toimeentulotuki

Saturnus syö lapsensa
Geometrisessa sarjassa kertaantuva tuho
Opitte

Kokopäivätyöstäni saan palkkaa peruspäivärahan plus 8 euroa ylläpitokorvausta per päivä. Se riittää juuri vuokraan ja sähköön jos ei syö. Olisiko tarkempia ohjeita, kuinka voisin suunnitella rahankäyttöäni toisin, jotta en olisi enää oikeutettu toimeentulotukeen?

Köyhäkaisa kirjoitti:

Kokopäivätyöstäni saan palkkaa peruspäivärahan plus 8 euroa ylläpitokorvausta per päivä. Se riittää juuri vuokraan ja sähköön jos ei syö. Olisiko tarkempia ohjeita, kuinka voisin suunnitella rahankäyttöäni toisin, jotta en olisi enää oikeutettu toimeentulotukeen?

Lue lisää

orjatyöksi.Demarien keksintö antaa ihmisille ajankulua,jota he nimittävät työksi ja sitä se tietysti onkin työntekijän kannalta.Yleensä pakkotyöllistäminen ei johda vakituiseen työsuhteeseen.Kenen hyötyä tämä on.Yrittäjät saavat täysin ilmaista työvoimaa sensijaan, että investoisivat siihen ja miettisivät keinoja yrityksensä kannattamiseen ja laajentumiseen terveellä tavalla.
Ihminen, joka suostuu ilmaistyövoimaksi on halukas hyödyttämään yhteiskuntaa tekemällä töitä.Ilmaistyövoima estää jossain määrin kuitenkin oikeiden työpaikkojen saamisen,koska yrittäjät voivat hyödyntää voimassaolevaa järjestelmää.

Muutama tosiasia toimeentulotu4en tarpeesta lienee paikallaan:


>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>


"Luukutettu köyhyys hyökkää silmille


Hyvä pamfletti säilyttää tasapainon kohtuuttoman irvailun ja asiallisen kritiikin välissä


(Julkaistu: 2.12.2008 lehdessä osastolla Kulttuuri
A A heikki hiilamo ( Helsingin Sanomat)




- - Laman jälkeen Suomesta tuli rikkaiden veroparatiisi ja köyhien velkahelvetti. Miksi?

Hännisten tulilinjalla on ensimmäisenä Paavo Lipponen, joka "hylkäsi kaikki perinteiset vasemmistolaiset arvot" ja teki uudesta sosiaalidemokratiasta eliitille antoisaa aikaa. Nyt voikin perustellusti kysyä, miksi perusturvan tasoa ei nostettu silloin, kun Sdp oli hallituksessa ja valtion kassa pursui verotuloja.

Hännisten ryöpytyksestä saavat poliitikkojen lisäksi osansa Rukan rinteillä päivää paistattelevat lobbarit, jotka puhuvat naureskellen tai heristellen työn vieroksujista. Kirjoittajien erityisen kiivauden kohteena on SAK. Leipäjonoissa ja fattan luukuilla tuskin ajatellaan, että Elinkeinoelämän keskusliitossa ajettaisiin köyhän asiaa.

Hännisten mukaan SAK yrittää vaaleissa profiloitua heikkojen auttajana ja masinoida uurnille äänestäjiä, joiden etuja se kuitenkin polkee ajamalla ansiosidonnaisista etuuksia perusturvan kustannuksella.

Pamfletistit liittävät SDP:n ja SAK:n syntilistaan myös sen, että ne ovat ampuneet kovilla paukuilla alas erilaiset perustulomallit, jotka vähentäisivät köyhien luukuttamista ja nostaisivat tuen tasoa. - -

- - Hänniset ja Salminen osoittavat, miten suojattomia köyhät ovat yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Heillä ei ole tukenaan vahvoja järjestöjä ja niiden lobbareita, ja tulokset näkyvät. - - "

[ Jera Hänninen, Jyri Hänninen: Kallis köyhyys. Eli kuinka hyvinvointivaltio purettiin ja köyhyydestä tehtiin bisnestä. WSOY / Barrikadi. 192 s. 15 e.

