Miikka Ruokanen

Lainasin hetki sitten Miikka Ruokasen kirjan "Jumalan valtakunta ja syntien anteeksiantamus : Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistyksen opilliset korostukset l977-1979", jonka on julkaissut Kirkon tutkimuslaitos vuonna 1980. Lienee saatavissa ainakin isompien kaupunkien kirjastoista.

Teos ruotii dogmaattisesti SRK:n edustamaa oppia, mm. seurakuntaoppia, käsitystä sakramenteista ja kirkosta sekä etenkin (huom!) opetusta siitä, että vain yhdessä laumassa pelastuu.

Suosittelen jokaista SRK:sta kiinnostunutta lainaamaan ja lukemaan ko. kirjan. Se voi avata silmät. Ja vielä kannattaa huomata, että kyseessä ei ole mikään vääristelevä tai katkera teos, vaan aikalaislähteitä tutkiva ja vertaileva työ. Kaikki SRK:ta käsittelevä aineisto on SRK:lta.
433032
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 43

Vanhimmat

lyhyesti kyseisen teoksen ydinsanoma.

Äänestä
  • Kerroin ydinsanoman ketjun ensimmäisessä viestissä. SRK:n dogmaa on verrattu luterilaiseen tunnustukseen.

    Tulos: eivät kaikessa vastaa toisiaan. Loppupäätelmissä Ruokanen toteaa SRK:n olevan lahko. Jos haluat tietää lisää, lue teos.

    Äänestä

suosittelemasi kirjan. Siinä ei ole mitään sellaista faktaa, mikä asettaisi kristillisyyden kyseenalaiseksi. Tutkijallakin saa olla omia mielipiteitä. Ainakin Pohjoisen hiippakunnan uskovaiset papit ovat lukeneet kirjan.

Äänestä
  • "Siinä ei ole mitään sellaista faktaa, mikä asettaisi kristillisyyden kyseenalaiseksi"

    Kirjassa lainataan lähteitä (mm. Päivämiehessä julkaistuja kirjoituksia), joissa tähdennetään SRK:n opetusta seurakuntaäidin tottelemisesta; jotta pääsisi taivaaseen, pitää olla kuuliainen seurakuntaäidille = rauhanyhdistykselle. 1970-luvulla kiristettiin hoitokokousten avulla ihmisiä tottelemaan "rakkaan seurakuntaäidin neuvoja". Jos ei totetllut, leimattiin epäuskoiseksi. Onko esim. se sinun mielestäsi jotenkin luterilaista?

    Äänestä

  • Niin, Ruokasen kirja oli aikanaan merkittävä tutkimus 70- 80 lukujen vaihteessa jolloin vanhoillislestadiolaisuus oli pinnalla julkisuudessa. Mutta. Asiahan ei tutkimalla muutu miksikään, nimittäin opetus yhdessä laumassa pelastumisesta vastaa täysin Raamatun ja tunnustuskirjojen opetusta- silmät aukenee kun pääsee uskomaan-ei opillisia asioita vatvomalla.

    Äänestä

  • yksi vl kirjoitti:

    Niin, Ruokasen kirja oli aikanaan merkittävä tutkimus 70- 80 lukujen vaihteessa jolloin vanhoillislestadiolaisuus oli pinnalla julkisuudessa. Mutta. Asiahan ei tutkimalla muutu miksikään, nimittäin opetus yhdessä laumassa pelastumisesta vastaa täysin Raamatun ja tunnustuskirjojen opetusta- silmät aukenee kun pääsee uskomaan-ei opillisia asioita vatvomalla.

    Oletkos sinä taas se "yksi vl", jonka tunnen? Vrt. pari aiempaa ketjua, jossa minua on joku tuntemani ihminen julkisesti kehottanut parannukseen.

    Äänestä

  • yksi vl kirjoitti:

    Niin, Ruokasen kirja oli aikanaan merkittävä tutkimus 70- 80 lukujen vaihteessa jolloin vanhoillislestadiolaisuus oli pinnalla julkisuudessa. Mutta. Asiahan ei tutkimalla muutu miksikään, nimittäin opetus yhdessä laumassa pelastumisesta vastaa täysin Raamatun ja tunnustuskirjojen opetusta- silmät aukenee kun pääsee uskomaan-ei opillisia asioita vatvomalla.

    ei tietenkään tarkoita mitään fyysisesti/alueellisesti rajattua joukkoa. Tämähän on päivänselvä asia.

    Yksi lauma = Kristus-lauma.

