Olen 40-vuotias nainen ja vaikka olen naimisissa mutta tunnen itseni välillä yksinäiseksi,olisi kiva kun olisi myös omia kavereita aviomieheni lisäksi.
Onko muita samassa tilanteessa olevia jotka tuntevat itsensä yksinäiseksi ja haluaisivat ystävän jonka kanssa lähteä välillä vaikka shoppailemaan tai kahville tai vaikka välillä lähtisi iltaa istumaan.
Tuntuu että yksinäiseksi tuntevia on varmasti paljon mutta miksi ihmiset eivät kohtaa toisiaan?
Onko muita samassa tilanteessa olevia jotka tuntevat itsensä yksinäiseksi ja haluaisivat ystävän jonka kanssa lähteä välillä vaikka shoppailemaan tai kahville tai vaikka välillä lähtisi iltaa istumaan.
Tuntuu että yksinäiseksi tuntevia on varmasti paljon mutta miksi ihmiset eivät kohtaa toisiaan?
Vastaukset 8
Vanhimmat
paikkakunta, niin asia voi edetä.
löytyy muitakin. Missä päin asustelet?
Minä asun länsi-suomessa.Olisi kiva saada ystävä jonka kanssa voisi käydä jossain ja jutella kaikesta mitä mieleen juolahtaa.
Vai sitä ollaan niin kuin hellan ja seinän välissä se on kyllä ikävää ja pitemmän päälle aika rasittavaakin .Kyllä pitää olla omaakin aikaa ja harrastaa mitä haluaa ja tavata ystäviä ja hankkia uusia kavereita. Mutta ainakin täällä ruuhka suomessa on se meininki että ihmiset kävelevät kuin sonpit eivät puhu eikä pukahada toisilleen vaikka oisivat asuneet samassa kerrostalossa monta vuotta.tästä on jotain vuosi aikaa kun asuin vielä tikkurilassa niin sattui semmoinen tapaus,samassa rapussa asui vanhenpi nainen 3kerroksessa itse asuin ylimmässä. No tarjosin apua että oisin kantanut mummon kauppakassit kun siinä talossa ei ollut hissiä ,sehän kauhustui että mää ryöstän sen no se siitä jos ei apu kelpaa.onneksi oon muuttanut pois sieltä punkkeri kylästä se on tervettä ajattelua tavata uusi ihmisiä ja persoonia.Että älä jää sinne neljän seinän sisään muretimaan !!!!! Tv:uuno62
Lahdessa. Kokeile laittaa paikallislehteen seuranhakuilmoitus?
Ei tarvitse asua hellan ja seinän välissä mutta joskus olosuhteet voi olla sellaisia että välttämättä ei tutustu uusiin ihmisiin vaikka haluaisi.
Syynä voi olla vaikkapa se että on pieni paikkakunta joka on sisäänpäin lämpiävä ja ei haluta tutustua uusiin ihmisiin jotka on muualta päin muuttaneita.'
Sellaistakin on nähty ja omakohtaisesti.
Välillä on elämän varrella ollut jaksoja jolloin on tuntunut, että olen yksinäinen vaikka perheemme on suuri.
Kun oikeen on ollut huono hetki olen soittanut siskolleni.
Uimahallin ja maauimalan saunassa on aina ihmisiä joiden kanssa vaihdan muutaman sanan.
Koiraa ulkoiluttamassa jään useasti suustani kiinni.
Roskapussia viedessäni jään useasti ihmisten kanssa juttelemaan.
Kauppareisut venyvät useasti kun juttelen ihmisten kanssa ja paljon on lasten koulukavereiden vanhempia joiden kanssa tulee vaihdettua muutama sana.
On aina ollut mukavat tai oikeastaan ihanat naapurit joiden kanssa jutellaan ja joskus autetaan toisiamme milloin on lainattu lapiota, kottikärryjä,autoakin on lainailtu, postit haettu kun on matkoilla ollut, risteilyllä käyty,uimassa ja mökillä...
Kyläilemässä en yleensä käy ja eihän meilläkään silloi sitten ketään juuri poikkea.
Kevät koittaa ja pihalla riittää hommia, näkee enemmän ihmisiä.
minullekaan. Olen samanikäinen ja kaipaan myös ystäviä. Olemme lapsettomia ja entiset ystävät/ystäväparit ovat joko muuttaneet pois tai ovat perheenlisäyksen myötä vieraantuneet.
Harrastusten kautta en ole ystäviä löytänyt. Työkavereista olen seuraa saanut myös, mutta ihan samoilla aaltopituuksilla ei olla, että jatkuvasti heidänkään kanssa yhteyksissä haluaa olla.
Hyvänpäivän tuttuja ja juttuseuraa löytyy, mutta ystävyys on mielestäni hieman eri asia. Sellaista ihmistä, jonka seurassa voi olla ihan oikeasti oma itsensä ja voi puhua mistä vaan, ei taida olla helppo löytää. En tiedä olenko ronkeli vai mitä, mutta muidenkin seuraa kaipaa, kuin tuon miehen. Pelkään vähän, että parisuhdekin jo hieman kärsii, kun aina vaan yhdessä ollaan.
Itse asustelen Etelä-Savossa pienellä paikkakunnalla. En voi sanoa, että pienen kylän sisäänpäin lämpiävyys olisi minulla vaikeuksia tuottanut, tai sitten en vain ole sitä tajunnut. Olen kuitenkin asunut täällä koko ikäni.