Olen tätä palstaa lukenut ja täällä usein tulee hyvin tiukkoja ja kiukkuisia kommentteja tyyliin "jos sinua on kosittu sanoilla 'mennäänkö kihloihin', ette ole kihloissa, koska kihlaus on lupaus avioliitosta ja kuuluu siis kysyä 'mennäänkö naimisiin'" jne.
Painotetaan erittäin paljon sitä että kysymys on siitä, että aiotaan mennä naimisiin, ei riitä että mennään vain kihloihin, vaan aikomuksena on oltava avioliitto. Joidenkin mielestä on myös sovittava aivan tarkka hääpäivä.
Laissahan lukee, että kihlaus on kahden ihmisen välinen sopimus naimisiinmenosta.
No, tältä pohjalta tulkinnanvaraa kyllä mielestäni riittää!
Itseäni ei ole kosittu, mutta olemme kyllä useasti mieheni kanssa keskustelleet häistämme, esim. ketä kutsumme, mihin vuodenaikaan pidämme ja millaisen hääauton haluamme jne.
Olemmeko siis jonkunlaisen tulkinnan mukaan jo kihloissa, kun tavallaan olemme molemmat selvillä siitä, että aiomme mennä naimisiin?
Painotetaan erittäin paljon sitä että kysymys on siitä, että aiotaan mennä naimisiin, ei riitä että mennään vain kihloihin, vaan aikomuksena on oltava avioliitto. Joidenkin mielestä on myös sovittava aivan tarkka hääpäivä.
Laissahan lukee, että kihlaus on kahden ihmisen välinen sopimus naimisiinmenosta.
No, tältä pohjalta tulkinnanvaraa kyllä mielestäni riittää!
Itseäni ei ole kosittu, mutta olemme kyllä useasti mieheni kanssa keskustelleet häistämme, esim. ketä kutsumme, mihin vuodenaikaan pidämme ja millaisen hääauton haluamme jne.
Olemmeko siis jonkunlaisen tulkinnan mukaan jo kihloissa, kun tavallaan olemme molemmat selvillä siitä, että aiomme mennä naimisiin?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Hyvä, tiedät jo sen ainoan paikan, jossa kihlaus "virallisesti" määritellään ja vielä melko tarkkaan sanamuodonkin. Mitä tulkinnanvaraista siinä on? Lain sanamuoto on "...ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään...". Aika selkeää, eikä ollenkaan tulkinnanvaraista, eikö? Sopimus on sopimus. Ei sillä ole väliä, kuka ehdottaa tai millä sanoilla, vaan sillä on merkitystä, että on sovittu naimisiinmenosta. Siksipä pelkät sitoumuskihlautujat eivät tuon määritelmän mukaan ole kihloissa, koska he eivät ole sopineet naimisiinmenosta, ainoastaan jostain itse määrittelemästään yhdessäolosta. Kuten laista lienet itsekin löytänyt, niin siinä ei puhuta mitään mistään päivämääristä. Sen mukaan siis päivämäärää ei ole tarvinnut sopia.
Sanoilla ei siis ole väliä, vaan ajatuksella sanojen takana. Eikä ole väliä, onko toinen kosinut "kaikkien taiteen sääntöjen mukaan" vai onko vain kesken aamiaisen asiasta yhteisesti sovittu. Joten, mitä sinuun itseesi tulee, oletteko sopineet menevänne naimisiin? Vai onko keskustelu häistä vain teoreettista tyyliin "sitten kun me joskus ehkä...".
Tosiasiassa koko kysymyksellä ei ole enää merkitystä, koska kihlauksen purkautumisesta ei seuraa mitään sanktioita.
Et ole kihloissa, ellei sinua ole kosittu, sinä et ole kosinut tai ette ole sopineet yhdessä menevänne naimisiin.
Mahdollisten tulevien häiden suunnittelu ei ole kihloissa olemista, ellei häitä suunnitella ihan tosissaan eikä vain puhuta siitä millaiset häät olisivat kivat.