Matti Salminen: Sadan vuoden inhimillisyys. Pelastusarmeija kovaosasten miesten auttajana. Like. 202 s. 23 e. ]


http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Luukutettu köyhyys hyökkää silmille/HS20081202SI1KU01mh0


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000224&posting=22000000042413722


&&&&&&&&&&&&&&&




"Työttömien verokohtelua kiristetty yli kymmenen vuotta


- - Työttömien verotus työssäkäyviin verrattuna on kiristynyt pikku hiljaa yli 10 vuoden ajan. Kehitys on seurausta 1997 omaksutusta linjasta, jolla valtio on kannustanut ihmisiä töihin.

Osa-aikainen myyjä maksaa 16 000 euron vuosipalkastaan veroa nyt 16,8 prosenttia. Saman verran ansiosidonnaista päivärahaa saavan työttömän veroprosentti taas on 22,7. Pelkkää työmarkkinatukea saava työtön maksaa veroa 20 prosenttia.


Kaksitoista vuotta sitten valitussa linjassa on pyritty eroon niin sanotuista kannustinloukuista: tietyllä tulotasolla palkkatyössä käyminen piti saada edullisemmaksi kuin päivärahojen nostaminen. - -

- - Vailla ansiotuloja ja ansiosidonnaisia etuuksia olevien reaalitulot ovat jääneet 15 vuoden aikana ansiotuloista jälkeen 20–30 prosenttia. - - "



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000224&posting=22000000042504926


http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Työttömien verokohtelua kiristetty yli kymmenen vuotta/1135244290500


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000224&posting=22000000042471718



Verotus kurittaa työtöntä: pitkäaikaistyötön maksaa jo enemmän veroja kuin...
Kirjoittanut: pienituloinen! 14.3.2009 klo 21.17


Verotus kurittaa työtöntä

Työttömien verotus on tiukentunut vaivihkaa. Nykyisin työtön pitkäaikaistyötön maksaa jo enemmän veroja kuin pienituloinen.


Taloussanomat / 14.3.2009 09:52



Osa-aikaisen myyjän veroprosentti 16 000 euron vuosituloilla on 16,8. Samaan aikaan työmarkkinatuella elävä työtön maksaa veroja 20 prosenttia. Ansiosidonnaista päivärahaa nostavan työttömän veroprosentti puolestaan on jopa 22,7, uutisoi aamun Helsingin Sanomat.

Syynä verotuksen eroihin on hallituksen vuonna 1997 linjaama veropolitiikka, jonka tavoitteena on ollut kannustaa työttömiä töihin. Peruspäivärahan veroaste on jopa hieman noussut samalla, kun palkkatulon verotus on keventynyt.

Verotuksen erilaisuus syö ikävimmin pitkäaikaistyöttömiä. He maksavat vuodessa veroa 610 euroa enemmän kuin samoilla tuloilla elävä palkkatyöläinen. On ihmetelty, onko pitkäaikaistyöttömiltä järkeä periä veroa, jos he arjesta selvitäkseen joutuvat hakemaan vastaavan summan toimeentulotukea.



http://www.taloussanomat.fi/raha/2009/03/14/verotus-kurittaa-tyotonta/20096966/139





http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000224&posting=22000000042749645


"Ruokajakeluissa ja diakoniatoimistoissa paikataan suomalaisen perusturvan aukkoja"
Kirjoittanut: Turun Sanomat 22.3.2009 klo 08.28


"Sata-komitean ainoa idea vähimmäisturvan kohentamiseksi oli ehdotus takuueläkkeestä, joka toisi alimpiin eläkkeisiin noin sadan euron korotuksen vuoteen 2011 mennessä.

- Mutta koska vähimmäiseläkkeiden taso on 15 vuodessa jäänyt jälkeen enemmän, korotus ei riittäisi edes jälkeenjääneisyyden korjaamiseen.

Helmikuussa, ohi Sata-komitean työn, päätettiin hyvin nopeasti työnantajain Kela-maksun poistamisesta, mikä Ritakallion mukaan jo söi uudistusten taloudellisen liikkumavaran", sanoo Veli-Matti Ritakallio Turun Sanomissa (TS 22.3.3009).