    Äänestä

  • yksi vl kirjoitti:

    Niin, Ruokasen kirja oli aikanaan merkittävä tutkimus 70- 80 lukujen vaihteessa jolloin vanhoillislestadiolaisuus oli pinnalla julkisuudessa. Mutta. Asiahan ei tutkimalla muutu miksikään, nimittäin opetus yhdessä laumassa pelastumisesta vastaa täysin Raamatun ja tunnustuskirjojen opetusta- silmät aukenee kun pääsee uskomaan-ei opillisia asioita vatvomalla.

    "Asiahan ei tutkimalla muutu miksikään, nimittäin opetus yhdessä laumassa pelastumisesta vastaa täysin Raamatun ja tunnustuskirjojen opetusta- silmät aukenee kun pääsee uskomaan-ei opillisia asioita vatvomalla."

    Tietenkin SRK-lestadiolainen voi ajatella edustavansa oikeata oppia, ainoata joka pelastaa ja jossa Lutherin virheet on korjattu. Sitten ei kuitenkaan kannata sanoa edustavansa puhdasta luterilaisuutta.

    Äänestä

  • "Siinä ei ole mitään sellaista faktaa, mikä asettaisi kristillisyyden kyseenalaiseksi."

    Fakta on se, että SRK-kristillisyys on kyseenalaista kristillisyyttä. Tämän tietämiseksi ei tarvita edes mitään tutkimusta.

    Äänestä

  • Almi kirjoitti:

    "Asiahan ei tutkimalla muutu miksikään, nimittäin opetus yhdessä laumassa pelastumisesta vastaa täysin Raamatun ja tunnustuskirjojen opetusta- silmät aukenee kun pääsee uskomaan-ei opillisia asioita vatvomalla."

    Tietenkin SRK-lestadiolainen voi ajatella edustavansa oikeata oppia, ainoata joka pelastaa ja jossa Lutherin virheet on korjattu. Sitten ei kuitenkaan kannata sanoa edustavansa puhdasta luterilaisuutta.

    Tietenkin SRK-lestadiolainen voi ajatella edustavansa olevansa oikeata oppia, ainoata joka pelastaa ja jossa Lutherin virheet on korjattu.

    Ette te SRK: laiset kyllä Lutherin oppia kykene parantamaan, se opn aivan turha luulo. Teidän oppinne on omanvanhurskauden rapaa, jota tuhlaaja pojalle tarjottiin.

    Äänestä

...tähän sanon, että onneksi ei eletä 70-lukua, vaan 2000-lukua.

Ei muuta kommentoitavaa.

Äänestä
  • Oikeassa olet, nyt on vuosi 2003. Kirjan käsittelemä liike on kuitenkin ihan sama nytkin. Menneisyydestä pitää puhua, jotta voisi ymmärtää nykyisyyttä. Myös ne hoitokokoukset "Jumalan valtakunnan" sisällä pitää mainita.

    Äänestä

  • Almi kirjoitti:

    Oikeassa olet, nyt on vuosi 2003. Kirjan käsittelemä liike on kuitenkin ihan sama nytkin. Menneisyydestä pitää puhua, jotta voisi ymmärtää nykyisyyttä. Myös ne hoitokokoukset "Jumalan valtakunnan" sisällä pitää mainita.

    ...menneisyttä ei pidä tietää, mutta ei ole pahitteeksi, vaikka tietää.

    Olen samaa mieltä, että siitä on hyvä puhua ja juuri siksi puhua, jotta tulisi tämän nuoremmankin sukupolven ajatuksia näkösälle enemmän ja "haamut" hälvenisivät puolin ja toisin.

    Hoitokokuksista on niin paljon totta ja tarua, että itse en viitsi niillä vaivata päätäni kovinkaan pitkään. Muodostan vain oman näkemykseni, josta en julkisesti keskustele.

    Äänestä

  • vlm kirjoitti:

    ...menneisyttä ei pidä tietää, mutta ei ole pahitteeksi, vaikka tietää.

    Olen samaa mieltä, että siitä on hyvä puhua ja juuri siksi puhua, jotta tulisi tämän nuoremmankin sukupolven ajatuksia näkösälle enemmän ja "haamut" hälvenisivät puolin ja toisin.

    Hoitokokuksista on niin paljon totta ja tarua, että itse en viitsi niillä vaivata päätäni kovinkaan pitkään. Muodostan vain oman näkemykseni, josta en julkisesti keskustele.

    Okei, hoitokokouksista on liikkeellä totta ja tarua. Niitä on kuitenkin ollut - SRK:nkin mukaan.

