Merkkiuskollisuus?

Canon Ftb, 1975
Canon AE1, 1976-77 (?)
Canon F1, 1980 ( toinen vm. -70 n. 2002)
Canon T90, n. 1990

ja sitten viimein:
Canon PowerShot G9, 2007

G9 ja molemmat F-ykköset ovat vielä tallella.

vuodesta 1975 kirjoitti:

Canon Ftb, 1975
Canon AE1, 1976-77 (?)
Canon F1, 1980 ( toinen vm. -70 n. 2002)
Canon T90, n. 1990

ja sitten viimein:
Canon PowerShot G9, 2007

G9 ja molemmat F-ykköset ovat vielä tallella.

Lue lisää

Toteaisin vielä, ketjun lukeneena, että kyllä suurelle osalle syynä merkkiuskollisuuteen on se, että on tullut rungon ohella osteltua ko. merkin objektiiveja. Tietysti myös se, että kamerat ovat osoittautuneet erittäin hyviksi, kuten nuo mekaaniset Canonit. Se ensimmäinen automaatti AE1 oli kyllä aika surkea. T90 sen sijaan erittäin hyvä.
Mutta miksi on valinnut ensimmäiseksi kamerakseen jonkun merkin, joka ohjaa sitten jatkoa, on mielenkiintoinen. Itseni kohdalla sukulaismiehellä oli myös Canon ja niin sattui olemaan myös "esikuvilla" kuten esim. Hannu Hautalalla. Täytyy muistaa, ettei 70-luvun alkupuolella ollut vakavasti otettavia vaihtoehtoja luonnonkuvauksen alalla kuin Canon ja Nikon.
On kyllä joskus (ja vieläkin) ollut intressissä ostaa joku perinteinen Leican malli (M3,M2 etc). Voi kyllä olla, että nykyihmisen laiskuus aiheuttaisi sen, että jäisivät vaan laukkuunsa museoitumaan. Ehkä tämä onkin ollut esteenä ostamiselle.

on menty..

Yashica
Cosina
Konica
olympus
Canon
Canon
Nikon
Nikon

-Agfa
-Minolta
-Minolta
-Olympus
-Olympus
-Olympus
-Pentax
-Pentax
-Olympus
-Olympus
-Olympus

.... proidilla oli Olympus C4040 (muistaakseni) ja se oli kyllä yksi hienoimpia digejä joita olen nähnyt.

Vanhalla patulla viitannet mm. minuun joten:
– Agfan sain lapsena lahjaksi äidiltäni
– kiinteät oli Agfassa ja Zeiss Ikonissa, joten "yhdellä kiinteällä"kin on tullut joskus kuvattua
– vaimo ajaa ikivanhalla Golfilla vm. joten älä itke hänen autonvaihtonsa perään.
– Praticasta alkeen olen hankkinut rahat kameranvaihtoon lehtikuvilla ja Kowasta alkaen tuotekuvauksella, joten vaimo ei ole joutunut kärsimään.
– Leica II c oli viimeisen päälle reportterikamera, sellaisen haluaisin vieläkin omistaa.
– Leicasta, Nikon F II:sta ja Kowasta sain vaihdossa enemmän kuin olin niistä itse maksanut.

"Niin voi tulla hieman halvaksi jos on tonneja laittanut laatun jolla on käytettynäkin jälleenmyyntiarvoa, eikö??" "Ja miksikö joku on merkkiuskollinen"

—olisikohan tuo merkkiuskollisuus vähän kuin uskonto? Vrt. "ylistää omaa"
Jos olet tonneja jo laittanut yhteen merkkiin niin olisiko kannattanut alunperin valita objektiivit jotka eivät sido totaalisesti vain yhteen runkokiinnitykseen. Esim. Leican laseja olen käyttänyt myös Canonin rungossa.
Voisiko olla niin, että "merkkiuskollisuus" kosekeekin vain kameran runkoa – ei objektiiveja ("tonneja laittanut")

Mistä se tulee että täällä esiintyy jatkuvasti pelkoa muovirungoista – onko niistä vaaraa tai uhkaa peltirunkoisen omistajille?

Minulla on oma omituinen teoriani merkkiuskollisuudesta, monet vastaukset aloituskysymykseeni tukevat oletustani, voin laitaa sen tänne kommentoitavaksi josn saan riittävän (luotettavan) otannan

SE&O kirjoitti:

Vanhalla patulla viitannet mm. minuun joten:
– Agfan sain lapsena lahjaksi äidiltäni
– kiinteät oli Agfassa ja Zeiss Ikonissa, joten "yhdellä kiinteällä"kin on tullut joskus kuvattua
– vaimo ajaa ikivanhalla Golfilla vm. joten älä itke hänen autonvaihtonsa perään.
– Praticasta alkeen olen hankkinut rahat kameranvaihtoon lehtikuvilla ja Kowasta alkaen tuotekuvauksella, joten vaimo ei ole joutunut kärsimään.
– Leica II c oli viimeisen päälle reportterikamera, sellaisen haluaisin vieläkin omistaa.
– Leicasta, Nikon F II:sta ja Kowasta sain vaihdossa enemmän kuin olin niistä itse maksanut.

"Niin voi tulla hieman halvaksi jos on tonneja laittanut laatun jolla on käytettynäkin jälleenmyyntiarvoa, eikö??" "Ja miksikö joku on merkkiuskollinen"

—olisikohan tuo merkkiuskollisuus vähän kuin uskonto? Vrt. "ylistää omaa"
Jos olet tonneja jo laittanut yhteen merkkiin niin olisiko kannattanut alunperin valita objektiivit jotka eivät sido totaalisesti vain yhteen runkokiinnitykseen. Esim. Leican laseja olen käyttänyt myös Canonin rungossa.
Voisiko olla niin, että "merkkiuskollisuus" kosekeekin vain kameran runkoa – ei objektiiveja ("tonneja laittanut")

Mistä se tulee että täällä esiintyy jatkuvasti pelkoa muovirungoista – onko niistä vaaraa tai uhkaa peltirunkoisen omistajille?

Minulla on oma omituinen teoriani merkkiuskollisuudesta, monet vastaukset aloituskysymykseeni tukevat oletustani, voin laitaa sen tänne kommentoitavaksi josn saan riittävän (luotettavan) otannan

Lue lisää

Joista löytyy valovoimaa, tarkkuutta vakaajaa ja nopeaa tarkennusta, mutta käyvät merkkiin kuin merkkiin...
Aivan, eihän niitä olekkaan.
Ehkä tästä syy, miksi sitä rahaa jotkut laittavat merkkiinsä.
Toinen pärjää vähemmällä, toiset ei.
Itselläni on 2 canonin runkoa, toisessa 17-55mm f2.8 IS USM ja toisessa EF 70-200mm f2.8 L IS USM

Toinen runko siis laajiskuviin toinen pidemmälle matkalle ja tarkempaan rajaukseen.
Sitten on toki vielä kiinteä 100mm f2.8 macro, jota tarpeentullen käytän.
Esim. Häitä jos lähden kuvaamaan, on homma huomattavasti helpompi tuolla yhdistelmällä, kuin jolla manuaalitarkenteisella leican kiinteällä, kun ei noissa "harrastelija rungoissa" tuo etsin ole mikään paras mahdollinen manuaaliseen tarkennukseen ja nopeuttakin saisi olla, että jäisi enemmänkin kuin se 3 kuvaa käteen.
Lisäksi kun ominaisuudet kerran ovat omaan tarpeeseen riittävät, niin miksi vaihtamaan merkkiä.
Ja entäs salamat? Ei niitäkään taida kauheasti olla, jotka sopivat ristiin.
Hyvä salamakin kun maksaa jo sen päälle 300€
akut jnejne...

yesshe kirjoitti:

Joista löytyy valovoimaa, tarkkuutta vakaajaa ja nopeaa tarkennusta, mutta käyvät merkkiin kuin merkkiin...
Aivan, eihän niitä olekkaan.
Ehkä tästä syy, miksi sitä rahaa jotkut laittavat merkkiinsä.
Toinen pärjää vähemmällä, toiset ei.
Itselläni on 2 canonin runkoa, toisessa 17-55mm f2.8 IS USM ja toisessa EF 70-200mm f2.8 L IS USM

Toinen runko siis laajiskuviin toinen pidemmälle matkalle ja tarkempaan rajaukseen.
Sitten on toki vielä kiinteä 100mm f2.8 macro, jota tarpeentullen käytän.
Esim. Häitä jos lähden kuvaamaan, on homma huomattavasti helpompi tuolla yhdistelmällä, kuin jolla manuaalitarkenteisella leican kiinteällä, kun ei noissa "harrastelija rungoissa" tuo etsin ole mikään paras mahdollinen manuaaliseen tarkennukseen ja nopeuttakin saisi olla, että jäisi enemmänkin kuin se 3 kuvaa käteen.
Lisäksi kun ominaisuudet kerran ovat omaan tarpeeseen riittävät, niin miksi vaihtamaan merkkiä.
Ja entäs salamat? Ei niitäkään taida kauheasti olla, jotka sopivat ristiin.
Hyvä salamakin kun maksaa jo sen päälle 300€
akut jnejne...

Lue lisää

"näytäpä ne objektiivit"
—nuo ns. piraattilasit Sigmat ja muut) on jo moneen otteeseen kinattu tuolla digijärkkäripalstalla joten siltäosin jääköön. Sitten on vielä nuo sovitteet eri merkeille.

