Kuuden kuukauden ikäinen narttushelttini käyttäytyi tässä taannoin erittäin omituisesti.
Olin pitämässä sitä vapaana polulla, jolla olemme monesti aiemminkin kävelleet. Polun lähellä menee hiihtolatu. Viime kerralla latua sattui ajamaan latukone tms., joka äänsi isosti. Koirani villiintyi ja lähti juoksemaan suin päin polkua eteenpäin, yritin huutaa sitä ensin iloisesti ja vähitellen äänensavyäni painostamavammaksi muuttaen. Mutta ei, koira ei tullut.
Ajattelin, että kyllä se pian juoksee takaisin, kunhan vain vähän aikaa odotan. Se ei ole ikinä ennen tehnyt tälläista, on pysynyt aina näköetäisyydellä ja tullut luokse kutsuttaessa.
Lähdin aikani odoteltua koiran menosuuntaan kävelemään ja etsin ja huutelin koiraa, mutta sitä ei näkynyt eikä kuulunut. Ajattelin, että se olisi juossut kotiin ja menin katsomaan sieltä, ja siellähän se istui portailla ja oli aivan innoissaan, kun tulin.
Kuinka paimenkoira voi jättää emäntänsä ja rynnätä suin päin juoksuun? Matkaa polulta kotiimme oli noin kilometrin verran ja siihen kuului loppumatkasta tien ylityksiä. Tämän tapahtuneen vuoksi en enää uskalla pitää koiraani irti.
Osaako kukaan arvuutella, miksi se on tehnyt näin ja voiko tuollaista käyttäytymistä ennaltaehkäistä? Koira siis säikähti latukoneen ääntä, mutta en olisi uskonut sen jättävän minua ja juoksevan suht pitkän matkan yksin kotiin.
Olin pitämässä sitä vapaana polulla, jolla olemme monesti aiemminkin kävelleet. Polun lähellä menee hiihtolatu. Viime kerralla latua sattui ajamaan latukone tms., joka äänsi isosti. Koirani villiintyi ja lähti juoksemaan suin päin polkua eteenpäin, yritin huutaa sitä ensin iloisesti ja vähitellen äänensavyäni painostamavammaksi muuttaen. Mutta ei, koira ei tullut.
Ajattelin, että kyllä se pian juoksee takaisin, kunhan vain vähän aikaa odotan. Se ei ole ikinä ennen tehnyt tälläista, on pysynyt aina näköetäisyydellä ja tullut luokse kutsuttaessa.
Lähdin aikani odoteltua koiran menosuuntaan kävelemään ja etsin ja huutelin koiraa, mutta sitä ei näkynyt eikä kuulunut. Ajattelin, että se olisi juossut kotiin ja menin katsomaan sieltä, ja siellähän se istui portailla ja oli aivan innoissaan, kun tulin.
Kuinka paimenkoira voi jättää emäntänsä ja rynnätä suin päin juoksuun? Matkaa polulta kotiimme oli noin kilometrin verran ja siihen kuului loppumatkasta tien ylityksiä. Tämän tapahtuneen vuoksi en enää uskalla pitää koiraani irti.
Osaako kukaan arvuutella, miksi se on tehnyt näin ja voiko tuollaista käyttäytymistä ennaltaehkäistä? Koira siis säikähti latukoneen ääntä, mutta en olisi uskonut sen jättävän minua ja juoksevan suht pitkän matkan yksin kotiin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
näkökulmassa koti oli se turvallisin. :)
Ainoa miten voit vahvistaa koirallesi sinun turvallisuutta on olemalla hyvä johtaja eli turvaat sitä eri tilanteissa ja katsot eri tilanteet hyväksi missä se pelkää siten ettet vahvista pelkoja mutta saat kohtaamaan niitä turvallisesti niin ei tuletakapakkia..arka koira tarvii vahvan esimekillisen johtajan joka ei paapo vaan johtaa ja kannustaa...
tutustuta koiraasi moneen erilaiseen tilanteeseen jotta sen itsevarmuus kasvaa kun se hallitsee tilanteita sinun johdollasi..
vapaanaoloa kannattaa harjoitella mutta turvallisesti ja ehkä nyt hiukan aikaa pitkä liina voi olla hyvä jos pelästyy taas ja ettei ota tavakseen mennä kotiin turvapaikkaansa.