    Mutta entä esim. sakramenttikysymykset ja suhde kirkkoon? Niitä on syytä kaivella. Ne kertovat, onko kyseessä luterilainen liike vai jokin muu.

    Äänestä

  • Almi kirjoitti:

    Okei, hoitokokouksista on liikkeellä totta ja tarua. Niitä on kuitenkin ollut - SRK:nkin mukaan.

    Mutta entä esim. sakramenttikysymykset ja suhde kirkkoon? Niitä on syytä kaivella. Ne kertovat, onko kyseessä luterilainen liike vai jokin muu.

    ...se ei ole meidän tehtävämme, vaan meillä VL:kin on edustus kirkolliskokouksessa, jotka ovat taatusti sanoneet kantansa joka asiaan, mutta silti tämän ev.lut kansankirkon korkein päättävä elin pitää vanhoillislestadiolaisuutta täysin luterilaisena herätysliikkeenä, joten on vähän vaikea lähtä ampumaan alas täältä ruohonjuuritasolta mutu-tuntumien perusteella korkeimman kirkollisen päättävän elimen kantaa.

    Ei muuta tähän asiaan.

    Äänestä

3 kertaa ottanu avioeron..?!

Äänestä
  • Toivottavasti et koe sen vaikuttavan hänen tieteelliseen työhönsä.

    Äänestä

  • Almi kirjoitti:

    Toivottavasti et koe sen vaikuttavan hänen tieteelliseen työhönsä.

    Esimerkiksi se saattaa nostaa ihmiselle katkeruutta sellaisia ihmisiä kohtaan jotka tunnetaan onnellisemmista avioliitoista.

    Katkeruus taas voi vaikuttaa tieteelliseen työhön. Eihän tieteellinen työ koskaan ole vapaata ennakkoasenteista. Laitapa kaksi historian professoria tutkimaan vapaus/kansalaissotaa ja näkemykset ovat kuin yö ja päivä.

    Tieteellinen tutkimus ei ole absoluuttinen totuus.

    Äänestä

  • varmasti kirjoitti:

    Esimerkiksi se saattaa nostaa ihmiselle katkeruutta sellaisia ihmisiä kohtaan jotka tunnetaan onnellisemmista avioliitoista.

    Katkeruus taas voi vaikuttaa tieteelliseen työhön. Eihän tieteellinen työ koskaan ole vapaata ennakkoasenteista. Laitapa kaksi historian professoria tutkimaan vapaus/kansalaissotaa ja näkemykset ovat kuin yö ja päivä.

    Tieteellinen tutkimus ei ole absoluuttinen totuus.

    ...sama kateus on sisällä siionissakin ja sen olen joutunut ikäväkseni toteamaan. Toienn akdehtii toista kun sillä on niin "helppoa","siisti auto"...tällaisia me ihmiset olemme.

    Tiede on on totuus peilattuna siihen kokemukseen, johon tutkija sitä peilaa ja mitä lähteitä ottaa tieteellisen tutkimuksen aineistoksi.

    Mikään tieteellinen tutkimus ei ole niin absoluuttinen totuus, etteikö sitä voisi teiteellä kumota, siksihän tieteen termistössä korkeimmalla sijalla on "väittely"

    Äänestä

  • varmasti kirjoitti:

    Esimerkiksi se saattaa nostaa ihmiselle katkeruutta sellaisia ihmisiä kohtaan jotka tunnetaan onnellisemmista avioliitoista.

    Katkeruus taas voi vaikuttaa tieteelliseen työhön. Eihän tieteellinen työ koskaan ole vapaata ennakkoasenteista. Laitapa kaksi historian professoria tutkimaan vapaus/kansalaissotaa ja näkemykset ovat kuin yö ja päivä.

    Tieteellinen tutkimus ei ole absoluuttinen totuus.

    "Katkeruus taas voi vaikuttaa tieteelliseen työhön"

    Tieteellinen työ on objektiivista. Siihen ei avioero tms. vaikuta. Subjektiivista työtä on sellainen, jossa tutkijan omat tunteet vaikuttavat tulokseen.

    Ruokanen on vertaillut SRK:n oppia ja luterilaista tunnustusta eikä esittänyt, miltä lestadiolaisuus tuntuu. Kyseessä on siis vertailututkimus, ei mielipidekirjoitus. Tuloksene on päästy SRK:n dokumenttien avulla.