"Manuaalitarkennus" näyttää monille lapsille olevan kirosana – otan osaa ;—}

"Ja entäs salamat?"
—eihän niitä minulla "kauheasti" ole, joten tässäpä täydellinen lettelo omistani:
– Metz 45
– Metz 58
– Metz 28 CS 2 Digital
– Elincrom (studio)
—en ole vielä törmännyt kameraan johon nuo eivät sovi "ristiin", mutta sinulta varmaan löytyy. LOMOa ei ole tullut kokeiltua

Tuo studiosatsini kyllä vaatii kameraan salamakengän johon IR lähettimen voi kytkeä. Parissa Metzissä on orjatoiminto joten eiköhän nekin sovi kaikiin joilla jokin salama laukeaa.
Kameroita on siis tullut päivitettyä, mutta salamani ovat "ikuisia"

Ristiinsopimisen voit tsekata tuolta:
http://www.metzflash.co.uk/pages/products.htm
Download Metz Compatibility Chart

SE&O kirjoitti:

"näytäpä ne objektiivit"
—nuo ns. piraattilasit Sigmat ja muut) on jo moneen otteeseen kinattu tuolla digijärkkäripalstalla joten siltäosin jääköön. Sitten on vielä nuo sovitteet eri merkeille.

"Manuaalitarkennus" näyttää monille lapsille olevan kirosana – otan osaa ;—}

"Ja entäs salamat?"
—eihän niitä minulla "kauheasti" ole, joten tässäpä täydellinen lettelo omistani:
– Metz 45
– Metz 58
– Metz 28 CS 2 Digital
– Elincrom (studio)
—en ole vielä törmännyt kameraan johon nuo eivät sovi "ristiin", mutta sinulta varmaan löytyy. LOMOa ei ole tullut kokeiltua

Tuo studiosatsini kyllä vaatii kameraan salamakengän johon IR lähettimen voi kytkeä. Parissa Metzissä on orjatoiminto joten eiköhän nekin sovi kaikiin joilla jokin salama laukeaa.
Kameroita on siis tullut päivitettyä, mutta salamani ovat "ikuisia"

Ristiinsopimisen voit tsekata tuolta:
http://www.metzflash.co.uk/pages/products.htm
Download Metz Compatibility Chart

Lue lisää

.... kompata sen verran, että itsekin diggailen metziä juuri samasta syystä. Ne on laatusalamoita, jonka voi tökätä mihin tahansa runkoon ja aina toimii. Tai itselläni on nyt niitä kolme ja kokemukseni koskee sca-sarjan metzejä, jotka on minusta hyviä. Nämä uudet 58af:ät sun muut niin niistä en tiedä, mutta sca:t toimii kuin junan vessa.

mika2 kirjoitti:

.... kompata sen verran, että itsekin diggailen metziä juuri samasta syystä. Ne on laatusalamoita, jonka voi tökätä mihin tahansa runkoon ja aina toimii. Tai itselläni on nyt niitä kolme ja kokemukseni koskee sca-sarjan metzejä, jotka on minusta hyviä. Nämä uudet 58af:ät sun muut niin niistä en tiedä, mutta sca:t toimii kuin junan vessa.

Lue lisää

Mielestäni todellisia ammattilaitteita, enkä mitenkään saata ymmärtää edellisen kirjoittajan itkua ristiin sopimisesta, se on minulle täysin tuntematon ongelma.
Lieneekö ns. hätävalhe tuo:
"Ei niitäkään taida kauheasti olla, jotka sopivat ristiin"

Kukapa sitä nyt ihan "kauheasti noita salamoita tarvitseekaan, pari kolme Metziä riittänee joka lähtöön.
Noita Metzejäni olen käyttänyt "ristiin" mm. Canonin, Panasonicin, Pentaxin, Kowan, Toyon ja Leicojen kanssa – mihinkään "ristiin" sopimis ongelmaa en ole milloinkaan törmännyt.

Uskallan suositella merkkiä ammattikäyttöön.
Ennen hankintaa kannattaa tsekata tuo:
Download Metz Compatibility Chart (PDF file.March 2009)
– sieltä selviää mm kunkin kameramallin softatilanne

Minusta parhaasta päästä ovat:

1. METZ 45 CL 4 digital NiMH Hammerhead (on 1. suosikkini)
– siihen mulla on kahdet akut ja hätävarana paristokotelo
vanhempi neljävitoseni on ostettu vuonna -86 (toimii edelleen kuin uusi)

2. METZ 28 CS 2 Digital (aina DL4-pokkarini parina) – voi "kissanristiäisissä" viedä tarvittaessa vaikka viereiseen huoneeseen. "Tekstannu olen" – sanoi Ohvimies.

seuraava hankintani on uusi
mecablitz 15 MS-1 digital (lähihommiin)

Tuothon
44 MZ-2 digital
en "kallistuisi"

SE&O kirjoitti:

Mielestäni todellisia ammattilaitteita, enkä mitenkään saata ymmärtää edellisen kirjoittajan itkua ristiin sopimisesta, se on minulle täysin tuntematon ongelma.
Lieneekö ns. hätävalhe tuo:
"Ei niitäkään taida kauheasti olla, jotka sopivat ristiin"

Kukapa sitä nyt ihan "kauheasti noita salamoita tarvitseekaan, pari kolme Metziä riittänee joka lähtöön.
Noita Metzejäni olen käyttänyt "ristiin" mm. Canonin, Panasonicin, Pentaxin, Kowan, Toyon ja Leicojen kanssa – mihinkään "ristiin" sopimis ongelmaa en ole milloinkaan törmännyt.

Uskallan suositella merkkiä ammattikäyttöön.
Ennen hankintaa kannattaa tsekata tuo:
Download Metz Compatibility Chart (PDF file.March 2009)
– sieltä selviää mm kunkin kameramallin softatilanne

Minusta parhaasta päästä ovat:

1. METZ 45 CL 4 digital NiMH Hammerhead (on 1. suosikkini)
– siihen mulla on kahdet akut ja hätävarana paristokotelo
vanhempi neljävitoseni on ostettu vuonna -86 (toimii edelleen kuin uusi)

2. METZ 28 CS 2 Digital (aina DL4-pokkarini parina) – voi "kissanristiäisissä" viedä tarvittaessa vaikka viereiseen huoneeseen. "Tekstannu olen" – sanoi Ohvimies.

seuraava hankintani on uusi
mecablitz 15 MS-1 digital (lähihommiin)

Tuothon
44 MZ-2 digital
en "kallistuisi"

Lue lisää

Tapani mukaan unohdin taas melkein tärkeimmät.

Minusta tuo 45 valottaa automaattiasennossa yhden aukon yli filmille kuvatessa (vaatii korjauksen –1EV), mutta jostain kumman syystä digillä samaa "vikaa" ei esiinny.

Silloin tällöin tuli aluksi mokailtua sormi sensorin edessä (siinä kun oli muka sopivin paikka "kahvassa"), meni kuvat pahasti puhki – kannattaa varoa.

SE&O kirjoitti:

Tapani mukaan unohdin taas melkein tärkeimmät.

Minusta tuo 45 valottaa automaattiasennossa yhden aukon yli filmille kuvatessa (vaatii korjauksen –1EV), mutta jostain kumman syystä digillä samaa "vikaa" ei esiinny.

Silloin tällöin tuli aluksi mokailtua sormi sensorin edessä (siinä kun oli muka sopivin paikka "kahvassa"), meni kuvat pahasti puhki – kannattaa varoa.

Lue lisää

Hyvä homma, eli markkinamiesten "FOR CANON, FOR NIKON" hommat on silkkaa sontaa, kuhan on salamassa oikea softa sisällä?
Ja nastat menee yksiin kaikissa kameroissa, kuin myös jännitteet ja ohjaukset ymym...
Hyvä että jollain on käytännön kokemusta.

Mutta mitä tulee noihin objektiiveihin, niin noh.
hyvä että jotkut osaavat manuaalitarkennuksen jalon taidon, itse en aina välttämättä saa sitä lentelevää lokkia kuvaan tarkasti ilman automagiikan apua ja pienillä aukoilla kuvatessa on yleensä heikonlaista nähdä missä se tarkennus oikeasti on vaikka kuinka koittas tihrustaa.
Siksipä säästän aikaa ja vaikaa painamalla vaan napin puolväliin ja siitä aina pohjaan saakka.

yesshe kirjoitti:

Hyvä homma, eli markkinamiesten "FOR CANON, FOR NIKON" hommat on silkkaa sontaa, kuhan on salamassa oikea softa sisällä?
Ja nastat menee yksiin kaikissa kameroissa, kuin myös jännitteet ja ohjaukset ymym...
Hyvä että jollain on käytännön kokemusta.

Mutta mitä tulee noihin objektiiveihin, niin noh.
hyvä että jotkut osaavat manuaalitarkennuksen jalon taidon, itse en aina välttämättä saa sitä lentelevää lokkia kuvaan tarkasti ilman automagiikan apua ja pienillä aukoilla kuvatessa on yleensä heikonlaista nähdä missä se tarkennus oikeasti on vaikka kuinka koittas tihrustaa.
Siksipä säästän aikaa ja vaikaa painamalla vaan napin puolväliin ja siitä aina pohjaan saakka.

Lue lisää

Tietämättömyyteen minäkin sorruin, en osannut kuvitellakaa, että noissa Canoneissasi on niin huonot etsimet ettei käsitarkennus onnistu. — "tuo etsin ole mikään paras mahdollinen manuaaliseen tarkennukseen"

Minulla kun tuo Canonin digijärkkäri oli kovin lyhyen aikaa (kuten jo aiemmin totesin) niin jäi mainitsemasi ongelma kokonaan huomaamatta.
Sait kiinnostukseni heräämään asiassa ja lukaisin pari testiäkin tietämättömyyteni tilkkeeksi. Väittivät, että Canonin automaattitarkennus on kilpailijoita epätarkempi (ehkä väärin testattu)

Toyossa ja Kowassa mulla on vain "käsitarkennus" ja sillä on pakko pärjätä (lokkeja en kylläkään niillä kuvaa). Lokkeja ja muita lentäviä kuvasin aikoinani vain Nikonin F II:lla, siinä oli Canoneistasi poiketen mahdollisuus käsitarkentaa "täydellä aukolla" (ei siis tihrustaa).