Niin, en minäkään ymmärrä mitä tulkitsemista tuossa on. Avioliittolain määritelmän mukaan keskinäinen sopimus avioliitosta on yhta kuin kihlaus. So what? Mitään juridista merkitystähän sillä ei enää ole. Vähän sama juttu kuin että 'terminen kevät tarkoittaa sitä, että vuorokauden keskilämpötila pysyy 0 ja 10 asteen välillä'. Tämä siis meteorologinen määritelmä. Jos joku tuumaa että kevät alkaa tai ei ala tammikuussa niin fine, mutta silloin kun puhutaan yleisesti hyväksytyistä määritelmistä niin sille ei mitään voi, että joillekkin asioille on yleisesti sovitut käsitteet. Hoh hoijaa...
"Mitään juridista merkitystähän sillä ei enää ole."
Tähän on pakko korjata se, että oikeudenkäymiskaaren mukaan kihlakumppani voi kieltäytyä oikeudenkäynnissä todistamasta kihlakumppaniaan vastaan. "Pelkällä" seurustelukumppanilla kieltäytymisoikeutta ei ole.
Totta, mutta itseäni tämä kyllä ihmetyttää, kun kuka tahansa voisi väittää olevansa kihloissa? Mistä sitä tietää mitä jotkut ovat keskenään sopineet tai olleet sopimatta? Mitenkähän tätä lain kohtaa sovelletaan? "Pelkästään" seurustelevat voisivat tarpeen tullen olla muka kihloissa, jotta ei tarvitsisi todistaa toista vastaan....
Lain mukaan myös kihlakumppanin kuollessa voidaan soveltaa avioliiton mukaista perimysoikeutta, jos voidaan selvästi toteen näyttää, että parilla on ollut vakaa aikomus avioitua. Vaikka tämähän voidaan sitten tapella "sukulaisten" kanssa vaikka miten ja veikkaan, että se kihlakumppani jää tässäkin toiseksi... Eli on sillä kihlauksella vieläkin jonkilaisia oikeudellisia vaikutuksia, vaikkakin hyvin helposti mitätöitäviä nykyään.
Jos olette selväsanaisesti luvanneet toisillenne, että menette naimisiin, niin on häiden järjestelyn aika ja olette siinä tapauksessa kihlapari eli sulhanen ja morsian.
Aattelin kyllä nussia ensin Naapurin Kirsiä!!!
Odota vain kosintaa, kyllä se tulee sieltä vielä. Sitten sun ei tartte entää palstoilla kysellä vaan TIEDÄT OLEVASI.
"ei riitä että mennään vain kihloihin, vaan aikomuksena on oltava avioliitto." Yleensä sitä aikomuksena on mennä naimisiin, jos kihlautuu = sopii avioliitosta. Sinä taidat tarkoittaa kihlauksella sormusten vaihtamista? Vai mikä tuo tarkoittamasi kihlaus on mikä ei joillekin riitä vaan pitää vielä olla lisäksi aikomus mennä naimisiinkin? Kaikki avioliitosta sopineet (=kihlautuneet) ei tietenkään päädy avioliittoon. Kihlaus voi purkautua. Mutta ihmettelisin sitä, jos sovitaan että mennään naimisiin vaikka oikeasti ei ole aikomusta mennä. Mitä sitä sitten sellaista sopii? Jos sopii niin kyllä mielestäni pitää lisäksi olla se aikomuskin! Eikä pelkkä sopiminen/lupailu riitä! "Olemmeko siis jonkunlaisen tulkinnan mukaan jo kihloissa, kun tavallaan olemme molemmat selvillä siitä, että aiomme mennä naimisiin?" "Selvillä" olo ei riitä, jos ei selkeästi naimisiin menosta keskenään jollain tavalla ole sovittu. Oletteko sopineet (hääpäivä ei tarvitse olla sovittu!!) vai puhutteko vaan "jos" -tasolla? Että sitten jos me joskus menemme naimisiin? Monet parit puhuu avioliitosta ja häistä vaikka eivät ole vielä kihloissa. Jos et tiedä niin kysy mieheltä!
Ja varsinkaan "tavallaan selvillä" ei riitä. Eiköhän sitä tiedä, onko kihloissa vai ei. Eli onko sitä menossa naimisiin vai ei. Jos ei tiedä niin pitää tosiaan kysyä toiselta, että ollaanko me sovittu jossain vaiheessa, että mennään naimisiin?