    Aika tavanomaista lienee, että kaikki mikä on Pyhää Lestadiolaisuutta vastaan leimataan katkeruudeksi.

    Äänestä

  • Almi kirjoitti:

    "Katkeruus taas voi vaikuttaa tieteelliseen työhön"

    Tieteellinen työ on objektiivista. Siihen ei avioero tms. vaikuta. Subjektiivista työtä on sellainen, jossa tutkijan omat tunteet vaikuttavat tulokseen.

    Ruokanen on vertaillut SRK:n oppia ja luterilaista tunnustusta eikä esittänyt, miltä lestadiolaisuus tuntuu. Kyseessä on siis vertailututkimus, ei mielipidekirjoitus. Tuloksene on päästy SRK:n dokumenttien avulla.

    Aika tavanomaista lienee, että kaikki mikä on Pyhää Lestadiolaisuutta vastaan leimataan katkeruudeksi.

    "Tieteellinen työ on objektiivista. Siihen ei avioero tms. vaikuta. Subjektiivista työtä on sellainen, jossa tutkijan omat tunteet vaikuttavat tulokseen."

    Objektiivisuus voi olla tieteellisen työn tavoite, mutta käytännössä sitä ei ehkä koskaan saavuteta. Tutkija on ihminen ja hänen persoonansa vaikuttaa tavalla tai toisella hänen työhönsä.

    Äänestä

  • varmasti kirjoitti:

    Esimerkiksi se saattaa nostaa ihmiselle katkeruutta sellaisia ihmisiä kohtaan jotka tunnetaan onnellisemmista avioliitoista.

    Katkeruus taas voi vaikuttaa tieteelliseen työhön. Eihän tieteellinen työ koskaan ole vapaata ennakkoasenteista. Laitapa kaksi historian professoria tutkimaan vapaus/kansalaissotaa ja näkemykset ovat kuin yö ja päivä.

    Tieteellinen tutkimus ei ole absoluuttinen totuus.

    är det. This was a good one.

    Äänestä

  • Almi kirjoitti:

    "Katkeruus taas voi vaikuttaa tieteelliseen työhön"

    Tieteellinen työ on objektiivista. Siihen ei avioero tms. vaikuta. Subjektiivista työtä on sellainen, jossa tutkijan omat tunteet vaikuttavat tulokseen.

    Ruokanen on vertaillut SRK:n oppia ja luterilaista tunnustusta eikä esittänyt, miltä lestadiolaisuus tuntuu. Kyseessä on siis vertailututkimus, ei mielipidekirjoitus. Tuloksene on päästy SRK:n dokumenttien avulla.

    Aika tavanomaista lienee, että kaikki mikä on Pyhää Lestadiolaisuutta vastaan leimataan katkeruudeksi.

    kunhan jotain joristaan. Kuulosti oikein mielenkiintoiselta tuo kirja, aionkin joskus selata sitä. Sitäpaitsi Miikka on jonkinmoinen sukulaiseni.

    Saahan sitä välillä sanoa jotain sivuasiaakin keskustelussa mikä heti tulee mieleen ilman että se on homman halveksimista!Käy kovin tylsäksi täällä keskustelu jos joka lauseesta viedään kuin viimeiselle tuomiolle.

    Äänestä

  • Almi kirjoitti:

    "Katkeruus taas voi vaikuttaa tieteelliseen työhön"

    Tieteellinen työ on objektiivista. Siihen ei avioero tms. vaikuta. Subjektiivista työtä on sellainen, jossa tutkijan omat tunteet vaikuttavat tulokseen.

    Ruokanen on vertaillut SRK:n oppia ja luterilaista tunnustusta eikä esittänyt, miltä lestadiolaisuus tuntuu. Kyseessä on siis vertailututkimus, ei mielipidekirjoitus. Tuloksene on päästy SRK:n dokumenttien avulla.

    Aika tavanomaista lienee, että kaikki mikä on Pyhää Lestadiolaisuutta vastaan leimataan katkeruudeksi.

    jo tutkimusaiheen valinta kertoo paljonkin ihmisestä itsestään,saatika kysymyksen asettelu.

    Almi maailmassa tehdään erittäin paljon huuhaa-tutkimusta tieteellisen työn nimissä. Esimerkkinä vallan mahdottomasta ja pöyristyttävästä tieteellisestä työstä mainitsen kasvatustieteellisen tiedekunnan jossa tohtorin (onneksi vain kasvatustieteen) paperit saa esim tekemällä väitöskirjan esim VILLAPAIDASTA.