>>>>>>>>>>>>>>>>>>>



http://www.turunsanomat.fi/sunnuntai/?ts=1,3:1012:0:0,4:12:0:1:2009-03-22,104:12:600482,1:0:0:0:0:0:




Julkaistu 22.3.2009 1:30:54 Turun Sanomat



"Sata-komitean linjaukset ”yhtä tyhjän kanssa”


Sata-komitean raportin lukeminen oli professori Veli-Matti Ritakalliolle masentava kokemus. Komitean tehtävänä on ollut valmistella sosiaaliturvan kokonaisuudistus, ja keskeiset linjaukset julkistettiin tammikuussa.

- Tämän piti olla vuosisadan uudistus, mikä oli kyllä perusteetonta hehkutusta - tai sitten tulossa on vaatimaton vuosisata. Pekka Kuusen 1960-luvun sosiaalipoliittinen uudistus oli todellinen uudistus, tämä oli yhtä tyhjän kanssa, sosiaalipolitiikan professori tyrmää.

Sata-komitean piti luonnostella uudenlainen kannustava, köyhyyttä vähentävä tai poistava ja riittävän perusturvan takaava ohjelma.

- Kannustavuus kuitenkin ajoi muiden tavoitteiden yli: nähtiin, että jos vähimmäisturvaa korotetaan, kannustavuus heikkenee, mikä on virheellinen perusoletus.

Sata-komitean ainoa idea vähimmäisturvan kohentamiseksi oli ehdotus takuueläkkeestä, joka toisi alimpiin eläkkeisiin noin sadan euron korotuksen vuoteen 2011 mennessä.

- Mutta koska vähimmäiseläkkeiden taso on 15 vuodessa jäänyt jälkeen enemmän, korotus ei riittäisi edes jälkeenjääneisyyden korjaamiseen, Ritakallio sanoo.

Helmikuussa, ohi Sata-komitean työn, päätettiin hyvin nopeasti työnantajain Kela-maksun poistamisesta, mikä Ritakallion mukaan jo söi uudistusten taloudellisen liikkumavaran.

Riittävän perusturvan takaaminen ihmisille maksaisi miljardeja.

Ritakallion mukaan perusturvan ongelmina ovat alhaiset tasot ja Kelan sekä kuntien sosiaalihuollon välinen trafiikki. Sata-komitean ehdottama toimeentulotuen laskennallisen osan maksatuksen siirtäminen Kelalle ei poista pääongelmaa: perusturvan alhaisuutta.

Professorin mukaan yksi ratkaisu voisi olla verotettavan tulon alarajan oleellinen korottaminen. Nykyisin 550 euron vähimmäisturvasta eli työmarkkinatuesta, sairasvakuutuksen vähimmäispäivärahasta sekä vähimmäisäitiyspäivärahasta menee kunnallisveroa noin 85 euroa. Verotuksen takia ihmisten täytyy hakea täydennysapua kunnan sosiaalihuollosta.

- Mikäli vähimmäisturvan (550 euroa kuussa, 6 600 euroa vuodessa) alle jääviä tuloja ei verotettaisi, korjautuisi moni nykyisen järjestelmän ongelma, sanoo Ritakallio.

Kahden luukun asiointi poistuisi ja köyhimpien toimeentulo kohenisi.

Komitea kuitenkin on katsonut, että verotusmuutos heikentäisi työn tekemisen kannustimia.

Sata-komitean työ valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Julkaistu 22.3.2009 1:30:54

Lähde: Turun Sanomat 22.3.2009


http://www.turunsanomat.fi/sunnuntai/?ts=1,3:1012:0:0,4:12:0:1:2009-03-22,104:12:600482,1:0:0:0:0:0:








********************




http://www.turunsanomat.fi/sunnuntai/?ts=1,3:1012:0:0,4:12:0:1:2009-03-22,104:12:600502,1:0:0:0:0:0:

Julkaistu 22.3.2009 1:31:02 YTurun Sanomat

[TS/Ari-Matti Ruuska

Tupa oli täynnä, kun vapaaehtoiset torstaina aloittivat ruokakassien jakelun Kristillisen seurakunnan Uusipesulan toimipaikassa Turun Varissuolla.]