Leicoissani on mielestäni hyvin toimiva automaattitarkennus – usein tulee silti niissäkin käytettyä manuaalia (varmuuden vuoksi kai). Niissä etsimet toimivat aivan erinomaisesti käsitarkennuksen apuna – kuva suurenee reilusti tarkennusalueella (niissäkään ei tarvitse tihrustaa) ja saan helposti tarkennettua karvan tarkkuudella.

Luullakseni markkinamiehelle maksetaan myymisestä (oli sontaa tai ei). Canonin merkkisalamoita (silkkaa sontaa) en tunne. Mutta tuhon Metz for Canon (Nikon jne.) uskon kyllä vakaasti ja näyttöäkin on. Jännitteet ja ohjaukset jätän softan huoleksi ne on prosessorille "helppo nakki". Katsoitko antamastani linkistä "Download Metz Compatibility Chart (PDF file.March 2009) " – näyttäisi natsaavan aika moneen Canoniinkin.

Oli minulle täysi yllätys, että Canonin salamoissa kaikki nuo ("ristiin sopiminen, nastat, jännitteet ja ohjaukset") on jätetty kuvaajan vastuulle. Nöyränä myönnän, että olinpa tosiaan tietämätön luettelemistasi Canon-ongelmista. Eipä niistä kuitenkaan liene sinulle haitta kun osaat välttää Canoniesi "ristiin" käyttöä.

Jotakin olen nyt kai Canoneistakin oppinut "puolväliin ja siitä aina pohjaan saakka.".

yesshe kirjoitti:

Hyvä homma, eli markkinamiesten "FOR CANON, FOR NIKON" hommat on silkkaa sontaa, kuhan on salamassa oikea softa sisällä?
Ja nastat menee yksiin kaikissa kameroissa, kuin myös jännitteet ja ohjaukset ymym...
Hyvä että jollain on käytännön kokemusta.

Mutta mitä tulee noihin objektiiveihin, niin noh.
hyvä että jotkut osaavat manuaalitarkennuksen jalon taidon, itse en aina välttämättä saa sitä lentelevää lokkia kuvaan tarkasti ilman automagiikan apua ja pienillä aukoilla kuvatessa on yleensä heikonlaista nähdä missä se tarkennus oikeasti on vaikka kuinka koittas tihrustaa.
Siksipä säästän aikaa ja vaikaa painamalla vaan napin puolväliin ja siitä aina pohjaan saakka.

Lue lisää

Sama vika Rahikaisella. Ostaessani ensimmäisen salaman Olympukselle tutkin kaikki vaihtoehdot ja ainakaan silloin (ja ainakaan Tampereella :-) ei ollut muita vaihtoehtoja kuin oma yli 3000 markan FL-40. 4/3-järjestelmän syntymisen jälkeen ostin FL-50 ja toiseen runkoon FL-35. Myöhemmin olen ostanut kolme langatonta salamaa. Elincromin salamoita olen toki käyttänyt sekä E-1 että E-3:n kanssa.

Tämän keskustelun innoittamana tarkastin mitä Metz tarjoaa meikäläiselle. Vanha "käsikäyttöinen" rengassalama siirtyy muistojen joukkoon ja ostan tilalle Metzin. Olen pitänyt Olyn omaa tonnin salamaa liian kalliina vähäisen käytön takia, mutta Metzin 300 kuullosta aivan erilaiselta (tosin siihen tulee ilmeisesti merkkikohtainen lisäke ja 67 ja 72 mm linsseille lisäosa).


"jotkut osaavat manuaalitarkennuksen jalon taidon..."

Nykyiset kamerat tehdään AF:lle. E-1:een sai vaihdettua leikkoprisman, mutta nykyään sen vaihtaminen merkitsee (kameran) piipahtamista Portugalissa ja silloinkin pitää tyytyä Olympuksen omaan. Olympuksen oma huolto ei suostu vaihtamaan Katz Eye -tähyslasia.


"itse en aina välttämättä saa sitä lentelevää lokkia kuvaan tarkasti ilman automagiikan apua..."

:-) Lokki on toki helppo tarkentaa, sillä se liitelee varsin tasaisesti. Innostuin kun huomasin pystyväni kuvaamaan E-510:llä lentäviä pääskyjä kesäaamulla kello neljä. (en tosi jaksanut enää sen jälkeen nousta kuvaamaan aamuyöllä pääskyjä :-) Vielä tekniikka kehittyy nopeammin kuin ikääntymisestä johtuva näön heikkeneminen vaikeuttaa harrastusta.


"pienillä aukoilla kuvatessa on yleensä heikonlaista nähdä missä se tarkennus oikeasti on vaikka kuinka koittas tihrustaa."

Tarkennus tapahtuu täydellä aukolla. Syvyysterävyyden katsomista varten on mahdollista ottaa pieni aukko käyttöön hetkeksi nappia painamalla ja silloin huomaa mikä etu on valovoimaisesta linssistä vaikka himmentäisi.


"Siksipä säästän aikaa ja vaikaa painamalla vaan napin puolväliin ja siitä aina pohjaan saakka."

Näin teen minäkin. Käytän vain keskimmäistä tarkennuspistettä (paitsi lintujen kentokuvissa), jotta tiedän mihin tarkentaminen tapahtuu. Tekniikka on hyvä renki, mutta huono palvelija.


Tämä on ollut hyvä keskustelu, jonka seurauksena Minolta vanha rengassalama vaihtuu syksyllä Metziin. Kiitos vinkistä.

Kimmo Koo kirjoitti:

Sama vika Rahikaisella. Ostaessani ensimmäisen salaman Olympukselle tutkin kaikki vaihtoehdot ja ainakaan silloin (ja ainakaan Tampereella :-) ei ollut muita vaihtoehtoja kuin oma yli 3000 markan FL-40. 4/3-järjestelmän syntymisen jälkeen ostin FL-50 ja toiseen runkoon FL-35. Myöhemmin olen ostanut kolme langatonta salamaa. Elincromin salamoita olen toki käyttänyt sekä E-1 että E-3:n kanssa.

Tämän keskustelun innoittamana tarkastin mitä Metz tarjoaa meikäläiselle. Vanha "käsikäyttöinen" rengassalama siirtyy muistojen joukkoon ja ostan tilalle Metzin. Olen pitänyt Olyn omaa tonnin salamaa liian kalliina vähäisen käytön takia, mutta Metzin 300 kuullosta aivan erilaiselta (tosin siihen tulee ilmeisesti merkkikohtainen lisäke ja 67 ja 72 mm linsseille lisäosa).


"jotkut osaavat manuaalitarkennuksen jalon taidon..."

Nykyiset kamerat tehdään AF:lle. E-1:een sai vaihdettua leikkoprisman, mutta nykyään sen vaihtaminen merkitsee (kameran) piipahtamista Portugalissa ja silloinkin pitää tyytyä Olympuksen omaan. Olympuksen oma huolto ei suostu vaihtamaan Katz Eye -tähyslasia.


"itse en aina välttämättä saa sitä lentelevää lokkia kuvaan tarkasti ilman automagiikan apua..."

:-) Lokki on toki helppo tarkentaa, sillä se liitelee varsin tasaisesti. Innostuin kun huomasin pystyväni kuvaamaan E-510:llä lentäviä pääskyjä kesäaamulla kello neljä. (en tosi jaksanut enää sen jälkeen nousta kuvaamaan aamuyöllä pääskyjä :-) Vielä tekniikka kehittyy nopeammin kuin ikääntymisestä johtuva näön heikkeneminen vaikeuttaa harrastusta.


"pienillä aukoilla kuvatessa on yleensä heikonlaista nähdä missä se tarkennus oikeasti on vaikka kuinka koittas tihrustaa."

Tarkennus tapahtuu täydellä aukolla. Syvyysterävyyden katsomista varten on mahdollista ottaa pieni aukko käyttöön hetkeksi nappia painamalla ja silloin huomaa mikä etu on valovoimaisesta linssistä vaikka himmentäisi.


"Siksipä säästän aikaa ja vaikaa painamalla vaan napin puolväliin ja siitä aina pohjaan saakka."

Näin teen minäkin. Käytän vain keskimmäistä tarkennuspistettä (paitsi lintujen kentokuvissa), jotta tiedän mihin tarkentaminen tapahtuu. Tekniikka on hyvä renki, mutta huono palvelija.


Tämä on ollut hyvä keskustelu, jonka seurauksena Minolta vanha rengassalama vaihtuu syksyllä Metziin. Kiitos vinkistä.

Lue lisää

Nuo kameroiden tarkennusongelmat iskivät minua kuin puulla päähän.

Kertailin vielä testaajien näkemyksiä mm.
– Canonit tarkentavat hyvässä valossa suunnilleen
– Panasonicin tarkennuksen kohdalleen osuminen on varmempää
– Canonin tarkennus vaatii ihanneolosuhteet
– näkyvä kuva muistuttaa tähtäintä ei tähyslasia (niin pieni)
– olisi yksinkertaista rakenttaa toimivampi etsin
– tarkennus kestää luvattoman kauan

No digien kehitys lienee vielä "lapsen kengissä", kehitys edennee kukon askelin. Ehkä piankin nähdään hyvin toimivia automaattitarkennuksia.

Minusta edelleen varmin ja nopein on kierrettävä tarkennusrengas objektiivissa (ilman moottoria) en oikein ymmärrä miksi vain "jotkut osaavat".

