Harkitsen vakavasti pienen tontin ostoa, sijainti kun olisi meille harvinaisen hyvä. Savea on muutama metri, lähimpine tutkimusten mukaan pohjavesi on kulkenut 1-4 metrin syvyydessä eli lähellä. Kuinkahan paljon kellarikerroksen rakentamisesta (55 m2) tulisi kustannuksia? Ilmeisesti se pitäisi rakentaa vesitiiviiksi ja tarvittaisiin pumppaamo joka maksanee noin 3000 euroa. Kuinka syvällä veden tulisi olla jotta kellarikerros voitaisiin tehdä halvemman kautta ja välttää sen avulla paaluttaminen? Nyt siis kiinnostaa lähinnä kellarista tulevat ylimääräiset kulut, ei niinkään tietyt maansiirtotyöt jotka tulisivat joka tapauksessa.Kiitos paljon!
Vesitiiviin kellarin kulut
Kellari mielessä
113421
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Asennuta pohjavesiputki, niin saat pohjavedenpinnan selville. Pohjavesi ja paaluttaminen eivät liity toisiinsa. Paaluttamistarve selviää pohjatutkimuksella. Jos pohjavettä tarvitsee alentaa ja se on mahdollista, niin se onnistuu useimmiten salaojituksen ja pumppaamon (2 pumppua) avulla.
Vesitiivis rakenne on kallis ja vaatii hyvät ammattimiehet. Mieluimmin pohjavedenalennus.
perustettuja rakennuksia, on pv:n alentaminen hieman ongelmallista. Näin siksi, että rakennustyöstä tai rakennuksesta sen käytön aikana ei saa olla haittaa naapureille. Pysyvä pv:n alennus voi aiheuttaa painumia naapurirakennuksiin. Eräissä lähinnä rannikkoseudun kaupungeissa on tietyille alueilla kielletty salaojitettujen kellareiden rakentaminen kokonaan.
Vesitiiviit rakenteet saattaisivat tosiaan olla vastaus. Ne ovat kuitenkin kalliita taitorakenteita, joita ei kuka tahansa rakennustyöläinen osaa tehdä. Monet kyllä uskovat osaavansa.
Nyt pyyntö palstalaisille: olkaa ystävällisiä älkääkä ryhtykö tässä vaiheessa viisastelemaan kyllä-meillä/minä-ainakin -tyyliin. Esitin vain erään skenaarion, jonka olen työni kautta havainnut.
saada se kellari pysymään maan alla, mikäli päädytään vesitiiviiseen rakenteeseen. Vesi nostaa sen äkkiä maan pinnalle.
Esimerkkinä voi mainita esim Helsingissä Itäkeskuksen kauppahallin alla oleva metrotunneli. Noin puolen kilometrin pätkä meinasi pullahtaa maanpinnalle rakennusvaiheessa veden voimalla. Tuli pojille kiire pultata se maahan kiinni.
olemassa, aina siellä on jotain työsaumoja ja läpimenoja jotka vuotaa. Pumppaamo ja salaojat on ainut vaihtoehto. Minä osaan paistaa huopaa jne. mutta silti vuotaa....
Savimaassa pohjaveden aleneminen ei ulotu onneksi kovin laajalle. Jos metrin joutuisi alentamaan, mikä on jo paljon, sen vaikutus ei ulotu naapurin puolelle, jos talo on 4 m etäisyydellä rajasta.
Missä kaupungeissa on kielletty salaojitettujen kellareiden teko ja millä perusteella. Mutta kuten sanottu, käytännön syistä johtuen ei kannata lähteä rakentamaan kellaria, jos pohjavedenpinta on lähes maanpinnassa. Mutta ensimmäinen toimi on aina pohjavedenpinnan tason selvittäminen ja sitä mittaamista olisi syytä tehdä riittävän pitkän aikaa. Ja kannattaa kysyä, olisiko kaupungilla lähistöllä pohjavesiputkea, sen tiedot auttaisivat paljon.
On se vaan ihanaa kun teidänlaisia ihmisiä viitsii käyttää aikaansa tiedon jakamiseen! Suurkiitos siis, tästä on kyllä ihan oikeaa apua! Sitä mietin vielä kuinka alhaalla pohjaveden tulisi olla jotta selvittäisiin helpommalla. Kellaristahan lähes puolet saa olla maanpinnan yläpuolella, joten kellarin lattia voisi kai olla noin 1,5 metrin syvyydellä. Jos pohjaveden korkeus olisi kolme metriä riittäisikö tavallinen kellari? Kaksi ilmeisesti ei?
lähes pinnassa keväisin eli vesikaivotkin on täynnä vettä.
on 3 m maanpinnasta ja kellarin lattia 1,5 m, niin se onnistuu silloin hyvin. Toki pohjavedenpinta vaihtelee ja se korkeutta pitäisi seurata ainakin kevät-syksy väli. Talvella pohjavedenpinta yleensä laskee. Pohjavedenpinta voi yleensä vaihdella metrin verran. Se riippuu tietenkin maaperästä.
Minulla on pohjavedenpinta noin 0,5-0,7 m kellarin lattiaa alempana. Talon ympärille ja myös poikki on asennettu 110 mm tuplasalaojat. Ja hyvin ovat toimineet. Joudun pumppaamaan vedet viemäriin. Olen pohjarakennuspuolen insinööri ja uskalsin tietojeni ja osaamiseni perusteella mennä tähän ratkaisuun.
Tärkeintä näissä ratkaisuissa on tehdä kunnon pumppaamo, jos vettä ei voi johtaa painovoimaisesti (riittävän syvä, jotta varatilavuutta on), vähintään kahden pumpun systeemillä ja lisäksi hälytys, joka ilmoittaa jos vesipinta nousee käynnistystason yläpuolelle. Itsellä on vielä varapumppu toisessa järjestelmään kuuluvassa kaivossa. Ja vaikka salaojavedet voi johtaa painovoimaisesti, niin järjestelmään kannattaa tehdä ongelmatilanteita varten pumppauskaivo. Jos vaikka kaupungin viemäri tukkeutuisi. Tulva kellarissa on inhottava ja kallis ongelma.
Jos pohjavedenpinta on aina selkeästi kellarin lattiatason alapuolella, ainakin 1,5-2,0 m, niin silloin tilanne on hallittavissa normaalilla painovoimaisella järjestelmällä.
Näissä hankalissa tapauksissa suunnitteluun kannattaa satsata.
sadevesiviemäriin?
meillä kellarin ulkopuolella betonirengaskaivo jossa pumput
älä usko ketjua, peloittelevat. Rakenna vaan..