Leipäjono pitenee

Ruokajakeluissa ja diakoniatoimistoissa paikataan suomalaisen perusturvan aukkoja.

Taantumassa lomautettujen ja työttömäksi jääneiden ennustetaan pidentävän leipäjonoja kesän jälkeen.


Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän diakoniajohtaja Hannu Suihkonen näkee avuntarvitsijoissa kaksi pääjoukkoa, kahden laman uhreja. Pääjoukko on 1990-luvun peruja:

- Perusturva on pienentynyt 20-30 prosenttia edellisen laman ajoista, joten meille on jäänyt joukko ihmisiä, joka elävät pitkäaikaisessa köyhyydessä. Toimeentulotuen lisäksi he joutuvat turvautumaan muihin avustustahoihin.

Tässä joukossa on paljon yksinasuvia. Viime vuonna ”pitkäaikaisköyhien” tilanne kriisiytyi elinkustannusten eli ruuan ja asumisen kallistumisen takia. Se lisäsi avun kysyntää kaikilla tahoilla. Operaatio Ruokakassia koordinoiva Mertsi Ärling vahvistaa, että ruoka-avun tarvitsijoiden määrä jopa kaksinkertaistui loka-marraskuussa.

Suomea kouraissut taloudellinen taantuma on vähitellen tuonut aivan uusiakin ihmisiä diakoniatyön asiakkaiksi. Moni on jäänyt vaille töitä tai joutunut lomautetuksi.

- Monilla lapsiperheillä on ollut jo valmiiksi tiukkaa, jolloin pienikin elämänmuutos vaikuttaa, Suihkonen sanoo.

Seurakuntayhtymän diakoniatyö myöntää maksusitoumuksia ruokakauppoihin ja antaa muuta kriisiavustusta. Myös vaateapua on mahdollista saada. Ensisijainen tuki on Suihkosen mukaan yhteiskunnan tuki, jonka hakemiseen diakoniatyö myös ohjaa.

Diakoniatyöhön varattujen rahojen riittävyydestä on diakoniajohtajan mukaan tässä vaiheessa vuotta vaikea sanoa. Viime vuonna noin 4 300:a asiakasta avustettiin 255 000 eurolla, ja summaa korotettiin tälle vuodelle neljä prosenttia. Lisämäärärahaa saatetaan tarvita.


Yhteistyötä vuoden verran

Mertsi Ärling kertoo, ettei nykyinen taantuma vielä selvästi näy avustustyössä.

- Lomautetuilla ja työttömillä on kuitenkin vielä vakituinen toimeentulo. Pelkään, että kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti kesän jälkeen.

Turun seudulla toimivat kristilliset avustusjärjestöt yhdistivät voimansa tasan vuosi sitten. Näin syntynyt Operaatio Ruokakassi hankkii ruokaa, hygieniatuotteita ja vaatteita kaupoilta ja elintarviketeollisuudelta keskitetysti, kun ennen avustustavaraa hankki kaksitoista toimijaa erikseen. Tämä on lahjoittajille on paljon miellyttävämpi malli. Ärlingin mukaan yhteistyö on tehostanut hankintaa.

- Isoimpia lahjoittajia ovat Kesko ja Raision tehtaat, joilta saamme tuhansia kiloja ruokaa. K-Supermarketit ja Lidlit ovat myös mukana, Ärling kiittelee.

Eniten avustustavaraa jakavat Pelastusarmeija sekä A-kilta. Kristillinen seurakunta Uusipesula on myös suuri toimija: se tavoittaa torstai-iltaisin peräti 230-240 avuntarvitsijaa Varissuolla. Uusipesulan kassissa on vaihteleva satsi ruokaa: leipää, vihanneksia, hedelmiä, maitotuotteita, kuivatuotteita ja margariinia. Liha on harvinaista, mutta joskus jaettavaksi ostetaan erikseen leikkeleitä ja makkaraa. Ärlingin mukaan kassin arvo voi hyvinkin olla noin 50 euroa. Osa tuotteiden päiväyksistä voi olla ”siinä hilkulla”.