    Eri tiedekunnissa, eri yliopistoissa tutkimusten laatu vaihtelee mielettömästi, esim Oulussa mm pääsee lääketieteen dosentiksi kirjoittamalla pari hassua artikkelia,mikä ei tulisi kuuloonkaan monessa muussa Suomen yliopistossa.

    Teol toht pappi Seppo Lohen väitöskirjaa ei millään meinattu hyväksyä etelässä joten hän joutui kaupittelemaan sitä maakuntayliopistoihin.

    Eli ei tuo Almi-rakas tuo sana tieteellinen tarkoita mitään sen kummempaa kuin vaikkapa salaatti-sana. Jos jossain tilaat salaattia saatat saada kaalia ja porkkanaraastetta ja toisessa lafkassa oikean salladin!

    :)

    Äänestä

  • vrk kirjoitti:

    jo tutkimusaiheen valinta kertoo paljonkin ihmisestä itsestään,saatika kysymyksen asettelu.

    Almi maailmassa tehdään erittäin paljon huuhaa-tutkimusta tieteellisen työn nimissä. Esimerkkinä vallan mahdottomasta ja pöyristyttävästä tieteellisestä työstä mainitsen kasvatustieteellisen tiedekunnan jossa tohtorin (onneksi vain kasvatustieteen) paperit saa esim tekemällä väitöskirjan esim VILLAPAIDASTA.

    Eri tiedekunnissa, eri yliopistoissa tutkimusten laatu vaihtelee mielettömästi, esim Oulussa mm pääsee lääketieteen dosentiksi kirjoittamalla pari hassua artikkelia,mikä ei tulisi kuuloonkaan monessa muussa Suomen yliopistossa.

    Teol toht pappi Seppo Lohen väitöskirjaa ei millään meinattu hyväksyä etelässä joten hän joutui kaupittelemaan sitä maakuntayliopistoihin.

    Eli ei tuo Almi-rakas tuo sana tieteellinen tarkoita mitään sen kummempaa kuin vaikkapa salaatti-sana. Jos jossain tilaat salaattia saatat saada kaalia ja porkkanaraastetta ja toisessa lafkassa oikean salladin!

    :)

    "jo tutkimusaiheen valinta kertoo paljonkin ihmisestä itsestään,saatika kysymyksen asettelu"

    Ilmeisesti sinulla ei ole kovin selkeää kuvaa akateemisesta maailmasta. Jotkin työt nimittäin ns. tilataan - aihe annetaan ulkoa päin. Kertooko muualta annettu aihe jotakin tutkijasta?

    "Almi maailmassa tehdään erittäin paljon huuhaa-tutkimusta tieteellisen työn nimissä"

    Ihan varmasti. Etenkin valtsikassa viestinnän laitoksella. Tässä on nyt kuitenkin kysymys Ruokasen työstä, joka ei ole huuhaa-juttu.

    "Teol toht pappi Seppo Lohen väitöskirjaa ei millään meinattu hyväksyä etelässä joten hän joutui kaupittelemaan sitä maakuntayliopistoihin"

    Se kertoo jotakin myös Lohen työn laadusta.

    "Eli ei tuo Almi-rakas tuo sana tieteellinen tarkoita mitään sen kummempaa kuin vaikkapa salaatti-sana"

    Ei sinulle. Ilman yliopistoteologiaa meillä ei muuten olisi nykyistä sivistystä. Täällä syötäisiin porkkanaa ja katseltaisiin tähtiä.

    T. Kära Almi

    Äänestä

  • Almi kirjoitti:

    "Katkeruus taas voi vaikuttaa tieteelliseen työhön"

    Tieteellinen työ on objektiivista. Siihen ei avioero tms. vaikuta. Subjektiivista työtä on sellainen, jossa tutkijan omat tunteet vaikuttavat tulokseen.

    Ruokanen on vertaillut SRK:n oppia ja luterilaista tunnustusta eikä esittänyt, miltä lestadiolaisuus tuntuu. Kyseessä on siis vertailututkimus, ei mielipidekirjoitus. Tuloksene on päästy SRK:n dokumenttien avulla.

    Aika tavanomaista lienee, että kaikki mikä on Pyhää Lestadiolaisuutta vastaan leimataan katkeruudeksi.

    ...mihinkään, että tutkimusen päätelmissä ollaan aina objektiivisella tasolla riippumatta siitä olivatko aineistolähteet hyviä/huonoja. Fakta on faktaa ja päätelmät-osassa ollaan aina objektiivisia, joten sen objektiivisuuden kannalta sitten lukija voi lukea tutkijan ajatelmat, mutta voi myös itse vapaasti muodostaa oman kantansa asiasta, joka on yhtä oikea kuin itse tutkijankin kanta.