Siis ei ole ikinä tehnyt tällaista ? Kuinka
voit tietää, kun koirakin vain 6kk vanha ?
Missään nimessä ei saa pitää vapaana, sheltti voi säikähtää ihan mitä vain ja peloissaan lähteä juoksemaan ihan minne vain.Sinulla kävi todella hyvä tuuri,että shelttisi tuli kotiin, monesti ei niin käy vaan voivat eksyä, joutua auton alle jne.
pakkohan koiraa on pitää irtikin, asuinpaikkakunnallani ei ole edes koirapuistoa.
Mietin vain, että miten se käyttäytyi noin, kun normaalisti seuraa minua koko ajan ja vikisee usein oven takana aina, kun menen suihkuun/vessaan.
minustakin kuulostaisi siltä että koira pelästyi pahan kerran ja silloin voivat toimia tosi oudosti. Ja varmasti on totta tuo hyvä johtajuus, kun koira luottaa sinuun, hän tulee säikähtäessä sinun luokse eikä lähde pakoon.
Voi olla että vanhentuessa rohkaistuu myös esim latukoneiden kaltaisia kammotuksia kohtaan.. Tuo on juuri hankalaa, että täytyyhän koiran vapaanakin saada olla mutta sitten on tuo riski.. Kannattaa ehkä kokeilla sitä liinaa, niitä taitaa saada 15m pitkiäkin, niin on koiralla vapaatakin tilaa.
Kuulin myös kerran että eräissä tokon (vai oliko agin) arvokisoissa kisannut sheltti oli säikähtänyt yleisön kannustusta (ollut katsomon penkkien alla) ja rynnännyt suuna päänä karkuun kohti ulko-ovea. Koira oli onneksi "kaapattu" kiinni matkalta hyppäämällä turkkiin kiinni. Eli välttämättä kuulias ja tottelevainen, laumaan kiintynyt koirakaan ei tottele kun kunnolla säikähtää.
Koiralla uhmaikä alkanut tai alkamassa.
- tiukempi kuri
- harjoittele PALJON luoksetuloa. Jotkut joutuvat harjoittelemaan sen jopa kokonaan uudestaan.
"Kuinka paimenkoira voi jättää emäntänsä ja rynnätä suin päin juoksuun?"
Helposti. Meillä koira teki sitä, kun kokeili rajojaan. Asia kuitenkin korjattiin ja nyt kaikki kunnossa. Kuuluu tuohon ikään. Seuraavan kerran kun näet pennun alkavan olevan peloissaan, pyydä se heti luoksesi ja kytke hihnaan ja ole cool... Näin se ei pääse karkuun ja näin se näkee, että mammakin on cool niin eihä täs sit kai mitää.
Minulle kävi ihan samoin kun Nelli-koirani oli ehkä suunnilleen saman ikäinen. Pidin sitä vapaana ulkona ja se pelästyi lenkkeilijöitä. Juoksi kilometrin matkan suoraan kotiin valtatien yli, onneksi ei jäänyt auton alle. Sen jälkeen en uskaltanut enää pitää vapaana siellä päin. Tästä on nyt jo kohta 20 vuotta aikaa, mutta muistan vieläkin miten kamalalta tuntui kun Nelli ei totellut mitään käskyjä ja katosi vain näkyvistä.
Lähtikö Nelli vanhempanakin pelästyessään pinkomaan karkuun ja totteliko aikuisena paremmin käskyjä? Oma shelttini on kyllä melkoisen itsepäinen tapaus, saa nähdä tuleeko siitä koskaan tottelevaista...:(