- Avustustyömme ei ole vain ruuan jakoa, vaan tapaamme ihmisiä heidän elämänsä haasteiden keskellä. Tavoitteemme on kohdata ihmisen kokonaisuus, Ärling lisää.


Jokapäiväinen leipä muualta kuin jonosta

Avustustahot vaativat suurempia muutoksia kuin vain lisää kasseja tai avustusrahaa jaettavaksi. Nehän ovat vain hätäapua.

Mertsi Ärling valottaa, että monet perusturvaan osat laahaavat lähes 20 vuotta muun yhteiskunnallisen kehityksen perässä.

- Kahden taantuman välissä olleen nousukauden korotuksia ei näy vähävaraisten kolikkopusseissa.

Hannu Suihkosen mukaan perusturva on nostettava sellaiselle tasolle, ettei sen varassa elävä ihminen joudu lisäksi turvautumaan toimeentulotukeen ja sen jälkeen diakoniatyöhön tai muihin auttamistahoihin.

- Nykyään kun näin on, emme enää elä hyvinvointiyhteiskunnassa, diakoniajohtaja summaa.

Julkaistu 22.3.2009 1:31:02

Lähde: Turun Sanomat 22,3.2009

http://www.turunsanomat.fi/sunnuntai/?ts=1,3:1012:0:0,4:12:0:1:2009-03-22,104:12:600502,1:0:0:0:0:0:





&&&&&&&&&&&&



http://www.turunsanomat.fi/sunnuntai/?ts=1,3:1012:0:0,4:12:0:1:2009-03-22,104:12:600476,1:0:0:0:0:0:




Julkaistu 22.3.2009 1:30:54 Turun Sanomat


[TS/Ari-Matti Ruuska
Vapaaehtoiset Johanna Korkeamäki, Renee Honkanen ja Raija Villman jakavat kasseja Turussa tarvitseville. Kaikki saavat yhden.]


"Taantumassa muhii uusi köyhyyden aalto



Suomessa köyhät ovat
köyhtyneet entisestään,
koska vähimmäisturva on
jäänyt roimasti jälkeen
ansiotason kehityksestä.

Nykyisessä taantumassa
piilevät uudet köyhyysriskit.

Pitkittyvä työttömyys
tarkoittaa ihmiselle tulojen
suurta pudotusta.

- Jos henkilö putoaa
vähimmäisturvan varaan,
hänen tilanteensa on
olennaisesti heikompi kuin
1990-luvulla, sanoo Turun
yliopiston sosiaalipolitiikan
professori Veli-Matti Ritakallio.


Tilastokeskuksen tammikuussa julkistaman tulonjakotilaston mukaan 708 000 suomalaista 13,6 prosenttia väestöstä kuului pienituloisiin kotitalouksiin vuonna 2007. Määrä oli lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1995. Pienituloisissa kotitalouksissa asui noin 14 prosenttia maamme lapsista - noin 150 000 alle 18-vuotiasta.

Pienituloisten osuus Suomessa on samaa tasoa kuin muissa Pohjoismaissa - eli ei EU:n mittakaavassa erityisen suuri.

Tilastokeskus mittaa suhteellista köyhyyttä: pienituloisiksi ja köyhyysriskin alaisiksi määritellään kotitaloudet tai henkilöt, joiden käytettävissä olevat vuositulot ovat pienemmät kuin 60 prosenttia keskitasoisesta tulosta. Yksinasuvalle tämä tarkoittaa alle tuhannen euron nettotuloja kuussa.

Suhteellisen köyhyyden mittaaminen on sidoksissa tulotasoon ja yksinkertaistaa paljon. Se ei esimerkiksi ota huomioon henkilön varallisuutta tai itse kunkin välttämättömiä, esimerkiksi sairaudesta johtuvia, menoja. Ritakallion mukaan 60 prosentin kaava on silti nykyään vakiintunut eurooppalainen tapa tarkastella asiaa.

- Tällä virallisella mittarilla köyhyys on Suomessa lisääntynyt huomattavasti kymmenen vuoden aikana, koska tuloerot ovat lisääntyneet voimakkaasti ja mittari on siihen sidottu, Ritakallio toteaa.