    Äänestä

  • Almi kirjoitti:

    "jo tutkimusaiheen valinta kertoo paljonkin ihmisestä itsestään,saatika kysymyksen asettelu"

    Ilmeisesti sinulla ei ole kovin selkeää kuvaa akateemisesta maailmasta. Jotkin työt nimittäin ns. tilataan - aihe annetaan ulkoa päin. Kertooko muualta annettu aihe jotakin tutkijasta?

    "Almi maailmassa tehdään erittäin paljon huuhaa-tutkimusta tieteellisen työn nimissä"

    Ihan varmasti. Etenkin valtsikassa viestinnän laitoksella. Tässä on nyt kuitenkin kysymys Ruokasen työstä, joka ei ole huuhaa-juttu.

    "Teol toht pappi Seppo Lohen väitöskirjaa ei millään meinattu hyväksyä etelässä joten hän joutui kaupittelemaan sitä maakuntayliopistoihin"

    Se kertoo jotakin myös Lohen työn laadusta.

    "Eli ei tuo Almi-rakas tuo sana tieteellinen tarkoita mitään sen kummempaa kuin vaikkapa salaatti-sana"

    Ei sinulle. Ilman yliopistoteologiaa meillä ei muuten olisi nykyistä sivistystä. Täällä syötäisiin porkkanaa ja katseltaisiin tähtiä.

    T. Kära Almi

    vai ei ole käsitystä... Hah hah

    Äänestä

  • Almi kirjoitti:

    "jo tutkimusaiheen valinta kertoo paljonkin ihmisestä itsestään,saatika kysymyksen asettelu"

    Ilmeisesti sinulla ei ole kovin selkeää kuvaa akateemisesta maailmasta. Jotkin työt nimittäin ns. tilataan - aihe annetaan ulkoa päin. Kertooko muualta annettu aihe jotakin tutkijasta?

    "Almi maailmassa tehdään erittäin paljon huuhaa-tutkimusta tieteellisen työn nimissä"

    Ihan varmasti. Etenkin valtsikassa viestinnän laitoksella. Tässä on nyt kuitenkin kysymys Ruokasen työstä, joka ei ole huuhaa-juttu.

    "Teol toht pappi Seppo Lohen väitöskirjaa ei millään meinattu hyväksyä etelässä joten hän joutui kaupittelemaan sitä maakuntayliopistoihin"

    Se kertoo jotakin myös Lohen työn laadusta.

    "Eli ei tuo Almi-rakas tuo sana tieteellinen tarkoita mitään sen kummempaa kuin vaikkapa salaatti-sana"

    Ei sinulle. Ilman yliopistoteologiaa meillä ei muuten olisi nykyistä sivistystä. Täällä syötäisiin porkkanaa ja katseltaisiin tähtiä.

    T. Kära Almi

    se on Käre Almi (jos olet miespuol)

    Äänestä

  • vrk ei avioerolla ole mitään tekemistä opillisten asioitten kanssa.
    Ainakaan tälleen, jos hän on erot ottanut luvallisten syitten tähden, ei kenelläkään pitäisi olla nokan koputtelemisiin aihetta.

    Äänestä

  • vrk kirjoitti:

    vai ei ole käsitystä... Hah hah

    sinun akateemiset näyttösi? Montako tutkintoa ja millaisia?

    Äänestä

  • vakas kirjoitti:

    vrk ei avioerolla ole mitään tekemistä opillisten asioitten kanssa.
    Ainakaan tälleen, jos hän on erot ottanut luvallisten syitten tähden, ei kenelläkään pitäisi olla nokan koputtelemisiin aihetta.

    ...syitä ei erolle ole Jumalan sanan mukaan.

    Äänestä

  • vlm kirjoitti:

    ...syitä ei erolle ole Jumalan sanan mukaan.

    Huoruuden tähden

    Äänestä

  • Hynde kirjoitti:

    Huoruuden tähden

    ...se, miksi rakkaudettomuus ajaa ihmisen eroon.

    Yksi huoruuteen lankeaminen ja katumuksella sekä anteeksi anoen palataan nöyränä tuhlaajan matkalta ja kerrasta poikkiko?

    Se on sydämmen kovuutta, rakkaudettomuutta ja anteeksiantamattomuutta.