Olen kuvannut paljon myös autourheilua enkä ole vielä tavannut automaattia joka seuraisi auton liikettä täsmällisesti ja nopeasti
joten käytän ennekkotarkennusta käsin ja odottelen auton saapumista tarkennuskohtaan. Tuo ennakko varmaan onnistuisi automaatillakin "hyvässä valossa suunnilleen" puoliväliin painamalla tai /ja lukitsemalla, mutta miksi tuollainen turha temppuilu kun saman voi tehdä käsisäädöllä paljon tarkemmin helpommin

Jotenkin kuulostaa samalta kuin, että autoissa (myös F1) on ehdottomasti oltava automaattivaihteet kun vain jotkut vanhat patut osaavat käyttää manuaalista valitsinta – mitenkähän nämä tumpelot saavat tarvittaessa pakin päälle – ehkä sekin pitäisi olla automaattinen?.

– mistähän syystä tähyslasin ti–vaihtamisesta on tehty lähes mahdoton?
– onko esim. Canonin etsimet tehty tarkoitushakuisesti tarkennukseen kelpaamattomiksi jotta kaliimmille automaattitarkennusobjektiiveille olisi markkinoita?

SE&O kirjoitti:

Nuo kameroiden tarkennusongelmat iskivät minua kuin puulla päähän.

Kertailin vielä testaajien näkemyksiä mm.
– Canonit tarkentavat hyvässä valossa suunnilleen
– Panasonicin tarkennuksen kohdalleen osuminen on varmempää
– Canonin tarkennus vaatii ihanneolosuhteet
– näkyvä kuva muistuttaa tähtäintä ei tähyslasia (niin pieni)
– olisi yksinkertaista rakenttaa toimivampi etsin
– tarkennus kestää luvattoman kauan

No digien kehitys lienee vielä "lapsen kengissä", kehitys edennee kukon askelin. Ehkä piankin nähdään hyvin toimivia automaattitarkennuksia.

Minusta edelleen varmin ja nopein on kierrettävä tarkennusrengas objektiivissa (ilman moottoria) en oikein ymmärrä miksi vain "jotkut osaavat".

Olen kuvannut paljon myös autourheilua enkä ole vielä tavannut automaattia joka seuraisi auton liikettä täsmällisesti ja nopeasti
joten käytän ennekkotarkennusta käsin ja odottelen auton saapumista tarkennuskohtaan. Tuo ennakko varmaan onnistuisi automaatillakin "hyvässä valossa suunnilleen" puoliväliin painamalla tai /ja lukitsemalla, mutta miksi tuollainen turha temppuilu kun saman voi tehdä käsisäädöllä paljon tarkemmin helpommin

Jotenkin kuulostaa samalta kuin, että autoissa (myös F1) on ehdottomasti oltava automaattivaihteet kun vain jotkut vanhat patut osaavat käyttää manuaalista valitsinta – mitenkähän nämä tumpelot saavat tarvittaessa pakin päälle – ehkä sekin pitäisi olla automaattinen?.

– mistähän syystä tähyslasin ti–vaihtamisesta on tehty lähes mahdoton?
– onko esim. Canonin etsimet tehty tarkoitushakuisesti tarkennukseen kelpaamattomiksi jotta kaliimmille automaattitarkennusobjektiiveille olisi markkinoita?

Lue lisää

sittenkin käyttää Metzin 45-Cl 1:stä Nikon D50 kamerassani.Olen menestyksellisesti kuvannut studiosalamoilla synkrojohto kiinni kamerassa.Otoksia tulee kerralla vähemmän kuin tilaisuuksissa kuvatessa.

Kameran myyjä sanoi, että digikamera on niin herkkä, että se vioittuu vieraasta käsisalamasta.

Metz on siitä kiva, että se valottaa automaattisesti siihen säädetyn aukon mukaan.Testaukseni mukaan kuvat ovat erittäin hyviä Metzilläni otettuna.Vai pitäisikö sittenkin hankkia,SE&O, se digille tarkoitettu Metz?

Kerran olen yrittänyt kuvata kirkossa yhdistelmä Metz/D50 mutta kamera jumiutui.Oletan sen johtuneen siitä, etten säätänyt menuvalikosta salaman kohdalle manual-toimintoa vai olisikohan jännitteessä sittenkin ollut muuta vikaa.

Kuvaustilanteen korjasin analogikameralla.

voisinkohan kirjoitti:

sittenkin käyttää Metzin 45-Cl 1:stä Nikon D50 kamerassani.Olen menestyksellisesti kuvannut studiosalamoilla synkrojohto kiinni kamerassa.Otoksia tulee kerralla vähemmän kuin tilaisuuksissa kuvatessa.

Kameran myyjä sanoi, että digikamera on niin herkkä, että se vioittuu vieraasta käsisalamasta.

Metz on siitä kiva, että se valottaa automaattisesti siihen säädetyn aukon mukaan.Testaukseni mukaan kuvat ovat erittäin hyviä Metzilläni otettuna.Vai pitäisikö sittenkin hankkia,SE&O, se digille tarkoitettu Metz?

Kerran olen yrittänyt kuvata kirkossa yhdistelmä Metz/D50 mutta kamera jumiutui.Oletan sen johtuneen siitä, etten säätänyt menuvalikosta salaman kohdalle manual-toimintoa vai olisikohan jännitteessä sittenkin ollut muuta vikaa.

Kuvaustilanteen korjasin analogikameralla.

Lue lisää

Kytkin vanhan 45…n orjakennolla – eikä maksa paljoa
– ei huolta laukaisujännitteestä oli runko mikä tahansa
– salamaa voi sijoitella ja käännellä täysin vapaasti (kunhan orja ei osoita ulkona kohti aurinkoa)
Laukaisujännitteet voisi tietysti helposti kysäistä maahantuojilta – vaan enpä viitsinyt, eikä ole tarpeen muistaa minkä rungon uskaltaa kytkeä.

Alunperin samoista syistä valitsin tuon 28:n mallin DL 4:lle kaveriksi, siinä kun on tuo orjatoiminto sisäänrakennettuna.
PikkuMetzi on usein ollut myös kavereilla lainassa – kaikki on kiitelleet, jotka ei pyörtyneet (pelkästä ihastuksesta).

En keksi yhtään hyvää syytä miksi tuollainen ulkoinen salama pitäisi kytkeä kameran salamakenkään. Mitä etua sillä saisi orjatoimintoon verrattuna?
Erityisen hölmöä on mielestäni reilunkokoisen salaman kiinnittäminen pienen pokkarin salamakenkään – parin rajumman heilahduksen tai varomattoman irroituksen jälkeen kenkä on "sökö".

Tuohon vanhempaan malliin viittasin myös kun kerroin filmin ylivalottumisesta ( 1), uudempaa en ole itse kokeillut filmirungossa, mutta kaverini todistelevat, että sama "vika" on uusissa.

"Vai pitäisikö sittenkin hankkia,SE&O, se digille tarkoitettu Metz? "
—sinun sijassasi möisin kaikki vanhat pois ja ostaisin koko satsin uusia digi- (esim. 45 28 15), eipä nuo maltaita maksa ja saat kerralla luotettavat ja pitkäikäiset valot.
—luulisin, että joku merkkiuskollinen olisi halukas ostamaan mm. Olyn salamasi.
– uusissa Metzeissä on mielestäni paremmat akut ja entistä "älykkäämmät" käsisäädöt.

"vioittuu vieraasta käsisalamasta. "
—taitavat nuo kameran myyjät olla herkempiä vieraalle salamalle kuin kamerat. Myyjä on pelkästään tyhmä jos pelottelee asiakasta esim. tietämättä mitään laukaisujännitteestä – ammattitaitoinen myyjä olisi kertonut sinulle kummankin (kameran ja salaman) ns. laukaisujännitteen ja perustellut sanomaansa sillä.

Olet varmaan huomannut samaa "tautia" tyhmimmillä automyyjillä – hekin ovat kilpailevan merkin vikojen ylimpiä asiantuntijoita. Fiksu myyjä ei hauku kilpailijaa eikä pelottele asiakasta vaan kehuu omaansa ja perustelee sanomansa.

voisinkohan kirjoitti:

sittenkin käyttää Metzin 45-Cl 1:stä Nikon D50 kamerassani.Olen menestyksellisesti kuvannut studiosalamoilla synkrojohto kiinni kamerassa.Otoksia tulee kerralla vähemmän kuin tilaisuuksissa kuvatessa.

Kameran myyjä sanoi, että digikamera on niin herkkä, että se vioittuu vieraasta käsisalamasta.

Metz on siitä kiva, että se valottaa automaattisesti siihen säädetyn aukon mukaan.Testaukseni mukaan kuvat ovat erittäin hyviä Metzilläni otettuna.Vai pitäisikö sittenkin hankkia,SE&O, se digille tarkoitettu Metz?

Kerran olen yrittänyt kuvata kirkossa yhdistelmä Metz/D50 mutta kamera jumiutui.Oletan sen johtuneen siitä, etten säätänyt menuvalikosta salaman kohdalle manual-toimintoa vai olisikohan jännitteessä sittenkin ollut muuta vikaa.

Kuvaustilanteen korjasin analogikameralla.