Professori jatkaa, että tulos sotii kuitenkin yleistä käsitystä vastaan. Onhan viime vuosina työttömiä, pahoin velkaantuneita ja konkurssin tehneitä ollut keskuudessamme paljon vähemmän kuin vuonna 1995. Niinpä köyhyyttä on tarkasteltava muistakin näkökulmista. Yhden tarjoaa Ritakallion kollegan Olli Kankaan vuosien 1995, 2000 ja 2005 laaja aineisto, joka täydentyy taas ensi vuonna. Se kertoo seuraavaa:

- Laman ajoista, jolloin yhteiskunnan tilanne oli työttömyyden, velkaantumisen ja konkurssien takia vaikea, köyhyys on vähentynyt. Tiukan kriteerin mukaan nyt noin viisi prosenttia suomalaisista elää köyhyysrajan alapuolella. Osuus on pudonnut pari prosenttiyksikköä, Ritakallio summaa.

Köyhyystutkijoita ihmetyttää kuitenkin, miksei köyhyys ole 2000-luvun talouskasvun vuosina vähentynyt, vaan se on jäänyt pysyväksi ongelmaksi. Se on myös laadullisesti pahentunut: köyhien elintaso jää entistä pahemmin alle yleisen elintason. Tämä johtuu pitkälti vähimmäisturvan tason jälkeenjääneisyydestä. Sen taso suhteessa väestön keskituloon on romahtanut, eikä perusturva enää suojaa köyhyyttä vastaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Pasi Moisio on vertaillut, että Suomen vähimmäisturvan taso on kuitenkin hyvää länsieurooppalaista keskitasoa sekä euroissa että ostovoimassa mitattuna.

Tutkijat käyttävät mittarina myös ihmisten omia kokemuksia. Suomessa joka kymmenes kokee, että taloudellisten tarpeiden tyydytys on heikkoa tai erittäin heikkoa.

Virallisten mittareiden ja omien kokemustensa perusteella köyhiä ovat etenkin pelkällä toimeentulo- ja asumistuella, työmarkkinatuella ja kansaneläkkeellä elävät.


Työtön putoaa aiempaa alemmas

Taantuma saattaa nostaa työttömyysasteen kymmeneen prosenttiin. Tuoko työttömyys uuden köyhyysaallon?

- Tilanne etenee samalla lailla kuin 1990-luvun alussa: alkushokki menee sen varassa, että ihmisillä on on työttömyysvakuutus. Heillä on oikeus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Jos työttömyys pitkittyy ja henkilö putoaa vähimmäisturvan varaan, hänen tilanteensa on olennaisesti heikompi kuin 1990-luvulla, Ritakallio luonnehtii.

Ansiopäiväraha loppuu 500 työttömyyspäivän jälkeen, minkä jälkeen tarjolla on vain työmarkkinatukea, jonka nettomäärä ilman lapsikorotuksia on noin 460 euroa kuussa.

Ritakallio muistuttaa, että 1990-luvun alussa talous heikkeni kolme vuotta yhtä soittoa, mutta nyt se on heikentynyt vasta muutaman kuukauden. Toivottavasti käänne tulee pian. Islannissa tilanne on huolestuttava: sielläkin työttömyys hipoo kymmentä prosenttia, mutta se lähti kasvuun jo lokakuussa 2008. Koska sikäläinen ansiosidonnainen työttömyysturva kattaa vain kolme ensimmäistä työttömyyskuukautta, moni islantilainen on pudonnut vähimmäisturvan varaan.

- Meidän parjattu ansiosidonnainen työttömyysturvamme on erinomainen mekanismi tällaisia lamoja vastaan, Ritakallio sanoo.

Hän kantaa huolta myös vastavalmistuneista.

- On tärkeää, että nuoret integroidaan taantumassakin työelämään tavalla tai toisella, koska 1990-luvulla meille syntyi kadotetun ikäluokan ongelma. Työmarkkinoiden ovet olivat kiinni yli kolmen vuoden ajan, ja kun ne alkoivat taas vetää, tuli jo uutta väkeä työmarkkinoille. Kadotettu ikäluokka jäi pysyvästi heikommalla työuralla kuin muut.