    Äänestä

  • vlm kirjoitti:

    ...se, miksi rakkaudettomuus ajaa ihmisen eroon.

    Yksi huoruuteen lankeaminen ja katumuksella sekä anteeksi anoen palataan nöyränä tuhlaajan matkalta ja kerrasta poikkiko?

    Se on sydämmen kovuutta, rakkaudettomuutta ja anteeksiantamattomuutta.

    Pettämisestä on rakkaus kaukana.

    Pettäjä on rikkonut kahden keskisen liiton.
    Toki kehoitaan armahtamaan.
    Jatkuva pettäminen on armon varkautta.
    Mikään pakko silloin ei sido liitolle, ellei maallinen laki kiellä. Rehellisesti sanottuna en löydä perusteita oppi-isinä pitämiämme enkä raamatusta meidän nykykäytännölle. On jopa väärinkäytöksiä, että siitä tehdään ehdoton.


    Israel teki hengellisesti huorin monta kertaa ja monta kertaa sai anteeksi. Hoosea joutui näyttää omassa elämässään tämän ottamalla porton vaimoksi.

    Hoosea 1
    2 Herra alkoi puhua Hoosealle ja sanoi näin: "Mene ja ota portto vaimoksesi ja ota lapsiksesi ne lapset, jotka hän saa. Tämä maa on uskoton Herraa kohtaan, se on kuin portto, se palvelee vieraita jumalia."

    Aikansa kestettyään Hoosea sanoo:

    2, 4
    Käykää oikeutta äitiänne vastaan, syyttäkää
    häntä,
    hän ei ole enää minun vaimoni
    enkä minä ole hänen miehensä.

    Äänestä

  • vrk kirjoitti:

    kunhan jotain joristaan. Kuulosti oikein mielenkiintoiselta tuo kirja, aionkin joskus selata sitä. Sitäpaitsi Miikka on jonkinmoinen sukulaiseni.

    Saahan sitä välillä sanoa jotain sivuasiaakin keskustelussa mikä heti tulee mieleen ilman että se on homman halveksimista!Käy kovin tylsäksi täällä keskustelu jos joka lauseesta viedään kuin viimeiselle tuomiolle.

    sossun täti?

    Äänestä

  • työtön kirjoitti:

    sossun täti?

    :))))))))

    Äänestä

  • vrk kirjoitti:

    vai ei ole käsitystä... Hah hah

    kanttia vastata mitään. Taitaa löytyä keskitason merkantin paperit, eikä viitsi ruveta täällä valehtelemaan.
    :))

    Äänestä

vain yhdessä laumassa pelastuu se on tämä työläisten lauma, eikä mitään lessujen hullutusta. miksi lessut käyvät töissä jos jumala auttaa kun rukoilee niin rukoilkaa rahaa niin pääsette helpomalla. hulluutta koko homma pitäisi laissa kieltää.
ent. lessu

Äänestä

kerro tarkemmin mitä kirjassa sanotaan

Äänestä

Olen lukenut Ruokasen kirjan. Minusta se on selvällä suomen
kielellä esitetty vertailu SRK-lestadiolaisuuden ja tunnustuskirjojen
vertailu. Mukana on aineistoa, joka ei ole "opillista", mutta ajankuvana
valaisevaa. Tällaista on mm. kuvaukset hoitokokouskäytännöistä
kirjoitusajankohtana.

Kirjasta saamani vaikutelma on tiivistettynä:

-srk-lestadiolaisuus poikkeaa tunnustuskirjaluterilaisuudesta
kasteen, ehtoollisen ja seurakuntaopin kohdalla.
Merkittävin ero on kasteopin kohdalla.
SRK-laisuudessa ajatellaan, ettei kaste
välitä pelastavaa armoa, eikä sen tarvitsekaan,
koska jokainen lapsi on jo armosta osallinen.
Kasteen merkitys pelastuksen välittäjänä on
tunnustuskirjoissa kuitenkin selvä periaate.