Lue lisää

.... siinä kameran ohjekirjassa sanotaan, minkälaisen liipaisujännitteen se runko kestää. Nikonin rungoissa se maksimi jännite oli muistaakseni jotain 150-250V joten aika vanhankin salaman niihin uskaltaa tökätä. Alkuaikojen digi Canoneissa oli se 6V rajoitus, joka karsii käytännössä kaikki vanhemmat salamat laskuista.
DigiMetz on tietysti takuuvarma vaihtoehto (itselläni on tuo 45 CL-4 digital, joka on aivan fantastinen kapine). Tuolta http://www.botzilla.com/photo/strobeVolts.html voi katsoa noita eri salamoiden laukaisujännitteitä ja mm. tuon perusteella sinun salamasi pitäisi toimia. Muistathan , että ulkoisella salamalla on järkevintä pitää kamera "M" tilassa myös silloin kun käyttää nykyaikaisia "ttl- salamoita" (ttl lainausmerkeissä siksi koska digikameroihin ei ole mahdollista tehdä oikeaa ttl:ää ja siksi niissä on niitä "i", "e", "d", etc etuliitteitä oikeasti ne on vain automaatteja).

mika2 kirjoitti:

.... siinä kameran ohjekirjassa sanotaan, minkälaisen liipaisujännitteen se runko kestää. Nikonin rungoissa se maksimi jännite oli muistaakseni jotain 150-250V joten aika vanhankin salaman niihin uskaltaa tökätä. Alkuaikojen digi Canoneissa oli se 6V rajoitus, joka karsii käytännössä kaikki vanhemmat salamat laskuista.
DigiMetz on tietysti takuuvarma vaihtoehto (itselläni on tuo 45 CL-4 digital, joka on aivan fantastinen kapine). Tuolta http://www.botzilla.com/photo/strobeVolts.html voi katsoa noita eri salamoiden laukaisujännitteitä ja mm. tuon perusteella sinun salamasi pitäisi toimia. Muistathan , että ulkoisella salamalla on järkevintä pitää kamera "M" tilassa myös silloin kun käyttää nykyaikaisia "ttl- salamoita" (ttl lainausmerkeissä siksi koska digikameroihin ei ole mahdollista tehdä oikeaa ttl:ää ja siksi niissä on niitä "i", "e", "d", etc etuliitteitä oikeasti ne on vain automaatteja).

Lue lisää

täsmällisistä ja uutta tietämystä antavista vastauksistanne.Nytpä sitten jännitteitä tutkimaan.

Salaman olen ostanut Lahden Fototeknisiltä ja se on todella valottanut hyvin negatiiville tilannekuvauksissa.Negassahan on valotusvaraa.

Siis kotona testasin Metz45 Cl salamaa ja KAUNIITA otoksia sain 200ASA:n herkkyydellä D50:llä.Mutta kuten jo mainitsin kamera tilttasi kirkossa.Ehkä todellinen syy oli etten säätänyt manuaaliasetusta salamalle kameran valikosta.
Se siitä sitten.

Kuvaan manuaalisesti sekä studiosalamoilla että lisäsalamalla.Salamakengässä on Nikon AS-15 sovite synkrojohdolle.

Olen kuvannut Metzillä siten,että siihen on ollut kiinnitettynä erillinen orja.Kameran salama on toiminut väläyttäjänä.

Metzissä pidän siitä, että sen valopää kääntyy monipuolisesti ja siitä, että sen saa kameran sivuun pohjakiskolla sekä että salama säätää itsenäisesti tehon haluamallani tavalla.

mika2 kirjoitti:

.... siinä kameran ohjekirjassa sanotaan, minkälaisen liipaisujännitteen se runko kestää. Nikonin rungoissa se maksimi jännite oli muistaakseni jotain 150-250V joten aika vanhankin salaman niihin uskaltaa tökätä. Alkuaikojen digi Canoneissa oli se 6V rajoitus, joka karsii käytännössä kaikki vanhemmat salamat laskuista.
DigiMetz on tietysti takuuvarma vaihtoehto (itselläni on tuo 45 CL-4 digital, joka on aivan fantastinen kapine). Tuolta http://www.botzilla.com/photo/strobeVolts.html voi katsoa noita eri salamoiden laukaisujännitteitä ja mm. tuon perusteella sinun salamasi pitäisi toimia. Muistathan , että ulkoisella salamalla on järkevintä pitää kamera "M" tilassa myös silloin kun käyttää nykyaikaisia "ttl- salamoita" (ttl lainausmerkeissä siksi koska digikameroihin ei ole mahdollista tehdä oikeaa ttl:ää ja siksi niissä on niitä "i", "e", "d", etc etuliitteitä oikeasti ne on vain automaatteja).

Lue lisää

—mika2:lle

Oiva linkki tuo:
http://www.botzilla.com/photo/strobeVolts.htm

Orjuutan aina 45:ni kai pelkkää laiskuuttani ja säädän ja tasapainotan salamat aina "manuaalilla"
Samma neuvoa olen aina tarjonut kyselijöille.
Mutta nyt on antaa muukin vastaus kuin hanki orja, kun noita usein kysellään.

Ymmärtääkseni tuolla itse "liipaisulla" ei ole muuta "virkaa" kuin aiheuttaa lyhyeksi ajaksi ns. oikosulku "nastojen" välille.

Toivon edelleen, että joku täällä osaisi kertoa miksi ulkoinen salama pitäisi kytkeä kameran salamakenkään. Uskoisin siihen olevan jonkin pakottavan syyn kun niin moni sitä pitää välttämättömänä. Mm. tällä foorumilla on yleensä tuomittu kelvottomiksi kaikki pokkarit joista ei löydy salamakenkää.
Siis miksi on tärkeää, että salama on vaakakuvissa aina vähän objektiivin yläpuolella ja pystykuvissa vasemmalla (useimmiten) – vasenkätisillä ehkä oikealla?

Kokeilin tuota lisäsalaman (Metz 28) kytkemistä salamakenkään omassa DL 4:ssani. Ainoa "pakollinen" ero jonka huomasin oli ns. "punaiset silmät" – kokeilu jäi yhteen kertaan.

—vinkki kirkossa kuvaaville:
Kaksi salamaa (esim 45:n kummalleki puolelle kameraa) ja ainakin toinen epäsuorasti. Tulee siistit varjot ja valoa riittää (hätätilassa) 20 m. asti.

Odotan edelleen suurella mielenkiinnolla vastauksia alkuperäiseen kysymykseeni!
Ei kai voi olla niin, että suurin osa täällä esiintyvistä asiantuntijoista ja alan harrastajista ei omistakaan kameraa?

suurkiitos kirjoitti:

täsmällisistä ja uutta tietämystä antavista vastauksistanne.Nytpä sitten jännitteitä tutkimaan.

Salaman olen ostanut Lahden Fototeknisiltä ja se on todella valottanut hyvin negatiiville tilannekuvauksissa.Negassahan on valotusvaraa.

Siis kotona testasin Metz45 Cl salamaa ja KAUNIITA otoksia sain 200ASA:n herkkyydellä D50:llä.Mutta kuten jo mainitsin kamera tilttasi kirkossa.Ehkä todellinen syy oli etten säätänyt manuaaliasetusta salamalle kameran valikosta.
Se siitä sitten.

Kuvaan manuaalisesti sekä studiosalamoilla että lisäsalamalla.Salamakengässä on Nikon AS-15 sovite synkrojohdolle.

Olen kuvannut Metzillä siten,että siihen on ollut kiinnitettynä erillinen orja.Kameran salama on toiminut väläyttäjänä.

Metzissä pidän siitä, että sen valopää kääntyy monipuolisesti ja siitä, että sen saa kameran sivuun pohjakiskolla sekä että salama säätää itsenäisesti tehon haluamallani tavalla.

Lue lisää

"Negassahan on valotusvaraa"
Olen samaa mieltä, mutta kannattako sitä ulosmitata salamalla ja diassahan tuota varaa ei edes ole.

Minusta tuosta –1 EV on pelkkää etua jos sen käyttää filmille kuvatessa. Saa ikäänkuin yhden pykälän "ilmaista" lisätehoa salamaan.

Selailin äsken USA:n Metz User -forumia, siellä näytään pähkäiltävän uusimman 45:n osalta samaa asiaa. Joten havainnossani lienee "vinha perä".

Ai niinyksi vinkki vielä
Paristokoteloa modifioimalla siitä saa edullisen akkukotelon
Tuossa "temppu"i:
http://www.xs4all.nl/~wiskerke/artikelen/metzengl.html
—tein omani vähän toisin, mutta käyhän se noinkin (koteloa rikkomatta)

Tietoa lisävarusteista
http://www.metz.de/de/foto-elektronik/zubehoer.html
orjia mm:
http://www.microglobe.co.uk/catalog/product_info.php?pName=metz-sca-3083-digital-slave-adapter&manufacturers_id=26
http://www.adorama.com/MZ53083.html
http://www.jellydeal.co.uk/METZ-mecalux-11-triggering-unit-for-metz-hammerhead-flashguns.htm

SE&O kirjoitti:

—mika2:lle

Oiva linkki tuo:
http://www.botzilla.com/photo/strobeVolts.htm

Orjuutan aina 45:ni kai pelkkää laiskuuttani ja säädän ja tasapainotan salamat aina "manuaalilla"
Samma neuvoa olen aina tarjonut kyselijöille.
Mutta nyt on antaa muukin vastaus kuin hanki orja, kun noita usein kysellään.

Ymmärtääkseni tuolla itse "liipaisulla" ei ole muuta "virkaa" kuin aiheuttaa lyhyeksi ajaksi ns. oikosulku "nastojen" välille.

Toivon edelleen, että joku täällä osaisi kertoa miksi ulkoinen salama pitäisi kytkeä kameran salamakenkään. Uskoisin siihen olevan jonkin pakottavan syyn kun niin moni sitä pitää välttämättömänä. Mm. tällä foorumilla on yleensä tuomittu kelvottomiksi kaikki pokkarit joista ei löydy salamakenkää.
Siis miksi on tärkeää, että salama on vaakakuvissa aina vähän objektiivin yläpuolella ja pystykuvissa vasemmalla (useimmiten) – vasenkätisillä ehkä oikealla?

Kokeilin tuota lisäsalaman (Metz 28) kytkemistä salamakenkään omassa DL 4:ssani. Ainoa "pakollinen" ero jonka huomasin oli ns. "punaiset silmät" – kokeilu jäi yhteen kertaan.

