan alue Suomen väkirikkain sekä talousrikkain paikka sekä pian suurin ulkomaalaisaluekkin eli vaihtoehtoja on.
Kulttuuritalokin rakennnettiin aikanaan talkoovoimin.
Kysymyshän on vain paikasta.
Makasiinien paikalle kun ei anneta lupaa.
Sitä paikkaahan halutaan pitää puistomaisena.
Minä kyllä toivoisin että Pekka Niskalla olisi voimaa taistella hankkensa puolesta.
t. pihtarinainen
Tanssilava sopisi parhaiten esim. Helsinki Vantaa lentokentän lentomelualueelle.
- Bändit voivat helposti nostaa volyymia
- nykytanssija tanssii kaikki biisit, sille esim rantaympäristö ole tärkeä, ei mennä käsikädessä lavan taakse enää (omalle pullollekaan)
- Periferiasta voisi tulla lentsikalla tansseihin
- Takseja olisi valmiina jonossa lentoasemalla
Tanssilavat ja paikat on aina perustettu riskillä ja vapaehtoisesti sekä asiat on hoidettu tekemällä. On onnistuttu ja epäonnistuttu.
Nyt ihmetyttää kun on ainkin vuosikymmeniä kyselty Helsingissä ja Helsingistä että tarvitaanko tansipaikkaa siis lavaa tai taloako? Helsinkiin.
Mikä siinä on ettei Helsinkiläiset osaa itse päättää ja tehdä asialle jotain joko tehdä tanssipaikka tai sitten ei.
Näistä jatkuvista kyselyistä tulee mieleen että Rovaniemeläistenkö vai Joensuulaistenko se tulisi päättää ehkä Lahtelaisten rakentaa?
Epäilen että, mikäli esim: Kinnulassa tai Ruokolahdella olisi yhtäpaljon väkeä he tekisisvät tanssipaikan itselleen kyselemättä.
Oltais käyty jo vuosia siellä mutta kun siellä ei saada aikaan yhtä tanssilavaa!
Yrittäjä pitäisi tulla tai muu toimiva järjestö Helsingin ulkopuolelta tekemään , rahoittamaan, ja pitämään. Miksi?
Osoittakaa sen kaupungin yhteisöllisyys sekä vapaehtois tekemisen meininki ja pistäkää pystyyn tanssipaikka juuri sellainen kuin itse katsotte sen olevan paras.
Nyt on lama-aikana työvoimaa , materiaalit on halpoja, tontteja on yllin kyllin ja lomautetut joutaa tanssimaan.
Naiset ovat myös hyviä rakentajia sekä näkemään sekä tekemään tilaratkaisuja.
Vastaus kyselyyn tarvvitaanko tanssilavaa niin on että tarvitaan.
Ei muuallakaan päästäis tanssimaan ellei olisi tehty.