-1960-luvun alussa tapahtui seuraavaa: jotkut
liikkeen papeista vaativat liikkeeltä selkeää
ja uloslausuttua tunnustautumista luterilaisiin
tunnustuskirjoihin. Jotkut liikkeen
maallikkosaarnaajista torjuivat tämän vedoten
liikkeen parissa syntyneisiin traditionaalisiin
käsityksiin em. opeista. Näitä traditionaalisia
käsityksiä maallikkosaarnaajat pitivät itse
luterilaisten tunnustuskirjojen mukaisina.
Maallikkosiipi ei kuitenkaan halunnut lähteä
mihinkään opilliseen selvitystyöhön, vaan asia
kuitattiin "näin meillä on aina opetettu"
-tyylisillä lauseilla. Pappissiipi pullautettiin
ulos häiritsevine kysymyksineen ja heille
edeltävinä vuosikymmeninä luisunut valta
saatiin maallikkosaarnaajille. SRK-laisuuden
sisäinen kuohunta on nykyään kaiketi rauhoittunut,
ja opillisia näkemyksiä on pyritty muotoilemaan
kirjallisesti, mutta peruspoikkeamat luterilaisesta
tunnustuksesta ovat edelleen ymmärtääkseni tosiasia.

Viittaukset Ruokasen henkilökohtaiseen elämään
ovat hölmöjä ja sukua SRK-laisuudessa
käytettävälle subjektivismille, eli lauseille
"tämän voi ymmärtää vain sisältä päin", tai
"kyllä sen tuntee, onko joku samassa uskossa,
vai ei". Niihin turvataan, kun omat
teologiset tai muut argumentit osoittautuvat
heikoiksi.

Mielelläni lukisin Almin, ja muidenkin, kommentit
näistä tulkinnoista.

Äänestä
  • Ihan ensiksi haluaisin todeta olevani samoilla linjoilla tulkintasi kanssa. Tunnustuskirjoja tulkitaan vähän fiilispohjalta sekä joskus myös jätetään täysin huomiotta. Tosin mielestäni Ruokanen korostaa runsaasti seurakuntaoppia.

    Kommenttisi "Viittaukset Ruokasen henkilökohtaiseen elämään
    ovat hölmöjä ja sukua SRK-laisuudessa
    käytettävälle subjektivismille, eli lauseille
    "tämän voi ymmärtää vain sisältä päin", tai
    "kyllä sen tuntee, onko joku samassa uskossa,
    vai ei". Niihin turvataan, kun omat
    teologiset tai muut argumentit osoittautuvat
    heikoiksi" on mielestäni varsin selkeä näkemys siitä, millä linjoilla SRK-lestadiolaiset olevat. Vaikeat teologiset asiat ohitetaan kommentilla "näin meillä on aina uskottu"... Synonyymi tälle ilmaisulle voisi olla "minä uskon sokeasti enkä uskalla tai osaa kyseenalaistaa".

    Äänestä

  • Tasapuolisuuden nimissä kannattaa lukea vastapuolen, tässä tapuksessa SRK:n puolelta
    Kullervo Hulkko: Kukistumaton valtakunta.

    Siinä on olemassa opillinen selvitystyö.


    Lyhyesti riita oli: riidan kärkevin osa Tunnustusrintama halusi tunnustuksen Tunnustuskirjoihin.

    SRK ei hyväksynyt tunnustuskirjoja suoraan vaan uskon puhdistuksen raamattu periaate. Raamattu menee yli tunnustuskirjojen, ja tunnustuskirjoja on selitettävä raamatun mukaan.

    Mm. Tunnustuskirjojen yksimielisyyden ohjeen kohta: lain kolmas käyttö on vanhoillisuudessa mainittu jo 1800-1900 luvun taitteessa olevan harhakäsitys. Harhakäsityksen tunnustusrintama hyväksyi.

    Äänestä

Onko se M. Ruokanen kolmesti avioeronnut? Miten se on lrstalle edes mahdollista?

Kunnes kuolema erottaa on ainut, mistä Raamattu puhuu.

Aina ne jotkut tästä lipeävät ja seli seliä riittää.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Almi kirjoitti:

Lainasin hetki sitten Miikka Ruokasen kirjan "Jumalan valtakunta ja syntien anteeksiantamus : Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistyksen opilliset korostukset l977-1979", jonka on julkaissut Kirkon tutkimuslaitos vuonna 1980. Lienee saatavissa ainakin isompien kaupunkien kirjastoista.

Teos ruotii dogmaattisesti SRK:n edustamaa oppia, mm. seurakuntaoppia, käsitystä sakramenteista ja kirkosta sekä etenkin (huom!) opetusta siitä, että vain yhdessä laumassa pelastuu.

Suosittelen jokaista SRK:sta kiinnostunutta lainaamaan ja lukemaan ko. kirjan. Se voi avata silmät. Ja vielä kannattaa huomata, että kyseessä ei ole mikään vääristelevä tai katkera teos, vaan aikalaislähteitä tutkiva ja vertaileva työ. Kaikki SRK:ta käsittelevä aineisto on SRK:lta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu