Hei! kertookapas te ihmiset joilla kokemusta on, onko sakemanni liian kova lapsiperheeseen? voiko hyväluontoisesta saada lapsiystävällisen, haaveissa olisi saksanpaimenkoira, mutta minulla on myös 5 vuotias lapsi! uskallanko harkita koiran ottamista! ja pyydän rakentavaa palautetta, mielellään sellaisilta ihmisiltä joilla on kokemusta tästä rodusta lapsien kanssa!
Sakemanni ja lapset
Haluaa tietoa
154473
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
joka puolella toitotetaan, että tulee mainiosti toimeen PERHEEN OMIEN lasten kanssa, ja kaitsee niitä ja puolustaa oman henkensä uhalla.
Naapurimme ottivat saksanpaimenkoiran urospennun suunnilleen samoihin aikoihin, kun perheeseen syntyi vauva.
Nyt tuo lapsi jo kävelee, ja on todella ihastuttavaa katsella, kun talsii pihamaalla äitinsä tai isänsä kanssa, ja seefferi tarkkaavaisena kävelee vierellä, ettei vain pienelle satu mitään =)
Itselläni on myös saksariuros, enkä ensimmäisenä ole siitä luopumassa, mikäli meille lapsi suodaan vielä tämän koiran elinaikana.
Tottakai se on eri asia, jos pentu on ihan pikkupennusta varttunut lapsen kanssa, mutta koiran ollessa aikuinen jos taloon tupsahtaa vauva, se vaatii VARMASTI totuttelua kaikilta, joten varovainen täytyy ehdottomasti olla, eikä pidä KOSKAAN jättää koiraa kahdestaan lapsen kanssa samaan huoneeseen, vaikka olisi MITEN kiltti koira tahansa...!!
saku talossa. Parempaa koiraa kaveriksi ei voi olla!
noin ison lapsen kanssa varsinkin onnistuu ja rajat molemmille sitten.
Muistathan, että lapsi ei saa olla koiralta pois. Koiralle on tarkottava edelleen paljon aktiviteettejä, rodunomaista liikuntaa, mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden koirien ja ihmisten kanssa vaikka lapsi tulisikin taloon.
Jos et voi edelläolevia juttuja koiralle tarjoamaan, niin koira voi huonosti sekä henkisesti että pyysisesti!
Ja sitten kun koira voi henkisesti huonosti (ja aistii että lapsi vie koiran aikaa) niin koira kyllä näyttää sen lapselle/muille laumanjäsenille.
Ole tarkkana!
ja koira on koira, eli niitä ei voi KILPAILUTTAA keskenään huomiossa!
Tottakai lapsi tulee aina ensin, koira vasta sen jälkeen, ja tämä pitää saada myös koiran tajuamaan.
Sen paikka laumassa tulee VASTA lapsen jälkeen, olkoonkin se koira sitä lasta kymmenen kertaa isompi.
Eikä tosiaankaan KOSKAAN pidä jättää lasta keskenään vartioimatta koiran kanssa, sillä koirat ovat VAIN koiria, eikä niistä IKINÄ voi mennä takuuseen.
Mutta myös sille lapselle on opetettava, miten koiraa kohdellaan, eli se koira EI OLE LELU, eikä aikuisten pidä vain tyytyä nauramaan, kun se penska vetelee koiraparkaa korvista ja hännästä, ja sitten kyllä ollaan kirveen kanssa koiraa tappamassa, kun koira moisesta käytöksestä saa tarpeekseen ja nappaa varoitukseksi hampaillaan.
Juu, olkaa nimenomaan tarkkana.
Mutta älkää inhimillistäkö koiraa, älkääkä kyllä pitäkö lasten leikkikalunakaan.
Meille tuli saku kun vanhempi muksu oli 5v. silloin tehtiin lapselle selväksi että se ei ole lelu. Koiralle selväksi että se on on pahnan pohjimmainen. Hyvin se aika meni.
4 vuotta sen jälkeen syntyi perheeseemme iltatähti.
Ensi ajattelimme että kuis tässä käy. No sen jälkeen kun nuorimmainen oppi konttaamaan ja tuli ensimmäinen ns.kohtaaminen lattialla ja muksu halusi mennä eteen päin ja hurtta makasi tiellä. Koira nosti kulmahampaita jolloin minä tein selväksi nappamalla kuonosta kiinni. sillä sekunnilla koira tajusi että kuka siirtyi asteikossa alaspäin. Nyt onkin se tilanne että kun koira sattuu nukkumaan keskellä talon käytävää niin nuorimmainen kun ei viitsi kiertää koiraa vaan komentaa hurtan sivuun :) ja vanhus(nyt 9V) nostaa luunsa ja siirtyy :(.
Vaikka tiedän että koiralle on tehty selväksi käskyjärjestys , en silti jätä koskaan koiraa ja muksua keskenään vaikka ovat jo 5 vuotta tulleet hyvin toimeen. ELi kyllä saku ja lapset tulee toimeen kunhan muistaa että saku pitää olla "hanskassa" ja lapselel se ei ole mikää leikkikalu. Jos lapsi sattuu käyttäytymään väärin sakua kohtaan niin jatko voi olla vaikeata koska koira voi alkaa yrittä kiivetä asteikossa ylemmäs jotta voisi alkaa "komentamaan" lasta. Ja siitä ei hyvää seuraa.
lapsi, ja käyttäytyä koiraa kohti ikävästi. lapsi ei aina ymmärrä, ettei koiraa voi mennä herättelemään kesken unien tai yhtäkkiä räpläämään ja sorkkimaan, vetämään ja tuuppimaan. lapsilla kun on taipumusta toisinaan sellaiseenkin.
itse olen saanut mukulana karvaan kokemuksen, kun tuttavaperheeseen tuli uusi koiranpentu (rotua en muista, joku metsästyskoira se oli). pentu nukkui ja minua oli kyllä varoitettu, että koiran pitää aina antaa nukkua rauhassa. enpä malttanut sormiani pitää erossa, ja koira nappasi sormiini kiinni. ei pahasti onneksi, mutta säikähdin melkoisesti. eli lapsetkin ovat vaan lapsia, ja haluavat testata ja koettaa, koska eihän söpö koira voi olla paha.
nyt itselläni on jo useampi koira ollut ja saksanpaimenkoira on tällä hetkellä. en luota yhteenkään koiraan tai lapseen enkä humalaiseen ihmiseen niin paljoa, että jättäisin ne ilman valvontaa keskenään.
itse otettiin saksari kun tytär oli vuoden, ja kaikki on mennyt hyvin. koiralle tyttö on kaikki kaikessa, kertaakaan ei oo meillä mitään ongelmia tullu. koira on pennusta asti tottunut lapsiin.
itse asiassa ei olla vielä otettu vaan ollaan ottamassa, kostoksi.
Olen niin kateellinen siskolleni jolla on kaikki mitä en koskaan itse ole voinut saada, että päätin kostaa koirani kautta.
sähköpostia voi lähettää osoitteeseen [email protected] (jos sinulla on samankaltaisia kokemuksia tjms.)
Meillä on ollut lapsia ja sakemanneja perheessä yli 20 vuotta. Erittäin hyvin ovat tulleet toimeen keskenään. Rajat on vain muistettava asettaa niin koiralle kuin lapsellekin. Tuttava piirissä on paljon ollut sakemanneja sekä lapsia enkä muista kenenkään voivotelleen asiaa.
Tuntuu hassulta ajatella etteikö saksanpaimenkoira kävisi lapsiperheeseen.Parempaa lapsen kaitsiaa ei olekkaan olemassa ja varsinkin kun koira on pennusta asti lastenkanssa tekemisissä,rakkautta ja rajoja tarvitsee niin lapset kuin koiratkin.
Meille tuli 2vuotias spk kun vauva oli puolenvuoden ikäinen..Hyvin on pärjänny,koskaan en ole kahdestaan jättänyt,koska on kuitenkin iso eläin kyseessä.. Lapsen ei saa myöskään antaa kiusata koiraa,vaan pitää tehdä lapselle selväksi ettei koira ole lelu.. JOs olet laiskan puoleinen,etkä jaksa vahtia lastasi,älä ota...
...on sakemanni....ja 12v tyttö.Asumme kerrostalossa ja pihalla on aina lapsia vauvasta 15v asti ja meidän saku on kaikkien lemmiki.....pihan pienemmät ovat ensimmäiset kuka tulee halamaan ja rapsutamaan Lissi'a kun menemme ulos.....ja lenkeille ja puistoon on aina mukaan halukkaita :) eli riippuu koirasta :)
Ja mun mielesta....ongelma ei oo ikinä koirassa....vaan remmin toisessa päässä :)
Meillä 7v ja 1,5v sakutytöt rakastavat kaikkia lapsia. Kotona 1v 2kk poika ja toinen lapsi tulossa, paljon on myös kyläilty lapsien luona ja lenkeillä monet lapset tulee silitteleen ja halaileen. Eipä tuo kamalasti ole rodusta kiinni, vaikkakin sakut on todella sopeutumiskykyisiä ja yleensä ainakin lapsirakkaita, mitä oon rodun edustajiin tutustunut.. Tunnen reilut kymmenen sakua, jotka kaikki rakastaa lapsia ja yhden, joka välttää lapsia menemällä itse pakoon.