—vinkki kirkossa kuvaaville:
Kaksi salamaa (esim 45:n kummalleki puolelle kameraa) ja ainakin toinen epäsuorasti. Tulee siistit varjot ja valoa riittää (hätätilassa) 20 m. asti.

Odotan edelleen suurella mielenkiinnolla vastauksia alkuperäiseen kysymykseeni!
Ei kai voi olla niin, että suurin osa täällä esiintyvistä asiantuntijoista ja alan harrastajista ei omistakaan kameraa?

Lue lisää

"Siis miksi on tärkeää, että salama on vaakakuvissa aina vähän objektiivin yläpuolella"
- Kohteen taakseen luoma varjo esim. seinällä peittyy itse kohteen taakse eikä näy kuvissa, kuten se näkyy, jos salama on objektiivin sivuilla tai alapuolella.

SE&O kirjoitti:

—mika2:lle

Oiva linkki tuo:
http://www.botzilla.com/photo/strobeVolts.htm

Orjuutan aina 45:ni kai pelkkää laiskuuttani ja säädän ja tasapainotan salamat aina "manuaalilla"
Samma neuvoa olen aina tarjonut kyselijöille.
Mutta nyt on antaa muukin vastaus kuin hanki orja, kun noita usein kysellään.

Ymmärtääkseni tuolla itse "liipaisulla" ei ole muuta "virkaa" kuin aiheuttaa lyhyeksi ajaksi ns. oikosulku "nastojen" välille.

Toivon edelleen, että joku täällä osaisi kertoa miksi ulkoinen salama pitäisi kytkeä kameran salamakenkään. Uskoisin siihen olevan jonkin pakottavan syyn kun niin moni sitä pitää välttämättömänä. Mm. tällä foorumilla on yleensä tuomittu kelvottomiksi kaikki pokkarit joista ei löydy salamakenkää.
Siis miksi on tärkeää, että salama on vaakakuvissa aina vähän objektiivin yläpuolella ja pystykuvissa vasemmalla (useimmiten) – vasenkätisillä ehkä oikealla?

Kokeilin tuota lisäsalaman (Metz 28) kytkemistä salamakenkään omassa DL 4:ssani. Ainoa "pakollinen" ero jonka huomasin oli ns. "punaiset silmät" – kokeilu jäi yhteen kertaan.

—vinkki kirkossa kuvaaville:
Kaksi salamaa (esim 45:n kummalleki puolelle kameraa) ja ainakin toinen epäsuorasti. Tulee siistit varjot ja valoa riittää (hätätilassa) 20 m. asti.

Odotan edelleen suurella mielenkiinnolla vastauksia alkuperäiseen kysymykseeni!
Ei kai voi olla niin, että suurin osa täällä esiintyvistä asiantuntijoista ja alan harrastajista ei omistakaan kameraa?

Lue lisää

Käytän mahdollisimman vähän salamaa, sillä studion ulkopuolella salamatta otettu kuva on lähes aina parempi kuin salamalla. Täytesalama toki auttaa monissa kuvissa ja pimeällä on pakko käyttää salamaa.

Kun pokkarissa on salamakenkä, siihen laitettu salama välähtää kauempana linssistä ja siten vähentää punasilmäisyyden vaaraa. Tehokkaampana ulkoista salamaa voi käyttää epäsuoraan valaisuun (kuten katon kautta) tai siihen voi laittaa valonhajottimen. Salaman laukaisemin salamakengän avulla on yksinkertaisinta ja insinöörinä arvostan yksinkertaisinta ratkaisua.

Toki samaan pääsee myös orjasalamalla, mutta ainakin minä haluan kuvat ilman etukäteisjärjestelyä enkä toivo, että muiden salamat väläyttävät omani. Jos pidät orjasalamaa toisessa kädessä niin sinulla on vain yksi käsi kameraa varten.

Luonnossa orja on tietenkin käyttökelpoinen ratkaisu kun muut ei häiritse, mutta en näe siinä mitään etua verrattuna radioon tai muuhun langattomaan järjestelmään.

ainakin kirjoitti:

"Siis miksi on tärkeää, että salama on vaakakuvissa aina vähän objektiivin yläpuolella"
- Kohteen taakseen luoma varjo esim. seinällä peittyy itse kohteen taakse eikä näy kuvissa, kuten se näkyy, jos salama on objektiivin sivuilla tai alapuolella.

Lue lisää

Silmäkulmien, nenän ja leuan alle tuleva (musta) varjo?

Miksi ei sitten ns. rengassalama jos salaman pitää olla lähellä objektiivia (vain vähän varjoa joka puolella).

Vähän = —> punaiset silmät?
Korjattavakseni lähetetyissä kuvissa n. 85%:lla on ns. punaiset silmät (=verkkokalvo näkyy kuvissa).

Saako "yrityksesi" ymmärtää niin, että pystykuva on "ei ihan hyvä" kun silloin salama olisi obj. sivulla (siis esim. henkilökuvat (salamalla) tulisi aina ottaa vaakakuvina?)

Kimmo Koo kirjoitti:

Käytän mahdollisimman vähän salamaa, sillä studion ulkopuolella salamatta otettu kuva on lähes aina parempi kuin salamalla. Täytesalama toki auttaa monissa kuvissa ja pimeällä on pakko käyttää salamaa.

Kun pokkarissa on salamakenkä, siihen laitettu salama välähtää kauempana linssistä ja siten vähentää punasilmäisyyden vaaraa. Tehokkaampana ulkoista salamaa voi käyttää epäsuoraan valaisuun (kuten katon kautta) tai siihen voi laittaa valonhajottimen. Salaman laukaisemin salamakengän avulla on yksinkertaisinta ja insinöörinä arvostan yksinkertaisinta ratkaisua.

Toki samaan pääsee myös orjasalamalla, mutta ainakin minä haluan kuvat ilman etukäteisjärjestelyä enkä toivo, että muiden salamat väläyttävät omani. Jos pidät orjasalamaa toisessa kädessä niin sinulla on vain yksi käsi kameraa varten.

Luonnossa orja on tietenkin käyttökelpoinen ratkaisu kun muut ei häiritse, mutta en näe siinä mitään etua verrattuna radioon tai muuhun langattomaan järjestelmään.

Lue lisää

Studion ohella salamaa käytän useimmiten ulkona (henkilöitä) vastavaloon kuvatessa.

"…salamakengän avulla on yksinkertaisinta…"
—en vieläkään ymmärrä miten salamakengällä laukaisu on yksinkertaisempaa kuin esim Metz 28:N laukeaminen kiskossa, kaulassa riippumassa (kuin kamera), paidantaskussa, pöydällä, viereisessä huoneessa tms.
Miksi orja kannattaisi pitää kädessä, paitsi silloin kun se on kiskolla kiinni kamerassa?

Olisiko niin, että myös 45:n kannattaisi kytkeä salamakenkään esim. adapterin avulla?

En ole havainnut muita ennakkojärjestelyjä kuin salaman kiinnittäminen kummassakin (kenkään tai kiskoon). Minusta tarvittaessa kiskoon kiinnittäminen on hieman nopeampaa ja helpompaa kuin kenkään. Kokonaan ilman ennakkoa selviän kun ei ole pakko kiinnittää salamaa kameraan (riittää kun se on esillä)

"arvostan yksinkertaisinta ratkaisua"
—onko radio tai muu langaton järjestelmä orjasalamaa yksinkertaisempi? Minulla on orjan lisäksi vain tuo IR -lähetin jonka koen orjasalamaa monimutkaisemmaksi.

SE&O kirjoitti:

—mika2:lle

Oiva linkki tuo:
http://www.botzilla.com/photo/strobeVolts.htm

Orjuutan aina 45:ni kai pelkkää laiskuuttani ja säädän ja tasapainotan salamat aina "manuaalilla"
Samma neuvoa olen aina tarjonut kyselijöille.
Mutta nyt on antaa muukin vastaus kuin hanki orja, kun noita usein kysellään.

Ymmärtääkseni tuolla itse "liipaisulla" ei ole muuta "virkaa" kuin aiheuttaa lyhyeksi ajaksi ns. oikosulku "nastojen" välille.

Toivon edelleen, että joku täällä osaisi kertoa miksi ulkoinen salama pitäisi kytkeä kameran salamakenkään. Uskoisin siihen olevan jonkin pakottavan syyn kun niin moni sitä pitää välttämättömänä. Mm. tällä foorumilla on yleensä tuomittu kelvottomiksi kaikki pokkarit joista ei löydy salamakenkää.
Siis miksi on tärkeää, että salama on vaakakuvissa aina vähän objektiivin yläpuolella ja pystykuvissa vasemmalla (useimmiten) – vasenkätisillä ehkä oikealla?

Kokeilin tuota lisäsalaman (Metz 28) kytkemistä salamakenkään omassa DL 4:ssani. Ainoa "pakollinen" ero jonka huomasin oli ns. "punaiset silmät" – kokeilu jäi yhteen kertaan.

—vinkki kirkossa kuvaaville:
Kaksi salamaa (esim 45:n kummalleki puolelle kameraa) ja ainakin toinen epäsuorasti. Tulee siistit varjot ja valoa riittää (hätätilassa) 20 m. asti.

Odotan edelleen suurella mielenkiinnolla vastauksia alkuperäiseen kysymykseeni!
Ei kai voi olla niin, että suurin osa täällä esiintyvistä asiantuntijoista ja alan harrastajista ei omistakaan kameraa?

Lue lisää

Nikonin asiakastukeen ja sain sieltä ISO lukeman 10330 D50:n hot shoelle soveltuvaksi.Metzin edellisen maahantuojan huoltohenkilö varoitti käyttämästä omaa Metziäni suoraan kameran kanssa.Suositteli myös orjaa.Käsitin mika2:n linkistä, että omistamaani laitetta voi käyttää Canonissa omalla vastuulla.En löytänyt Nikonille tietoa asiasta.

Toki tiedän, että dia on tarkka.Tuotekuvauksia tehtaissa varsinkin kuvanneena keskarilla olen kyllä haarukoinut ja esitestanut polaroidilla.Niistä otoksista olen saanut vain kiitettävää palautetta.

Ja sitten listaus käyttämistäni kameroista

Laatikkokamera
Paljekamera(äitini liikeessä)Plaubel/peko?
Nikon kinari
Asahi Pentax kinari
Yashica keskari
Mamya keskari
Hasselblad keskari
Bronica keskari, vai mikä se oli
Canon kinari
joku digi -90 luvulla
Nikon D50

Saattaapi näitä olla muitakin käytössäni ollut, mutta nämä olen omistanut.

SE&O kirjoitti:

Silmäkulmien, nenän ja leuan alle tuleva (musta) varjo?

Miksi ei sitten ns. rengassalama jos salaman pitää olla lähellä objektiivia (vain vähän varjoa joka puolella).

Vähän = —> punaiset silmät?
Korjattavakseni lähetetyissä kuvissa n. 85%:lla on ns. punaiset silmät (=verkkokalvo näkyy kuvissa).

Saako "yrityksesi" ymmärtää niin, että pystykuva on "ei ihan hyvä" kun silloin salama olisi obj. sivulla (siis esim. henkilökuvat (salamalla) tulisi aina ottaa vaakakuvina?)

Lue lisää

Eli salama on mieluiten (jos vain yksi) objektiivin yläpuolella, koska näin itse kohteen varjo ei tule näkyviin esim. kohteen takana olevalle seinälle vaan peittyy itse kohteen taakse. Periaatteessa siis on parempi, jos salama olisi objektiivin yläpuolella.
Rengassalamasta taas en näkisi muuta etua, kun hyvin lähelle objektiivia tapahtumassa kuvaamisessa, jossa objektiivi "peittää" salamasta tulevaa valoa tai kuvaan ei halua varjoa, joka tulee sivusta laukaistusta orjasta.
Punaiset silmät kiusaavat taas kameran omaa salamaa käyttäviä, koska salamasta tuleva kirkas valo heijastuu takaisin verkkokalvoista, kun salama on lähellä objektiivia.(Salaman ja objektiivin välinen kulma on pieni)
Toivottavasti oli hieman tolkullisempi versio...

kirjoitus minulta kirjoitti:

Eli salama on mieluiten (jos vain yksi) objektiivin yläpuolella, koska näin itse kohteen varjo ei tule näkyviin esim. kohteen takana olevalle seinälle vaan peittyy itse kohteen taakse. Periaatteessa siis on parempi, jos salama olisi objektiivin yläpuolella.
Rengassalamasta taas en näkisi muuta etua, kun hyvin lähelle objektiivia tapahtumassa kuvaamisessa, jossa objektiivi "peittää" salamasta tulevaa valoa tai kuvaan ei halua varjoa, joka tulee sivusta laukaistusta orjasta.
Punaiset silmät kiusaavat taas kameran omaa salamaa käyttäviä, koska salamasta tuleva kirkas valo heijastuu takaisin verkkokalvoista, kun salama on lähellä objektiivia.(Salaman ja objektiivin välinen kulma on pieni)
Toivottavasti oli hieman tolkullisempi versio...

Lue lisää

Varmennukseksi vielä.

Ns. pystykuvia ei siis pitäisi ottaa salama kengässä, kun salama on silloin objektiivin vieressä?
Varjo tulee näkyviin kohteen viereen eikä peity kohteen taakse kuten silloin kun salam on objektiivin yläpuolella – tätäkö myös tarkoitit?

Ymmärsinkö nyt oikein?

SE&O kirjoitti:

Varmennukseksi vielä.

Ns. pystykuvia ei siis pitäisi ottaa salama kengässä, kun salama on silloin objektiivin vieressä?
Varjo tulee näkyviin kohteen viereen eikä peity kohteen taakse kuten silloin kun salam on objektiivin yläpuolella – tätäkö myös tarkoitit?

Ymmärsinkö nyt oikein?

Lue lisää

Ymmärsit oikein kyllä.
-Salamoille myydään kyllä "ns" pystykuvaus "telineitä", jotka vievät salaman kameran sivuun(pystykuvauksessa päälle), mutta niiden hinta näytti olevan täysin kohtuuton tänä päivänä.

SE&O kirjoitti:

—mika2:lle

Oiva linkki tuo:
http://www.botzilla.com/photo/strobeVolts.htm

Orjuutan aina 45:ni kai pelkkää laiskuuttani ja säädän ja tasapainotan salamat aina "manuaalilla"
Samma neuvoa olen aina tarjonut kyselijöille.
Mutta nyt on antaa muukin vastaus kuin hanki orja, kun noita usein kysellään.

Ymmärtääkseni tuolla itse "liipaisulla" ei ole muuta "virkaa" kuin aiheuttaa lyhyeksi ajaksi ns. oikosulku "nastojen" välille.

Toivon edelleen, että joku täällä osaisi kertoa miksi ulkoinen salama pitäisi kytkeä kameran salamakenkään. Uskoisin siihen olevan jonkin pakottavan syyn kun niin moni sitä pitää välttämättömänä. Mm. tällä foorumilla on yleensä tuomittu kelvottomiksi kaikki pokkarit joista ei löydy salamakenkää.
Siis miksi on tärkeää, että salama on vaakakuvissa aina vähän objektiivin yläpuolella ja pystykuvissa vasemmalla (useimmiten) – vasenkätisillä ehkä oikealla?

Kokeilin tuota lisäsalaman (Metz 28) kytkemistä salamakenkään omassa DL 4:ssani. Ainoa "pakollinen" ero jonka huomasin oli ns. "punaiset silmät" – kokeilu jäi yhteen kertaan.

—vinkki kirkossa kuvaaville:
Kaksi salamaa (esim 45:n kummalleki puolelle kameraa) ja ainakin toinen epäsuorasti. Tulee siistit varjot ja valoa riittää (hätätilassa) 20 m. asti.

Odotan edelleen suurella mielenkiinnolla vastauksia alkuperäiseen kysymykseeni!
Ei kai voi olla niin, että suurin osa täällä esiintyvistä asiantuntijoista ja alan harrastajista ei omistakaan kameraa?

Lue lisää

Ympäri käydään ja yhteen tullaan!

Eli kun valitsin lisäsalamaksi tuon Metz 28:n niin voin sijoittaa sen helposti aina objektin yläpuolele (sekä pysty, että vaakakuvissa) ilman kaliita lisävarusteita.

Salamani hinta esim.
Cyberphotossa on 97 €
Pixmania PRO:ssa 90,30 €

(Oli tuo aiempi hierarkia liian syvältä joten pakko jatkaa tänne)

SE&O kirjoitti:

Studion ohella salamaa käytän useimmiten ulkona (henkilöitä) vastavaloon kuvatessa.

"…salamakengän avulla on yksinkertaisinta…"
—en vieläkään ymmärrä miten salamakengällä laukaisu on yksinkertaisempaa kuin esim Metz 28:N laukeaminen kiskossa, kaulassa riippumassa (kuin kamera), paidantaskussa, pöydällä, viereisessä huoneessa tms.
Miksi orja kannattaisi pitää kädessä, paitsi silloin kun se on kiskolla kiinni kamerassa?

Olisiko niin, että myös 45:n kannattaisi kytkeä salamakenkään esim. adapterin avulla?

En ole havainnut muita ennakkojärjestelyjä kuin salaman kiinnittäminen kummassakin (kenkään tai kiskoon). Minusta tarvittaessa kiskoon kiinnittäminen on hieman nopeampaa ja helpompaa kuin kenkään. Kokonaan ilman ennakkoa selviän kun ei ole pakko kiinnittää salamaa kameraan (riittää kun se on esillä)

"arvostan yksinkertaisinta ratkaisua"
—onko radio tai muu langaton järjestelmä orjasalamaa yksinkertaisempi? Minulla on orjan lisäksi vain tuo IR -lähetin jonka koen orjasalamaa monimutkaisemmaksi.

Lue lisää

Kannaltani salaman merkitys on vähentynyt ratkaisevasti viimeisen 5 vuoden aikana, parhaaksi järjestelmäksi on tullut olympuksen oma langaton salama ja orjien käyttämiseen ei ole mitään tarvetta.

Salamaa on perinteisesti käytetty lisävalon tuomiseen, kirkkauserojen tasoittamiseen ja sopivan värilämpötilan saamiseksi. Värilämpötilaongelma ratkesi melkoisen hyvin siirryttäessä filmistä digiin (minulle riittää harmaakortin kuvaaminen).

Kun aikanaan hankin Olyn E-1 järjestelmän salaman merkitys väheni, sillä järjestelmäkamerassa oli neljä kertaa suurempi kenno kuin E-20:ssä. Samalla käyttökelpoinen herkkyys nousi ISO 80:stä ISO 400. Alussa käytin f2.8-3.5 linssejä, mutta Olympus on tuonnut markkinoille sen jälkeen f2 –objektiivit tärkeimpiin polttoväleihin ja samalla olen saanut aukon verran lisää herkkyyttä. E-510 sisälsi runkovakaajan ja sisäkuvauksessa se vastaa 2-4 aukkoa (puhuja tai edes tanssija harvoin liikkuu niin nopeasti, että kuva menee liike-epäterävyyden takia pilalle). Tämä runko oli aukon verran herkempi kuin edeltäjänsä ja samoin E-1:n mukana tuli aukko lisää. 7 aukkoa tarkoittaa vähemmän tarvetta käyttää salamaa. Lisävalo-ongelma on lähes ratkaistu.

Täytesalaman merkitys on vähentynyt digin myötä, sillä kuvankäsittelyssä pystyy nostamaan jonkun kuvanosan valoisuutta. Jos tarvitsen täytesalamaa, yksinkertaisinta on hieman räpsäyttää kameran mukana olevaa salamaa, sillä ulkoista salamaa en kanna normaalisti mukana. Täytevalon saamiseen heijastin on usein parempi ratkaisu.

Salaman merkitys on vähentynyt erikoistehosteisiin ja studioon. Edelleen salama on yksinkertaisin tapa saada pimeällä ihmiset ja maisema kuvaan tai värittää tausta (salaman eteen värisuodatin ja vastavärisuodatin objektiiviin). Salaman avulla myös erilaiset valoleikit onnistuu paljon mukavammin kuin photoshopissa. Tässä tapauksessa järjestelmän oma langaton systeemi on paras. Jos tarvitsee valaista kaukana oleva kohde salamalla, on radio ehdoton (ja ainoa yli 50 metrin matkalla). Jos tarvitsee monta heikkotehoista salamaa, kannattaa kiertää kirppareita ja tehdä löytyneet salamat orjiksi. Jokaisella ratkaisulla on paikkansa.


E-20 aikana hankin "salamatelineen", jonka avulla salaman sai lähes metrin päähän linssistä. Salaman päähän laitettiin "pehmennin", jotta valo ei tulisi pistemäisestä lähteestä (tosin hankin myös fresnelin linssin, joka mahdollisti salaman käyttämisen kymmenien metrien päähän) ja sitä käytin aina, kun en voinut heijasta katon kautta (mieluiten katon ja takaseinän saumakohdan kautta). Suoraan kameraan kiinnitetty salama olisi paljon parempi kuin orja, sillä sitä ei voinut unohtaa, tyhjentyneiden akkujen vaihtaminen oli nopeampaa, salaman takia ei joutunut kävelemään eikä kukaan muu laukonut salamaa. Orjia käytin vain, jos piti valaista niin suuri tila, että yksi salama ei riittänyt (esimerkiksi kesäteatterin tyhjä katsomo).

SE&O kirjoitti:

Nuo kameroiden tarkennusongelmat iskivät minua kuin puulla päähän.

Kertailin vielä testaajien näkemyksiä mm.
– Canonit tarkentavat hyvässä valossa suunnilleen
– Panasonicin tarkennuksen kohdalleen osuminen on varmempää
– Canonin tarkennus vaatii ihanneolosuhteet
– näkyvä kuva muistuttaa tähtäintä ei tähyslasia (niin pieni)
– olisi yksinkertaista rakenttaa toimivampi etsin
– tarkennus kestää luvattoman kauan

No digien kehitys lienee vielä "lapsen kengissä", kehitys edennee kukon askelin. Ehkä piankin nähdään hyvin toimivia automaattitarkennuksia.

Minusta edelleen varmin ja nopein on kierrettävä tarkennusrengas objektiivissa (ilman moottoria) en oikein ymmärrä miksi vain "jotkut osaavat".

Olen kuvannut paljon myös autourheilua enkä ole vielä tavannut automaattia joka seuraisi auton liikettä täsmällisesti ja nopeasti
joten käytän ennekkotarkennusta käsin ja odottelen auton saapumista tarkennuskohtaan. Tuo ennakko varmaan onnistuisi automaatillakin "hyvässä valossa suunnilleen" puoliväliin painamalla tai /ja lukitsemalla, mutta miksi tuollainen turha temppuilu kun saman voi tehdä käsisäädöllä paljon tarkemmin helpommin

Jotenkin kuulostaa samalta kuin, että autoissa (myös F1) on ehdottomasti oltava automaattivaihteet kun vain jotkut vanhat patut osaavat käyttää manuaalista valitsinta – mitenkähän nämä tumpelot saavat tarvittaessa pakin päälle – ehkä sekin pitäisi olla automaattinen?.

– mistähän syystä tähyslasin ti–vaihtamisesta on tehty lähes mahdoton?
– onko esim. Canonin etsimet tehty tarkoitushakuisesti tarkennukseen kelpaamattomiksi jotta kaliimmille automaattitarkennusobjektiiveille olisi markkinoita?

Lue lisää

Kokeillu peukalotarkennusta?

"Olen kuvannut paljon myös autourheilua enkä ole vielä tavannut automaattia joka seuraisi auton liikettä täsmällisesti ja nopeasti
joten käytän ennekkotarkennusta käsin ja odottelen auton saapumista tarkennuskohtaan. Tuo ennakko varmaan onnistuisi automaatillakin "hyvässä valossa suunnilleen" puoliväliin painamalla tai /ja lukitsemalla, mutta miksi tuollainen turha temppuilu kun saman voi tehdä käsisäädöllä paljon tarkemmin helpommin".

Peukalotarkennuksen etu on se, että voi etukäteen tarkentaa AF:llä mihin haluaa ja jäädä odottamaan kohteen saapumista tarkennuspisteeseen, jolloin kamera voidaan laukaista ilman tarkennusviivettä normaalisti.
Tarkennus ei muutu, ennen kuin uudestaan painaa valittua tarkennusnäppäintä kameran takapinnalla.
Menetelmä on erittäin hyvä, jos laukaisuhetkeä joutuu odottamaan jonkinaikaa.
Peukalotarkennuksessa voi pitää aina jatkuvaa tarkennusta päällä, koska tarkennus tapahtuu vain tarkennusnäppäintä painettaessa, eikä laukaistaessa.
Silloin on helppo siirtyä esitarkennuksesta jatkuvaan tarkennukseen ilman säätöjä.

Esitarkennus on hyvä kiinteissä kohteissa ja tilannetta ennakoitaessa. Jos kohde sitten lähteekin liikkeelle voi sitä seurata automaattisesti tarkennusnäppäintä painamalla.

Menetelmän haittana on se, että joutuu käyttämään peukaloa takennukseen ja etusormea laukaisuun. Homma ei hoidu yhdellä sormella. Kaikissa kameroissa ei peukalo myöskään sovi luontevasti tarkennusnäppäimelle, ei tosin myöskään laukaisimelle.

Kuten aiemmin kirjoitin:

"Minulla on oma omituinen teoriani merkkiuskollisuudesta, monet vastaukset aloituskysymykseeni tukevat oletustani, voin laitaa sen tänne kommentoitavaksi jos saan riittävän (luotettavan) otannan" – tässä siis ensisijainen syy

—tätä foorumia lueskellessani totesin monien kirjoittajien olevan suorastaan fanaattisia yhden merkin ylistäjiä. Siitä sitten päädyin kummastelemaan omia valintojani ja niiden perusteita.– toinen käteni kun on tutkijan taskussa, siinä ehkä lisäsyy.

" … vai voitko mainita edes yhden merkin?"
—en todellakaan voi ja kun katsot omaa listaani niin huomaat minun hyppineen merkistä toiseen – myös ilman järkevää perustetta.

Tuo samanmerkkinen repertuaari on minulle tässä yhteydessä tuntematon käsite. Mutta jos vähänkään oikein ymmärrän ajatustasi niin ajattelen, että kameraan kytkettävät ns ulkoiset salamat (Metzini) "ovat täysin merkkiuskollinen koko repertuaari" Jostain minulle vielä käsittämättömästä en kameroiden kohdalla ole toiminut vastaavasti.

Ehkä vastaukseni kysymykseesi voisi pelkistää:
– ihmettelen omia valintojani, enkä oikein ymmärrä syitä
– kyselen "kohtalotovereita" ymmärtääkseni merkkiuskollisuuden mekanismeja
– oletin, että merkkiuskollisuus on ensisijassa muutamien merkkien "ominaisuus" (esim. Canon, Nikon, Olympus).
– pohdin onko merkkiuskollisuus onnistuneen markkinoinnin tulos vai kameran käyttäjien "päästä alunpitäen kotoisin.

Tai ehkä kyselyni johtuu pelkästään tyhmyydestä ja tietämättömyydestä.
Ei siis todellakaan leikaa! – entä sinulla.

Noh keskustelemalla ja ajatuksia vaihtamalla sitä oppii yks jos toinenkin jotain.
Vaikka runkoina onkin Canoni itselläni, niin toki muiden valmistajien tavaraa tulee katseltua ja haaveiltua.
Esim. Tokinan 11-16mm f2.8 laajis olis pienestä zoomistaan huolimatta loistovekotin valovoimansa ansiosta verrattuna canonin 3.5-4.5 vai mitäneaukot olikaan laajikseen.

Metzin salamat ovat myöskin ylivertaisia, johan siitä "palkinnotkin" kertovat, varsinki tuo uusi 58 AF-1 kiinnostaa kovasti, kun osaa ohjata canonin salamoitakin, ominaisuudet ja teho samaa kuin canonin 580EX:ssä, mutta hinta alhaisempi ja lisänä se pieni täytesalama.
Tykkäisin vaan tuhdimmassa salamassa käyttää vähän tuhdimpaa akkusatsia. Tehoa kun on enemmän, niin varmasti myöskin akkua syö enemmän (jos siis täysteholle tulee edes tarvetta). Canonin salamaan kun on saatavilla erillinen lisäakkupaketti, että saa 6-8 akkupatterin verran lisäpuhtia hommaan, latautumisen pitäisi olla nopeampaa ja tottakai vähenee paristojen vaihto sessiot. Onhan se vieläpä sekunnin pari nopeampaa vaihtaa vyölläolevasta laatikosta ne akut, kun ruveta itse salamaa räpläämään.
Voi tosin olla että kaikesta huolimatta päädyn vielä metziin...