Yksin asuvat vaaravyöhykkeessä

Tulolähteen mukaan köyhiä ovat siis etenkin toimeentulo- ja asumistuella, työmarkkinatuella ja pelkällä kansaeläkkeellä elävät. Kansaneläkkeen taso jää nykyään 10 prosenttia ja toimeentulotuki 20 prosenttia alle virallisen köyhyysrajan Pelkkä kansaneläke tai toimeentulotuki johtavat siis aina köyhyyteen.

Pelkkää kansaneläkettä saavien määrä on kuitenkin tasaisesti pienentynyt. Heitä on nykyään noin satatuhatta, noin seitsemän prosenttia kaikista eläkkeensaajista.

Ritakallio sanoo, että kotitaloustyypeistä vaikeuksia on etenkin yksinhuoltajien ja yhden hengen talouksilla, muun muassa siksi, että asumiskustannusten rasite on heille kovempi. Yksinasuvilla on harvemmin kuin perheellisillä omistusasuntoja, ja vuokra haukkaa ison osan tuloista.

- Yksinhuoltajataloudet ovat usein pieni- tai keskituloisia. Yksinhuoltajille perhekustannuksista ja muista rasituksista suoriutuminen on vaikeaa. Monet töissä käyvät yksinhuoltajat joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen. He ovat köyhyysloukussa, jossa lisätyökään ei tuo lisää tuloja.

Köyhyys voi koskettaa myös perheitä, joissa on pieniä päivähoitoikäisiä lapsia. Hoitomaksut lisäävät progressiota.

Outoa kyllä myös nuorten aikuisten pääsy työmarkkinoille ja toimeentulon syrjään on vaikeutunut - vaikka näiden pitäisi elää toimeentulonsa parasta aikaa. Ritakallion mukaan tämä on huonosti tutkittu ilmiö.

Hän nostaa esiin myös maahanmuuttajaväestön köyhyyden.

- Ensimmäisen polven maahanmuuttajat ovat usein aika tyytyväisiä, koska vertailukohtana ovat lähtömaan olot. Köyhyys voi tulla ongelmaksi toisen polven kohdalla. Lapset suhteuttavat standardinsa muihin nuoriin.

Mellakat ruotsalaisissa ja tanskalaisissa maahanmuuttajalähiöissä kumpuavat osin tästä turhautumisesta. Siksi on tärkeää tukea maahanmuuttajaperheitä.


Yhteiskunnallinen ongelma

Ritakallio muistuttaa, ettei köyhyys aiheuta vain toimeentulo-ongelmia vaan myös muita hyvinvoinnin puutteita ja kärsimystä.

- Asiaa voi tarkastella myös yhteiskuntarauhan ja sosiaalisen integraation näkökulmasta. Jos meille syntyy köyhyyskulttuureja, jotka poikkeavat vallitsevista käyttäytymissäännöistä, yhteiskuntarauha vaarantuu.

Köyhyys ei ole kansantaloudellekaan hyväksi. Jo vanhan polven hyvät teollisuuspatruunat tajusivat, että kannattaa panna työväestön olot kuntoon, koska näin heistä saadaan irti parempi tuottavuus.

Köyhyyden poistamisen vaatimus ei vahvana kai’u politiikassa, koska köyhät ovat maan hiljaisia.

- Kun on tutkittu köyhien tulkintoja elämäntilanteestaan, on havaittu, että he häpeävät sitä ja monet syyllistävät itseään, vaikka köyhyyden taustalla olisi syvä lama tai joukkoirtisanominen. Huomattavasti harvinaisempaa on aggressio tai viha. Hiljaista katkeruutta on, mutta se ei käänny vaatimuksiksi. Potentiaalia olisi.

- Nämä ihmiset ovat tyypillisesti niitä, joiden ääni jää antamatta vaaleissa, Veli-Matti Ritakallio sanoo.


RITVA SETÄLÄ"

Julkaistu 22.3.2009 1:30:54

Lähde: Turun Sanomat 22.3.2009

http://www.turunsanomat.fi/sunnuntai/?ts=1,3:1012:0:0,4:12:0:1:2009-03-22,104:12:600476,1:0:0:0:0:0:










http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000224&posting=22000000042656956




http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000224&posting=22000000042470823